Jerina Walliuksen ja Jari Laineen kodit ovat uhan alla Länsiradan takia.
Vuosikymmeniä junnannut Länsirata-hanke on lähtenyt tänä syksynä puksuttamaan eteenpäin yllättävällä vauhdilla.
Tunnin junana tunnettu ratahanke toteutettaisiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa radasta toteutetaan osuudet Espoo–Vihti–Lohja, Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa. Lohjan ja Salon väli sekä Hajalan ja Nunnan välit jäävät toiseen vaiheeseen.
Radan osakaskunnista Turku, Espoo, Lohja ja Vihti ovat jo äänestäneet hankkeen puolesta. Loput tekevät päätökset 15. joulukuuta mennessä.
Salossakin enemmistö valtuutetuista aikoo äänestää Länsiradan puolesta, selviää Salon Seudun Sanomien tekemästä kyselystä. Osa asukkaista suhtautuu hankkeen etenemiseen kauhulla.
– Me kuntalaiset tuudittauduimme siihen, että tämä on niin järjenvastainen hanke, ettei sitä ikinä tule, Länsirataa vastustava salolainen eläinlääkäri Jerina Wallius kertoo.
Wallius pyörittää eläinklinikkaansa Salon Kiskossa sijaitsevalla luomumaatilalla. Walliuksen perheen lisäksi tila on kotina 28 lehmälle.
Länsirataa kaavaillaan parinkymmenen metrin päähän eläinklinikasta, jolloin se katkaisisi maatilan kahtia.
– Sitten voidaan ikkunasta vilkutella junamatkustajille, Wallius päivittelee.
”Haitat ovat pysyviä”
Pelkoa aiheuttavat myös radan rakennustöistä aiheutuvat haitat. Wallius on erityisen huolissaan radan vahvistamiseksi tehtävistä mahdollisista paalutustöistä.
– Tilan kulttuurihistoriallisesti arvokas päärakennus on rakennettu 120 vuotta sitten savipatjan päälle. Pihatietä kulkeva isompi rekka-auto saa nytkin keittiössä astiat helisemään, Wallius kertoo.
– Jos tuonne savipellolle juntataan betonitolppia sadan metrin syvyyteen, niin se tärinä tuhoaa nämä vanhat 1800-luvun rakennukset. Ne eivät kestä paalutusta kuukausitolkulla.
Walliuksen mukaan hän ei ole saanut minkäänlaista korvausta, vaikka peltoja ja metsää on jo vaurioitettu lukuisissa koeporauksissa. Pakkolunastettavasta maasta korvauksia tarjotaan vain 30 prosenttia maan todellisesta arvosta.
Walliuksen mukaan hän ei ole saanut korvausta, vaikka peltoja on vaurioitettu lukuisissa koeporauksissa. Jerina Wallius
– Radan alle jäävä maa ei tuota enää ruokaa, eikä yksikään lehmä enää siinä käyskentele. Haitat ja tappiot maatilalle ja ympäröivälle luonnolle ovat pysyviä, Wallius painottaa.
– Pakkolunastus on todella ikävä ja epäreilu tilanne siihen joutuville. Minun mielestäni sen pitäisi olla niin, että valtion tarvitsema maa olisi vuokralla ja siitä saisi edelleen korvausta vuokran muodossa.
Hän kuitenkin painottaa, ettei mikään summa olisi riittävä. Tila on ollut Walliuksen silmäterä jo 20 vuotta.
– Tämä on minun unelmieni paikka, ei toista tällaista ole olemassakaan. Äkkiseltään ei ole sellaista rahasummaa, jolla minä tästä luopuisin, Wallius toteaa.
Salon maatila on ollut Jerina Walliuksen silmäterä jo 20 vuoden ajan. Jerina Wallius
”Salo ei hyödy pennin hyrrää”
Salon Lukkarinmäellä asuva Jari Laine on Walliuksen kanssa samoilla linjoilla; mikään summa ei korvaa rakkaalle paikalle aiheutuvaa vahinkoa.
Ratalinja kulkisi Lukkarinmäen noin 60 metriä paksun kallion läpi, mikä halkaisisi vanhan asuinalueen käytännössä kahtia.
– Meidän talo on noin 200 metrin päässä ratalinjasta. Siinä ammutaan ja porataan varmaan aika monta vuotta, Laine päivittelee.
– Onhan siinä riski, että tällainen aiheuttaa vaurioita vanhoihin taloihin.
Laineen vuonna 1850 rakennettu talo on yksi Salon vanhimmista rakennuksista. Museovirasto on arvioinut Lukkarinmäen esikaupunkiasutuksen valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Alueen halki kulkee historiallinen Kuninkaantie ja mäestä on löytynyt keskiaikaisia uhrilöytöjä.
– Talvisodan aikana Saloa pommitettiin, niin kuin montaa muutakin paikkakuntaa. He ampuivat ohi sen verran, että Stalinin pommit putosivat peltoon ennen Lukkarinmäkeä, Laine sanoo.
– Onko nyt niin, että Orpo viimeistelee sen, mihin Stalin ei pystynyt?
Laineen mielestä Länsiradassa on hyviäkin puolia, kuten Helsingin ja Lohjan välille suunniteltu yhteys.
Hän pitää suunnitelmaa järkevänä myös Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kannalta. Salo jää häviäjän rooliin.
– Helsinki on suurin hyötyjä työmatkaliikenteen kautta. Lohja on seuraavaksi suurin hyötyjä. Varmaan Espoo ja jossain määrin Vihtikin on. Salo ei hyödy tästä pennin hyrrää, Laine toteaa.
– Tässä on iso riski, että Salo maksaa lohjalaisten, vihtiläisten ja espoolaisten mukavuudesta eikä saa mitään siitä vastineeksi.
Jerina Wallius taistelee Länsirataa vastaan pelastaakseen rakkaan maatilansa.
Allekirjoituksia kerätään
Jerina Wallius istuu sitoutumattomana vihreiden ryhmässä Salon valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Hän saattaa olla esteellinen äänestämään Länsiradasta, koska hänellä on maanomistajana oma taloudellinen intressi.
Wallius on laittanut vireille kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan kunnallista kansanäänestystä Länsiradasta.
Vaikka allekirjoitukset saataisiin kerättyä, loppukädessä kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää kaupunginvaltuusto. Kansanäänestyksen tulos on myös neuvoa-antava, eikä se sido kuntaa.