Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotukset ovat muutoin perustuslain mukaisia, mutta perusosan alentamisen keston rajoittamista pitää selkiyttää.
Hallitus ehdottaa toimeentulotukeen useita heikennyksiä. KAISA VEHKALAHTI
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto toimeentulotuen heikennyksistä on valmistunut. Valiokunta vaatii ehdotukseen yhtä tarkennusta, eli lakia täytyy selkiyttää perusosan alentamisen osalta.
Hallitus ehdottaa muun muassa toimeentulotuen perusosan tason yleistä leikkaamista. Lisäksi perustoimeentulotuen hakijan perusosaa voitaisiin leikata peräti 50 prosentilla, jos hän ei ilmoittautuisi työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi tai hakisi ensisijaisia etuuksia.
Näin voitaisiin kuitenkin tehdä vain, jos alentaminen ei vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voitaisi pitää muutenkaan kohtuuttomana.
Valiokunnan mielestä lakiehdotukset ovat muuten perustuslain mukaisia, mutta laista tulee käydä selvästi ilmi perusosan alentamisen keston rajoittaminen. Tämä muutos vaaditaan, jotta laki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Hallituksen tarkoituksena on myös toimeentulotukea leikkaamalla lisätä työn tarjontaa, eli työntää ihmisiä työmarkkinoiden käytettäväksi.
Kaksi eriävää mielipidettä
Lausuntoon liittyy Fatim Diarran (vihr) ja Johannes Yrttiahon (vas) omat eriävät mielipiteet. Yrttiahon mukaan leikkaukset tarkoittavat, että yksin asuvan perusosa laskee 593,33 eurosta 575,75 euroon ja sitä voidaan leikata jopa 287,88 euroon.
– Toimeentulotuen leikkaaminen puoleen on perustuslain vastaista, Yrttiaho sanoo tiedotteessa.
– Etenkin toimeentulotuen perusosan tason alentaminen ja mahdollisuus tuen sanktioluonteiseen alentamiseen jopa puoleen vaarantavat perustuslaissa ehdottomaksi tarkoitetun oikeuden ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Yrttiaho ja Diarra katsovat, että myös muut äskettäin toteutetut leikkaukset toimeentuloa turvaaviin etuuksiin tulisi ottaa huomioon. Molemmat nostavat esiin lisäksi Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ja Suomen saamat toistuvat huomautukset ihmisoikeuksien valvontaelimiltä perusturvan tason riittämättömyydestä.
Diarran mukaan esityksessä ei kyetä osoittamaan, että ehdotus turvaisi perustuslain takaaman oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja täyttäisi Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten vaatimukset.