Vaikka Putin jyrisi Kirgisiassa, hän ei tyrmännyt Yhdysvaltain rauhansuunnitelmaa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei tyrmännyt Yhdysvaltain rauhansuunnitelmaa Ukrainan sodan lopettamiseksi, vaikka toisti vanhat vaatimuksensa Kirgisiassa pitämässään puheessä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että tämä on merkki siitä, että Venäjä ei enää luota sotilaalliseen suorituskykyynsä yhtä vahvasti kuin aiemmin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin asettamat pakotteet venäläisille öljy-yhtiöille ovat kasvattaneet Venäjän neuvotteluhalukkuutta, ja niiden vaikutus näkyy erityisesti ensi vuonna.
– Tämä on toistaiseksi vakavin neuvotteluprosessi, joka matkan varrella on nähty, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo ISTV:n Ukraina-studiossa.
– Ensimäistä kertaa tässä 28-kohdan sopimusluonnoksen kohdissa, hyvinkin Venäjän kynästä tulleiden, tyylissä oli havaittavissa sellaista, joka mielestäni kieli tietynlaisesta muutoksesta.
Vladimir Putin ripustaa omat rauhansuunnitelmansa Donald Trumpin kanssa Alaskassa käymiinsä keskusteluihin. Kuva: Andrew Caballero-Reynolds / AFP / Lehtikuva
Venäjä-tutkijan mukaan sävy on edelleenkin maksimalistista, mutta sumuverhon läpi näkee, että Venäjä on osoittamassa neuvotteluhalukkuutta.
Hän toppuuttelee, että Yhdysvaltain sopimusluonnokseen tehtyjen ”välttämättömien muutosten” jälkeen ei tiedetä, miten Venäjä uuteen kokonaisuuteen reagoi.
Presidentti Vladimir Putin muistutti torstaina iltapäivällä Suomen aikaa Kirgisiassa pitämässään puheessa, että Venäjä ei ole antamassa periksi Ukrainan sodan perimmäisistä vaatimuksista.
Putin muistutti erityisesti kaikkien Venäjän laittomasti itseensä liittämien Ukrainan maakuntien – ei vain Donetskin – täydellisestä haltuunottovaatimuksesta. Vain tämä lopettaisi taistelut.
Myös kieltäytyminen neuvottelemasta Ukrainan presidentin Volodymyr Zalenskyin laittomana pitämänsä hallinnon kanssa on vanhan toistoa.
Mutta Putin ei tyrmännyt Yhdysvaltain rauhansuunnitelmaa. Hän mainitsi Kirgisian- puheessaan, että Yhdysvaltojen suunnitelma voisi toimia tulevan rauhansopimuksen pohjana.
Tämä on Lassilan mielestä merkki jostakin.
– Positiivinen siinä mielessä, että se selkeästi osoittaa, että tässä rauhanprosessissa on ensimmäistä kertaa menty näin pitkälle.
– Se kertoo tietenkin siitä, että Venäjä ei luota enää sotilaalliseen suorituskykyynsä tai voimaansa niin vahvasti kuin ennen.
Putinin armeijan sotamenestys ei ole yhtä lennokasta, kuin uho antaa ymmärtää. Kuva: Russian presidential press service / EPA / AOP
Tutkija päättelee, että jos Venäjä olisi resursseiltaan ja sotamenestykseltään saman mittainen, mitä Putin ja propagandistit antavat uhossaan ymmärtää, sen ei tarvitsisi kuin ”heittää pöydälle maksimalistisia tavoitteita”.
– Jos Venäjä olisi sotilaallisesti niin voimakas, niin eihän silloin tarvitsisi välittää mistään rauhanprosesseista, vaan se voisi puhtaasti sotilaallisen voimansa kautta sanella.
Selvää kuitenkin on, että Venäjä ei ole selkä seinää vasten rintamalla, eikä siten valmis antamaan neuvotteluissa paljoa periksi, elleivät presidentti Donald Trumpin pakotteet tai houkuttelevat diilit sitä edellytä.
Yhdysvaltain ja Venäjän kätilöimän 28-kohtaisen rauhansuunnitelman shokkivaikutus lieventyi, kun sitä muokattiin Ukrainalle edullisemmaksi 19-kohtaiseksi.
Uuden suunnitelman tarkkaa sisältöä ei tiedetä, mutta sillä voidaan spekuloida.
Rauhansuunnitelmassa on maininnat Ukrainan Nato-jäsenyyden ja läntisen joukkojen läsnäolon kieltämisestä, mutta huomionarvoista on, että denatsifikaatiosta ei ole enää mainintaa.
Ukrainalaisia sotilaita Donetskin suunnalla 27.11.2025. Kuva: Stringer / Reuters
Lassila kiinnitti huomion myös Ukrainan armeijan koon rajoittamisen 600 000 sotilaaseen.
– Koska aiemmissa versioissa se taisi olla 400 000. Jos mennään Istanbulin sopimukseen 2022, se taisi olla 40 000.
– Voi sanoa, että nämä ovat jo merkkejä vastaantulosta. Nyt on tärkeää, että luodaan tiettyjä vastaehtoja, että näistä ei lähdetä joustamaan.
Lassila korostaa Venäjän suurimmille öljy-yhtiöille asetettujen pakotteiden heikentävää vaikutusta Putinin uholle. Tämä on saattanut vaikuttaa neuvotteluhalukkuuden kasvuun.
– Se on merkittävä siirto. Sen vaikutus näkyy jo nyt. Ja se näkyy erityisesti ensi vuoden puolella.
Lassila pitäisi erikoisena, jos Venäjä ei yritä jo Steve Wittkoffin Moskovan-vierailun yhteydessä esittää, että ”prosessia voidaan jatkaa, mutta näistä pakotteista pitää luopua”.
– Silloin riski on olemassa, että Trump tähän taas taipuu.
Putin mainitsikin kipeät pakotteet Kirgisian-puheessaan:
– Olin yllättynyt pakotteista venäläisiä öljy-yhtiöitä vastaan. Pakotteet tuhoavat meidän suhteemme Yhdysvaltoihin, Putin muotoili.
Lassila uskoo, että Venäjä haluaa rauhaa, mutta maksimalistisilla ehdoillaan. Niihin sisältyy tavoite edullisesta diilistä, joka saadaan Trumpia hyväksi käyttäen.
– Venäjän ongelmana on myös se, että se ei oikein löydä luontevaa ulospääsyä sotapolitiikasta, koska siihen kytkeytyy niin paljon Venäjän sisäisiä ja taloudellisia intressejä. Erityisesti sotateollisuudessa, mutta ylipäätään politiikan hallinnan kannalta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Kuva: Lassi Rinne
– Mutta jos katsoo Venäjän yhteiskuntaa, tyytymättömyys on kasvussa.
Venäjällä pohditaan sodan lopettamista, kunhan se olisi myytävissä kansalaisille selkeänä voittona.
– Se varmasti myös Putinia miellyttää. Mutta selkeää tiekarttaa siihen ei ole.
– Voi olla, että Putin ei itsekään tiedä, onko hän valmis hyväksymään sellaisen sopimuksen, joka näyttäytyisi Venäjän kannalta hyvinkin edullisena.
Yllä olevalla videolla tutkija Jussi Lassilan haastattelu kokonaisuudessaan.