Teollisuusliiton jäsenmaksu on ja pysyy tasan yhdessä prosentissa myös vuonna 2026. Se sisältää A-kassan jäsenmaksun.
Teollisuusliiton valtuuston kokous pidettiin 26.–27. marraskuuta Helsingissä. Valtuusto teki päätökset liiton ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen uudesta järjestelmästä.
Teollisuusliiton jäsenmaksu on vuonna 2026 edelleen tasan yksi prosentti. Siihen sisältyy liiton jäsenetuna maksama työttömyysvakuutusmaksu. A-kassan jäsenmaksu on ensi vuonna sama kuin tänäkin vuonna eli kahdeksan euroa kuukaudessa.
Teollisuusliiton strategiasta johdetut vuoden 2026 toiminnan painopisteet ovat jäsenhankinta ja jäsenpelastaminen, luottamushenkilöiden määrän lisääminen sekä älykkäämpi ja sujuvampi työpäivä.
Jäsenhankinta ja jäsenpelastaminen
Teollisuusliiton jäsenmäärä on sen olemassa olon aikana vähentynyt. Vuoden 2023 liittokokous linjasi, että jäsenten määrää ja järjestäytymisastetta on nostettava vuoden 2022 tasosta. Tehtävä ei ole helppo, mutta se on liiton toimintakyvyn ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta välttämätön. Toisaalta tavoite on myös saavutettavissa. Lähes jokaisella työpaikalla on järjestäytymättömiä työntekijöitä eli mahdollisia uusia jäseniä.
Jäsenhankintaa ja järjestämistyötä tullaan ensi vuonna tekemään uudistetun järjestöllisen tilannekuvan pohjalta. Tilannekuvaa käytetään hyödyksi toiminnan suunnittelussa, johtamisessa ja tulosten arvioimisessa. Vuoden aikana kokeillaan uutta toimintatapaa, jossa uusille jäsenille soitetaan pian liittymisen jälkeen. Keskusteluissa voidaan kysyä taustatietoja esimerkiksi liittymisen tavoista samalla kun uusille jäsenille voidaan kertoa, että he ovat tehneet hyvän valinnan liittoon liittyessään. Ammattiosastojen kanssa järjestetään esimerkiksi Liittomiittejä, joissa kartoitetaan alueen työpaikat ja mietitään keinot järjestöllisen tilan edistämiseksi.
Järjestäytyneen työpaikan kriteerit ja toimintamalli on uudistettu. Malli sisältää kohdetoimipaikkojen valinnan, järjestöllisen tilan kartoituksen, tavoitteiden asettamisen sekä toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen. Järjestäytyneet työpaikat rakennetaan liiton työntekijöiden ja työpaikkojen luottamushenkilöiden yhteistyönä.
Vuoden aikana järjestetään edunvalvontakampanjoita sellaisilla työpaikoilla, joissa on tarve ratkaista yhteinen edunvalvontakysymys. Samalla tavoitteena on nostaa jäsenmäärää ja järjestäytymisastetta. Sen rinnalla jäsenhankintaa ja järjestämistä toteutetaan alueellisilla jäsenhankintapyyhkäisyillä, joilla voidaan parantaa myös liiton näkyvyyttä ja jäsenpitoa. Samalla voidaan kartoittaa mahdollisia jäseniä niillä työpaikoilla, joilla ei vielä ole luottamusmiestä. Tavoitteena on luoda yhteys 2 000 työpaikalle.
Muita jäsenhankinnan toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteyden ottaminen liiton sopimusaloille valmistuviin opiskelijajäseniin, jäsenlähettilästoiminta, jäsenyyden suosittelupalvelun käyttöön ottaminen ja sähköisen liittymisen sujuvoittaminen.
Jäsenpelastaminen tarkoittaa sitä, että liitosta otetaan yhteyttä jäseniin, joilta on jäänyt jäsenmaksu maksamatta. Tavoitteena on saada heidät pysymään liitossa. Tulokset ovat olleet hyviä. Ensi vuonna uudeksi kohderyhmäksi otetaan liitosta eronneet. Tavoitteena on saada heidät liittymään uudestaan Teollisuusliittoon.
Jäsenyyden markkinointi
Mitä suurempi on jäsenyyden vetovoima, sitä tehokkaammaksi voi jäsenhankinta muodostua. Markkinoinnilla ja viestinnällä voidaan eri tavoin lisätä tietoa ja tietoisuutta jäsenyyden merkityksestä sekä kertoa Teollisuusliiton tarjoamista jäsenhyödyistä.
Työehtosopimuksista ja niiden merkityksestä kertomisen rinnalla esiin nostetaan jäsenpalveluja kuten työsuhdeneuvonta, oikeusapu, luottamusmiesten tuoma turva ja koulutusmahdollisuudet. Jäsenhyödyistä kerrotaan aikaisempaa enemmän myös liiton jäsenyyden tuottaman rahallisen hyödyn näkökulmasta.
Lisää luottamushenkilöitä
Luottamushenkilöt ovat liiton edunvalvonnan kärkijoukko. He ovat järjestöllisen vahvuuden rakentajia ja ylläpitäjiä omilla työpaikoillaan. Kokemus on osoittanut, että jäsenhankinta toimii ja järjestäytymisaste pysyy korkeana niillä työpaikoilla, joilla on riittävästi luottamushenkilöitä.
Teollisuusliitolla on lähes 7 000 luottamushenkilöä eri tehtävissä työpaikoilla. Liiton tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitä, että luottamushenkilöiden määrät saadaan kasvuun. Teollisuusliiton alojen työpaikoilla järjestetään luottamusmiesvaalit ja valitaan luottamusmiehet seuraavan kerran ensi vuoden loppupuolella. Sitä varten valmistellaan ja toteutetaan valtakunnallinen luottamusmiesvaalikampanja, jonka tavoitteena on luottamusmiesverkoston kattavuuden parantaminen. Kampanja on jatkoa tämän vuoden työsuojeluvaalikampanjalle. Lisäksi työtä tehdään jatkuvasti sen eteen, että luottamusmiehiä saadaan valittua sellaisille työpaikoille, joilla luottamusmiestä ei vielä ole.
Murikassa ja liiton toiminta-alueilla huolehditaan siitä, että luottamushenkilöt saavat laadukkaan koulutuksen tehtäviinsä ja että heidän osaamisensa kasvaa. Liiton viestintäkanavissa julkaistaan juttuja luottamushenkilöistä, heidän asemastaan ja oikeuksista. Onnistumistarinoilla voidaan luottamustehtävien vetovoiman lisäämisen ohella kitkeä vääriä mielikuvia.
Älykkäämpi ja sujuvampi työpäivä
Älykkäämmän ja sujuvamman työpäivän painopiste pitää sisällään luottamushenkilöiden ja jäsenten asiointipalvelujen kehittämisen ja liiton organisaation töiden ja toimintatapojen uudistamisen.
Luottamushenkilöiden asiointipalvelun (LHA) palveluja laajennetaan ensi vuoden aikana luottamushenkilöille, ammattiosastoille ja liiton hallinnolle. Palvelusta otetaan käyttöön myös mobiilisovellus. Lisäksi luottamushenkilöille rakennetaan työkalu, jolla he voivat hallita toimipaikan ja ammattiosastojen tietoja. Ensi vuoden kehittämiskohteita ovat myös kurssihallintajärjestelmä ja tekoälysovellusten hyödyntäminen liiton toiminnassa.
Muu strateginen kehittäminen
Liittokokouskauden jokaista tavoitetta edistetään jatkuvana työnä. Tästä toiminnasta esimerkkejä ovat työehtosopimusneuvottelujen käyminen niillä sopimusaloilla, joiden sopimuskaudet päättyvät ensi vuoden aikana, työehtosopimusesitysten pyytäminen ammattiosastoilta, työsuhdeneuvonnan ja työsuhderiita-asioiden hoitamisen selkiyttäminen, luottamushenkilöiden jaksamisen tukeminen, järjestäytyneen ammattiosaston toimintamallin rakentaminen, hallitus- ja muihin puolueisiin kohdistuvan vaikuttamistyön jatkaminen, huomion kiinnittäminen ulkomaisen työvoiman väärinkäyttöön ja jäsenten kansainväliseen toimintaan osallistumisen lisääminen.
Ensi vuoden aikana valmistellaan myös äänestysaktivointikampanja, jonka tavoitteena on nostaa Teollisuusliiton jäsenten äänestysaktiivisuutta vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Kampanjassa hyödynnetään valmisteilla olevaa Teollisuusliiton eduskuntavaaliohjelmaa.
Liiton verkkosivujen ulkoasu uudistetaan. Samalla sivustosta tehdään helppokäyttöisempi ja sinne lisätään esimerkiksi kuuntelutoiminto. Myös uutiskirjeiden ulkoasua ja rakennetta virkistetään samalla kun kaikille jäsenille lähetettävien uutiskirjeiden määrää lisätään sen takia, että Tekijän painetun lehden ilmestymiskerrat vähentyvät kuuteen kertaan vuodessa tämän vuoden kahdeksasta ja sitä edellisen vuoden 11 kerrasta. Verkkokauppa Sopin toimintaa jatketaan vakiintuneella vastuullisella toimintamallilla.
Ammattiosastojen jäsenmaksupalautus uudistuu
Valtuusto päätti uudistaa ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen perusteet. Kiinteästä kaikille osastoille maksettavasta 18 prosentin jäsenmaksupalautuksesta siirrytään vuonna 2027 uuteen porrastettuun malliin.
Ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen tasoportaita on uudessa mallissa neljä. 18 prosentin taso on määritelty siten, että sääntöjen mukaiset tehtävänsä hoitavat, toimintansa piiriin kuuluvien työpaikkojen luottamushenkilöiden valinnoissa, jäsenhankinnassa, koulutuksessa ja jäsentilaisuuksien järjestämisessä toimenpiteitä toteuttavat ammattiosastot siihen yltävät. Uutena kannustavana osana järjestelmässä on mahdollisuus päästä nykyistä 18 prosenttia korkeammalle jäsenmaksupalautuksen tasolle. Uuden järjestelmän korkeimman tason kriteerien mukaisesti tehtävänsä hoitavat ammattiosastot saavat 20 prosentin jäsenmaksupalautuksen.
Mikäli tehtävien hoitaminen ei yllä edellä kuvatulle tasolle, mutta täyttää minimivaatimukset, kuten toimihenkilöilmoituksen toimittamisen liittoon, jäsenmaksupalautus on 10 prosenttia. Mikäli minimitoimenpiteetkin ovat toteuttamatta, jäsenmaksupalautus on nolla prosenttia.
Uusi järjestelmä on suunniteltu siten, että jäsenmaksupalautuksen kokonaismäärä säilyy ennallaan. Seurantajakso on kalenterivuosi ja tarkastuspiste on toimintavuoden jälkeisen helmikuun loppu. Ammattiosastojen vuoden 2027 jäsenmaksupalautus maksetaan uuden järjestelmän mukaisesti vuoden 2026 toiminnan ja toteutettujen toimenpiteiden perusteella.
Valtuuston päätös syntyi äänestyksellä. Selvä enemmistö kannatti uuteen järjestelmään siirtymistä liiton hallituksen valtuustolle tekemän esityksen mukaisesti.
Jäsenmaksupalautuksen uudesta järjestelmästä pidetään vuoden 2026 alkupuolella alueellisia koulutuksia. Asiasta on lähetetty ammattiosastojen hallituksille uutiskirje.
Vuonna 2026 jäsenmaksupalautukset maksetaan nykyisen järjestelmän mukaan. Jäsenmaksupalautuksen suuruus on 0,18 prosenttiyksikköä liiton ammattiosaston jäseniltä perimästä jäsenmaksusta. Jäsenmaksupalautus maksetaan, mikäli 1) ammattiosasto on hyväksynyt liiton päättämät ammattiosaston mallisäännöt ja rekisteröinyt ne patentti- ja rekisterihallitukseen, 2) toimittanut sääntöjen mukaisen toimihenkilöilmoituksen liittoon 31.1.2026 mennessä, ja 3) valinnut hallituksen jäsenet sääntöjen mukaan.
Talousarvio
Liiton varsinaisen toiminnan kulujen arvioidaan olevan vuonna 2026 jonkin verran alle 57,4 miljoonaa euroa. Kun varsinaisen toiminnan kuluista vähennetään jäsenmaksut, sijoitustoiminnan tuotoilla jää katettavaksi 21,2 miljoonaa euroa. Se on lähes miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa. Tilikauden arvioidaan päätyvän nollatuloksen tuntumaan.
Ammattiosastojen esitykset
Valtuusto sai 40 ammattiosastolta yhteensä 97 esitystä. Valtuuston vastaukset lähetetään esitykset tehneille ammattiosastoille.