Black Friday -tarjouskausi saa ostajien lisäksi huijarit liikkeelle. Yle kokosi vinkit siitä, mihin huomiota verkko-ostoksilla kannattaa kiinnittää.
Avaa kuvien katselu
Black Friday -tarjoukset houkuttelevat suomalaisia taas verkkokauppaostoksille. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Kuluttajan kannattaa olla black friday -tarjousten aikaan tarkkana verkkokaupoilla.
- Osa verkkokaupoista toimii niin kutsuttuna dropshipping- tai markkinapaikka-sivustona, joissa verkkokaupan pitäjä ei toimikaan tuotteen oikeana myyjänä.
- Verkossa on myös huijauskauppoja, jotka myyvät lopetusmyynnin varjolla heikkolaatuista tavaraa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Black Friday -tarjoukset houkuttelevat jälleen suomalaisia sankoin joukoin verkkokauppaostoksille. Yhdysvalloista rantautunut alennuspäivä on vakiinnuttanut paikkansa myös Suomessa ja laajentunut yhdestä erikoispäivästä useamman viikon mittaiseksi tarjoussesongiksi.
Verkkokaupassa on kuitenkin monia kuoppia, joihin varomaton kuluttaja voi tarjousten perässä juostessaan pudota. Kävimme Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtavan asiantuntijan Saija Kivimäen kanssa läpi verkkokaupan keskeisimpiä riskinpaikkoja.
Myyjä välittää muiden tavaraa
Dropshipping on verkkokauppamalli, jossa kauppias myy tuotteita ilman omaa varastoa. Myyjä käytännössä välittää asiakkaan tilauksen suoraan eteenpäin, ottaen itselleen siivun myyntihinnasta.
Dropshipping-sivustot ovat yleistyneet vauhdilla, sillä ilman tuotevarastoa toimivan kauppapaikan luominen on halpaa ja helppoa. Kuvaavaa on, että dropshipping-sivustojen perustaminen kiinnostaa jopa lapsia.
Dropshipping itsessään on laillista. Ongelmalliseksi mallin tekee kuitenkin se, etteivät monet dropshipping-sivustot kerro liiketoimintamallistaan etukäteen verkkokaupassa asioivalle kuluttajalle.
Kivimäen mukaan dropshipping-sivustojen pitäisi kertoa toimintamallistaan kuluttajalle selkeästi jo ennen kaupantekoa. Kuluttajan kannalta tieto on olennaista esimerkiksi tilanteissa, joissa kuluttaja haluaakin palauttaa tuotteen.
– Tyypillisessä tilanteessa verkkokauppa on rakennettu näyttämään kotimaiselta. Kuluttajalle tulee jo lähtöoletus, että tavara tulee Suomesta ja jos hän haluaa tuotteen palauttaa, niin hän palauttaa sen Suomeen, Kivimäki sanoo.
– Mutta totuus saattaa hyvinkin olla se, että tavara tuleekin Kiinasta ja jos tilauksen peruuttaa, niin se pitää palauttaa Kiinaan.
Kivimäen mukaan KKV saa dropshippingiin liittyen yhteydenottoja lähes viikoittain.
Avaa kuvien katselu
Saija Kivimäki työskentelee KKV:lla johtavana asiantuntijana. Kuva: Silja Viitala / YleVerkkosivu onkin markkinapaikka
Markkinapaikka-mallissa verkkokauppasivusto toimii, joko kokonaan tai oman valikoimansa lisäksi, markkinapaikkana muiden myyjien tuotteille. Asiakas voi siis ostaa tuotteensa esimerkiksi Gigantin verkkokauppasivuston kautta, mutta todellisuudessa tuotteen myyjänä onkin joku muu kuin Gigantti.
Dropshippingin tapaan myös markkinapaikka-malli on Suomessa täysin luvallista, kunhan siitä kerrotaan kuluttajille selkeästi.
Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tulee Kivimäen mukaan silloin tällöin yhteydenottoja tällaisiin markkinapaikkoihin liittyen. Osalle kuluttajista on tullut yllätyksenä, että tunnetun kotimaisen verkkokaupan sivuilta ostettu tuote onkin todellisuudessa jonkin täysin tuntemattoman toimijan myymä.
Videolla Kivimäki kertoo vinkkinsä siihen, miten verkkokauppahuijauksilta voi välttyä.
KKV:n Saija Kivimäki antaa vinkit nettikaupoille. Video: Silja Viitala / Yle. Huijaussivustot kehittyvät
Luvallisten liiketoimintamallien lisäksi verkkokaupassa pyörii monia puhtaita huijaussivustoja, eli niin kutsuttuja valeverkkokauppoja.
Erityisesti tekoälyn nopea kehitys tekee huijaussivustojen tunnistamisesta jatkuvasti vaikeampaa. Nykyisillä työkaluilla kielitaidotonkin kykenee rakentamaan suomalaiselta verkkokaupalta näyttävän valesivuston, kuvineen kaikkineen.
Kivimäen mukaan valeverkkokauppojen toimintamallit muuttuvat nopeasti, kun kuluttajat oppivat karttamaan yhdenlaisia huijauksia.
Tällä hetkellä yleisiä ovat Kivimäen mukaan esimerkiksi huijaussivustot, joissa valeverkkokauppa tekeytyy kotimaiseksi käsityötuotteiden valmistajaksi. Tyypillisesti verkkokauppa kertoo jonkin koskettavan tarinan kautta olevansa lopettamassa toimintaansa ja väittää siksi myyvänsä varastojaan tyhjäksi alehinnoilla.
Tarina ei kuitenkaan oikeasti pidä paikkansa. Tilauksen jälkeen kuluttaja saakin kuitenkin kotiinsa ulkomailta lähetetyn heikkolaatuisen tavaran, joka ei vastaa verkkokaupan kuvia tai kuvailuja.
Yle kertoi kesällä NaavaTurku-nimisestä kivijalkaliikkeestä, joka kauppasi muun muassa pellavavaatteita. Kauppa ei kuitenkaan ollut olemassa, ja vaatteet tulivat Kiinasta. Vaatteet eivät vastanneet sivuston kuvausta.
Toinen huijaussivuston yleinen toimintatapa ovat niin kutsutut pakettihuijaukset. Huijauksessa rikolliset lähettävät tekstiviestejä tai sähköposteja, jotka on naamioitu logistiikkayhtiöiden yhteydenotoiksi. Viesteissä yritetään ohjata kuluttajat huijaussivustolle, jossa voidaan kalastella esimerkiksi kuluttajan pankkitunnuksia.