SM-liigaseurojen ratkaisu yhtiökokouksessa oli kompromissi, mutta loppukaudesta tulee irvokas, kirjoittaa Yle Urheilun Simo Arkko.
Avaa kuvien katselu
Jääkiekon SM-liigaseurat kävivät torstaina pitkän neuvottelun sarjajärjestemistä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Yksi SM-liigaseuran pomo toivoi, että ennen torstain yhtiökokousta päättäjillä olisi yhteinen näkemys tulevista linjauksista sarjajärjestelmistä ja sarjan tulevaisuudesta.
Vain päivä ennen yhtiökokousta oli kuitenkin selvää, ettei yhteistä näkemystä ole. Pari viikkoa sitten sovittu konsensus 12+10 -mallista ja suorista nousuista sekä putoamisista oli vain muisto sarjan kohtalonpäivänä.
Yhtiökokouksessa väännettiin odotetusti pitkään. Lopulta seurat päätyivät yli neljän tunnin väännön jälkeen kompromissiin.
Kaudesta 2027–2028 alkaen SM-liigassa pelaa ylimmällä tasolla 14 joukkuetta ja alemmalla tasolla 10 joukkuetta.
Seurat päättivät kuitenkin karsintojen sijasta päätyä suoriin nousuihin ja putoamisiin. Joukkuemäärää tarkastellaan 2–3 vuoden päästä uudelleen.
Suomalaisen jääkiekon kannalta päivän piti olla merkittävin SM-liigan historiassa. Lopputulos ei ollut jättipotti, mutta ei myöskään suuri pettymys, sillä suora nousu ja putoaminen tuovat merkittävää kiinnostusta SM-liigaan.
Oman mausteensa tuo niin sanottu superliigakausi. Viime kauden Mestiksen mestari eli Jokerit sekä tämän vuoden mestari voivat hakea paikkaa liigasta kaudelle 2026–2027.
Jos Mestiksen mestari on sama kuin viime vuonna eli Jokerit, toinen finalisti voi hakea liigalisenssiä.
Niin sanotulla superliigakaudella voi olla maksimissaan 18 joukkuetta. 12 parasta yltää pudotuspeleihin ja sijoilla 13–16 yltäneet karsivat paikoistaan. Sijalle 17 ja huonommin sijoittuneet putoavat suoraan alempaan sarjaan.
Siirtymäkaudella Mestiksen ja Liigan välillä ei ole karsintaa.
Avaa kuvien katselu
Jokerit ja Pelicans pelasivat viime vuonna SM-liigan karsinnoissa. Kuva: All Over Press
Suora nousu ja putoaminen pelastivat paljon, sillä ne tuovat vaihtuvuutta ja kiinnostusta joka kaudelle. Suuremman A-sarjan takia oli vaarana, että B-sarja olisi näivettynyt nykyisen Mestiksen kaltaiseksi.
Vain kahden joukkueen pudottaminen pääsarjasta tuskin muuttaa tilannetta kuitenkaan merkittävästi urheilullisen kilpailullisuuden ja pelaajamarkkinoiden suhteen. Ruotsi vienee jatkossakin parhaimmat pelaajat paremman verotuksensa ansiosta. Ruotsissa voidaan maksaa niin sanotun allekirjoitusbonuksen avulla suuri summa palkasta vain 15 prosentin lähdeverolla.
Jääkin nähtäväksi, muuttaako tilanne kilpailukykyä edes suomalaispelaajien silmissä Ruotsiin ja Sveitsiin nähden.
Tähän mennessä moni suomalainen huippupelaaja on nimittäin kiertänyt SM-liigan ja saapunut sarjaan ainoastaan viimeisinä vuosinaan.
Samaa voi pohtia myös B-sarjan kohdalla. Onko suora nousu ja putoaminen riittäviä, jotta sarjasta saadaan kilpailukykyinen ja kiinnostava?
Sisäpiirilähteet muistuttivat ennen kokousta Yle Urheilulle, että loppuviimein lähes kaikki ajattelevat tällä hetkellä vain omaa seuraansa ja viime kädessä omia työpaikkojaan.
14 joukkueen pääsarja kuvastaa, ettei kukaan halua pudota alemmalle tasolle. Toisaalta suora nousu ja putoaminen tuovat näkymän, minkä takia B-sarjassa ei tarvitse elää yli varojensa noustakseen pääsarjaan.
Seurojen kompromissi ei ole suuri pettymys, mutta se on kädenlämpöinen ratkaisu. 14+10-malli karsinnoissa olisi näivettänyt alempaa sarjaa merkittävästi.
Päätös tekee kuitenkin loppukaudesta irvokkaan, sillä uhkaa putoamisesta ei ole. Yle Urheilulle väläyteltiin sisäpiirilähteistä jo ennen kokousta, että superliigakauden takia loppukaudella pääsarjassa nähdään ennennäkemättömät tyhjennysmyynnit ensi kautta ajatellen.
Avaa kuvien katselu
Moni seura voi valmistautua täyteen rähinään myymällä pelaajiaan loppukauden aikana. Kuva: Tomi Hänninen
Talousvaikeuksissa olleille seuroille jokaiset eurot ovat merkittäviä tulevalle huippukaudelle. Siksi moni seura pyrkinee tekemään kaikkensa tulevaisuutta ajatellen.
SM-liiga saa tällä kaudella varmasti mestarin, mutta varsinkin ne, jotka eivät usko mestaruuteensa, voivat kaupata pelaajiaan. Niin oikeastaan kannattaisikin tehdä.
Tuore yhtiökokouksessa nuijittu päätös on laastari. Jää nähtäväksi, olisiko haavaan pitänyt käyttää vieläkin parempia keinoja.
Ei ole lainkaan poissuljettua, että parin vuoden päästä päädyttäisiin toisenlaiseen ratkaisuun.