Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätti juuri jätti-irtisanomisista.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen aikoo osallistua säästöihin leikkaamalla omaa palkkaansa.
Leskisen kuukausipalkka on nyt 16 053,55 euroa. Lisäksi hänellä on autoetu (verotusarvo 1 150,00 euroa) sekä puhelinetu (verotusarvo 20,00 euroa).
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella päättyivät juuri yt-neuvottelut. Työpaikkoja vähenee peräti 398.
317 vakituista virkaa ja tehtävää irtisanotaan. Lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja arviolta 140 määräaikaista työsuhdetta jatkamatta ensi vuonna.
Hyvinvointialueiden johtajien ”poskettomat palkat” ovat tiukassa taloustilanteessa herättäneet kansan keskuudessa kovaa kritiikkiä.
Leskisen mukaan myös johtajat osallistuvat nyt säästöihin Etelä-Karjalassa. Hyvinvointialuejohtaja kertoo, että leikkaukset näkyvät hänenkin tilipussissaan.
– Alennan vapaaehtoisesti palkkaani ensi vuoden ajan 1 000 euroa kuussa, Leskinen kertoo.
Kaikki alueen johtajat ovat vähintään viisi päivää palkattomalla vapaalla. Lisäksi kaksi johtajatehtävää karsitaan kokonaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen 21 johtajan joukosta.
Leskinen ei vielä kommentoi, mitä muita ammattiryhmiä irtisanomiset koskevat. Lääkärien määrä ei kuitenkaan vähene. Lääkäripulan vuoksi lääkäreitä ei voida irtisanoa, mutta heidänkin työtehtävänsä muuttuvat.
Leskinen sanoo, että ymmärtää olevansa etuoikeutetussa asemassa, koska saa tehdä mielenkiintoista työtä, josta maksetaan hyvin. Hän on koulutukseltaan lääkäri ja arvioi, että olisi lääkärinä tienannut yhtä hyvin, ellei paremmin, tekemällä yhtä pitkiä työpäiviä.
– Jos halutaan osaavia ihmisiä, jotka näihin tehtäviin kykenevät ja haluavat vastuunsa kantaa, työstä täytyy maksaa hyvin, koska heille on varmasti markkinat muuallakin, Leskinen sanoo.
Aikaisemmin Leskinen kertoi Ilta-Sanomille, että kritiikki johtajien ”poskettomista palkoista” on hänelle tuttua.
– Onhan se ihan poskettoman iso, minunkin palkkani: 16 tonnia. Arvostelijoille olen sanonut, että minulla on ollut sama palkkataso kymmenen vuotta. Verotiedoista näkee, että olen lääkärinä tienannut sen saman. Jos halutaan korkeasti koulutettuja motivoituneita ihmisiä näihin tehtäviin – omahyväisesti nyt olettaen, että itsekin heihin kuuluisin – niin harva näihin tulee, jos palkkataso laskee, hän sanoi tuolloin.
Yt-neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 työntekijää. Vuoden 2026 loppuun mennessä hyvinvointialueen vakituisen henkilöstön määrä on noin seitsemän prosenttia tämänhetkistä pienempi.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue säästää 11 miljoonaa ostopalveluja kotouttamalla tai vähentämällä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue järjestää itse esimerkiksi vammaisten ja ikäihmisten asumispalvelut sekä lastensuojelun sijoitukset.
Lisäksi henkilöstö ehdotti, että Epassi-edusta ja työhyvinvointirahoista säästetään. Edellä mainittujen ja muiden henkilöstöltä tulleiden ideoiden avulla säilytettiin 80 ihmisen työpaikka.