Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies toivoo, että ulkoministeriö heräisi nopeammin ajamaan suomalaisyritysten asiaa Ukrainan jälleenrakentamisen varalta.
Suomalaisia yrityksiä ja hallintoa on kritisoitu siitä, että ne ovat myöhästymässä Ukrainan jossain vaiheessa alkavasta jälleenrakennusbuumista.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok) sysää vastuuta Suomen ulkoministeriölle ja arvostelee sitä hidastelusta ja tahmeudesta.
Häkämies esitti kritiikkinsä Ilta-Sanomien HAAPALA-TV:n haastattelussa.
”
Meidän tehtävä on omalla hankkeella herättää ulkoministeriötä, että tässä pitää toimia nopeasti ja lähteä niille markkinoille, tukea yrityksiä.
Häkämies sanoo, että EK joutui käynnistämään oman Ukraina-projektin ulkoministeriön hidastelun takia.
– Kun emme olleet täysin tyytyväisiä siihen nopeuteen, mitä ulkoministeriössä näissä asioissa osoitetaan, me perustimme tämän oman hankkeen. Nyt otetaan tätä etumatkaa kiinni, Häkämies sanoo
EK:n Ukraina-projektissa toimii Helsingissä kaksi ja Ukrainassa neljä henkilöä. Tarkoitus on edistää suomalaisyritysten toimintaa ja mahdollisuuksia, jos tai kun jälleenrakennus alkaa.
– Suomalaisia yrityksiä on (Ukrainassa) tällä hetkellä 30–40. Nyt EK:n hankkeeseen on ilmoittautunut jo yli 300 yritystä, jotka siis tutkailevat mahdollisuuksia.
– Meidän tavoite on kahden vuoden aikana lisätä vientiä kahdella miljardilla.
Onko Suomen ulkoministeriö nukkunut ruususen unta?
– Me olemme koko ajan sanoneet, että kellotaajuus meidän julkisessa hallinnossa viennin osalta on erilainen kuin yritysten. Yritykset menevät nopeasti ja tarvitsevat nopeasti palveluita, Häkämies sanoo.
Onko ulkoministeriössä viimein herätty?
– No toivon mukaan. Meidän tehtävä on omalla hankkeella herättää ulkoministeriötä, että tässä pitää toimia nopeasti ja lähteä niille markkinoille, tukea yrityksiä.
Potti on valtava, kaikkiaan 500–800 miljardia euroa. Ukrainan jälleenrakentamisessa kyse on kasvusysäyksestä koko Euroopalle. Suomen olisi syytä napata potista osansa.
Suomea on verrattu esimerkiksi Tanskaan, joka on jo täydessä valmiudessa tulevien projektien suhteen. Tanskassa myös julkinen hallinto – siis valtio – on Häkämiehen mukaan ottanut asia ajaakseen ihan toisella tavalla kuin Suomessa.
Muutkin Pohjoismaat ovat Suomen edellä.
Kaikki on kiinni kuitenkin siitä, syntyykö rauha.
– Kyllähän tällaisia puheenvuoroja Venäjältä on käytetty, että he olivat erityisen loukkaantuneita ja vihoissaan siitä, että nimenomaisesti Suomi liittyi Natoon, Jyri Häkämies sanoo. Kuva: Lassi Rinne
Puolustusministerinä (2007–2010) ollessaan Häkämies sai kohun aikaan 2007 puheellaan Yhdysvalloissa. Siinä hän toisti kolmeen kertaan, että Venäjä on Suomen suurin turvallisuushaaste.
Jos rauha syntyy, millainen haaste Venäjä on Suomelle sen jälkeen?
– Meidän tilanne on siltä osin muuttunut, että Suomi on Naton jäsenmaa.
Kostaako Venäjä Suomelle Suomen Nato-jäsenyyden?
– Kostaako? Vai onko se maltillisen evoluution tie, että suhteet jollain tavalla paranevat?
– Kyllähän tällaisia puheenvuoroja Venäjältä on käytetty, että he olivat erityisen loukkaantuneita ja vihoissaan siitä, että nimenomaisesti Suomi liittyi Natoon. Liittymiselle oli tietenkin omat perustelunsa jotka pätevät edelleenkin
Onko itäraja pysyvästi kiinni?
– No kukapa siihen osaa sanoa. Se riippuu siitä, miten Venäjä kehittyy
Palaako talousyhteistyö koskaan ennalleen?
– Ei sille tasolle, että suomalaisyritykset investoisivat miljarditasolla Venäjälle. Se aika on pitkäksi aikaa ohi, Häkämies sanoo ja muistuttaa, miten Venäjälle investoineet yritykset joutuivat sieltä poistumaan, ja osa aika minimaalisin korvauksin.
Jyri Häkämies jättää EK:n toimitusjohtajan tehtävät Minna Helteelle keväällä. – Missään tulevaisuuskysymyksessä ei koskaan kannata sanoa ehdottomasti ei, Häkämies kuittaa kysymyksen paluustaan politiikkaan. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Häkämies jättää EK:n Minna Helteelle lopullisesti keväällä, ja poistuu talosta toukokuun lopussa.
– Jossain muodossa työnteko jatkuu, Häkämies sanoo tulevaisuudestaan.
Palaatko politiikkaan?
– Olen ollut aina politiikasta hyvin kiinnostunut koulupojasta saakka ja tehnyt sitä eri foorumeilla. Mutta mitään tällaisia suunnitelmia ei olo olemassa.
Sanotko kerta kaikkiaan ei?
– Missään tulevaisuuskysymyksessä ei koskaan kannata sanoa ehdottomasti ei.