Jääkiekon SM-liigan seurat päättivät yli neljä tuntia kestäneen kokouksen jälkeen, että ensi kaudella pääsarjassa pelataan niin sanottu superkausi.
Sen jälkeen pääsarjassa on 14 joukkuetta ja alemmalla tasolla 10 joukkuetta. Seurat päätyivät suoriin nousuihin ja putoamisiin. Jatkossa A-liigan viimeinen putoaa B-liigaan ja B-liigan voittaja nousee suoraan A-liigaan.
Yle Urheilun tietojen mukaan päätökset saatiin aikaan suljetulla lippuäänestyksellä. SM-liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä totesi Ylelle pitävänsä reilumpana, että jokainen seura sai äänestää oman näkemyksensä mukaan, eikä toisia katsellen.
Yle Urheilun asiantuntija Karri Rämö ei pitänyt äänestystapaa oikeana. Asiantuntija kokee, että tapa jopa halveksuu kaikkia seuroja, omistajia ja faneja.
– Olisi ollut avointa kaikille kertoa äänestystulos, jotta jokainen seura, omistaja ja kannattaja pääsisi näkemään, miten oma seura on äänestänyt. Erilaisissa äänestyksissä 12+10-malli on dominoinut, joten varmasti monia faneja kiinnostaisi se tietää, Rämö sanoo.
Jyrki Seppä perustelee suljettua lippuäänestystä ja kertoo, että seurat poistuivat salista tyytyväisinä.Välimallin ratkaisu siedettävällä sivujuonteella
SM-liiga ilmoitti jo tiedotustilaisuudessaan, että joukkuemääriä tarkastellaan 2–3 vuoden kuluttua uudelleen. Rämö kokeekin, että torstainen päätös oli seuroilta välimallin ratkaisu.
– Tämä on vähän tällainen kaikkia hetkellisesti miellyttävä, mutta uskon, että sinne pinnan alle jää kytemään. Jos tämä ei osoittaudu melkeinpä samoin tein toimivaksi ratkaisuksi, niin palataan taas samaan tilanteeseen, Rämö sanoo ja viittaa keskusteluun sarjan kaventamisesta.
Avaa kuvien katselu
Karri Rämö ihmettelee, miksi päädyttiin suljettuun lippuäänestykseen. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle
Seurat olisivat voineet päätyä myös karsintoihin, jolloin joukkueiden vaihtuminen sarjatasojen välillä ei olisi lainkaan varmaa. Rämön mukaan suorat nousut ja putoamiset tekevät päätöksestä siedettävän.
– Ei tarkoita automaattisesti sitä, että B-liigan joukkueet kuihtuvat samanlaisiksi kuin aiemmin. Tämä tuo tietynlaista vaihtuvuutta ja kilpailua lisää, mutta ei se yhtä isoa ongelmaa eli pääsarjan tasoa nostanut niin paljon kuin 12 tai 10 joukkuetta olisi nostanut.
Yksi merkittävä kysymys on, onko muutos riittävä siihen, että pääsarja olisi kiinnostava aivan parhaimmille Euroopassa pelaaville suomalaispelaajille. Rämö suhtautuu epäilevästi siihen, että näillä muutoksilla SM-liiga kamppailisi roolista Euroopan ykkössarjana.
– Meillä ei riitä rahat tällä hetkellä siihen, että pystyisimme palkoissa kilpailemaan, mutta nyt ei riitä myöskään siihen, että kilpailisimme sillä, että kotoinen liiga olisi Euroopan kovin sarja.
Avaa kuvien katselu
SM-liigan suurseurat ovat kaivanneet merkittäviä muutoksia pääsarjaan. Kuva: Tomi HänninenJokerien nousu todennäköistä
Oman mausteensa tuo ensi kauden superliiga, jossa voi pelata parhaimmillaan 18 joukkuetta. SM-liigan lisenssihaku avataan Mestiksen mestari Jokereille sekä kevään toiselle finalistille, jos Jokerit on jälleen Mestiksen mestari.
Rämö katsoo, että Jokerit läpäisee SM-liigan vaatimukset heittämällä. Jokereiden lisäksi myös Joensuun Kiekko-Pojat on ilmoittanut olevansa valmis superliigaan.
– Erittäin todennäköistä on, että Jokerit nousee. Uskon, ettei Jokereilla ole mitään ongelmia lisenssin suhteen. Toisen joukkueen suhteen on kysymysmerkkejä.
– Jokereilla tulee olemaan iso merkitys. Se tuo paljon näkyvyyttä ja yhden ison veturin tälle Suomen jääkiekolle. Tällä on tosi merkityksellinen ja positiivinen vaikutus kauttaaltaan, Rämö povaa.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Tomi Natri / AOPIso pähkinä purtavaksi
Urheilullisesti pääsarjan pelaaminen 18 joukkueella aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa. Esimerkiksi nelinkertainen sarja tarkoittaisi peräti 68 runkosarjaottelua. Kalenteriin olisi mahdutettava myös CHL-ottelut ja karsintaottelut.
– Miten tämä tehdään niin, että se on tasapuolinen kaikille, Rämö pohtii.
Rämön mukaan esimerkiksi Pelaajayhdistyksen ja SM-liigan väliseen yleissopimukseen olisi tehtävä muutoksia. Sopimuksessa määritellään muun muassa kauden alku ja päättyminen, lomat sekä pelaajien omatoimiset harjoittelujaksot.
– Tämän pelimäärän mahduttaminen nykyiseen aikaikkunaan on aika mahdotonta.
Avaa kuvien katselu
SM-liigan ja Pelaajayhdistyksen väliseen yleissopimukseen on tehtävä todennäköisesti muutoksia ensi kaudelle. Kuva: Tomi HänninenKädenlämpöinen kuva
Koska tänä keväänä ei pelata SM-liigan karsintoja, loppukaudella muutama seura myynee mahdollisesti pelaajiaan tulevaa kautta silmällä pitäen. Pelaajamyynneillä ulkomaille voi saada parhaimmillaan merkittäviä summia, joilla voi rakentaa tulevan kauden joukkuetta superliigaan.
– Säästetyillä rahoilla on mahdollisuus rakentaa huippujoukkuetta. Kovin moni ei ainakaan vahvista joukkuetta, koska putoamista tai karsintapeikkoa ei ole olemassa.
Nähdäänkö jopa ennennäkemättömät tyhjennysmyynnit?
– Mahdollisesti. Tietenkin osa joukkueista varmasti pelaa mestaruudesta, mutta jos ensi kaudella haluaa olla 14 joukossa, niin nyt on hyvä aika säästää rahaa.
Asiantuntijalle jäi kuitenkin loppuviimein kädenlämpöinen kuva torstain yhtiökokouksesta.
– Nyt missattiin todella hyvä paikka tehdä merkittäviä päätöksiä, mitkä olisivat mahdollistaneet sen, että saisimme Suomeen Euroopan ykkössarjan, Rämö tiivistää.