Monika Fagerholmin romaani Eristystila / Kapinoivia naisia on voittanut tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Voittajateoksen valitsija, muusikko Maija Vilkkumaa, kehuu kirjaa syvälliseksi ja upeaksi romaaniksi kirjoittamisesta, yhteiskunnallisista liikkeistä, feminismistä ja perheestä.
Monika Fagerholmin teos Eristystila / Kapinoivia naisia voitti vuoden 2025 Finlandia-palkinnon. Kirjan ulkoasu Sanna Mander.
Vilkkumaan perustelut valinnalleen:
”Årets Finlandiapris går till en djup och stor roman som berättar om skrivande, samhälleliga strömningar, feminism och familjen. Kirjailija kirjoittaa kuin ei kukaan muu, kieli on säkenöivää, omaleimaista ja kulkee vangitsevana spiraalina alusta loppuun. Sisäiskertomukset ja viittaukset solmiutuvat suvereenin mestarillisesti luontevaksi osaksi tarinaa, jota luin ahnaasti, kaikkiin romaanin henkilöihin syvästi kiintyen.”
Romaani on ilmestynyt myös ruotsiksi Förlaget-kustantamon julkaisemana nimellä Döda trakten / Kvinnor i revolt ja sen on suomentanut Hannimari Heino.
Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Monika Fagerholm (s. 1961) on yksi Suomen menestyneimmistä kirjailijoista. Eristystila / Kapinoivia naisia on hänen seitsemäs romaaninsa. Hänen läpimurtonsa suomeksi oli Runeberg-palkinnon saanut Ihanat naiset rannalla (1994). Fagerholmin teoksille on myönnetty myös muun muassa August-palkinto ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto.
Tomi Kontion teos Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän voitti lastenkirjan Finlandia-palkinnon. Kirjan ulkoasu Elina Warsta.
Tomi Kontio voitti puolestaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon kirjasta Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän.
Voittajateoksen valitsijan, kestävyysjuoksija Mustafe Muusen mukaan kirja on mestarinäyte siitä, miten suurista ja vaikeista asioista voidaan puhua lempeästi.
Muusen perustelut valinnalleen:
”Tämä teos on mestarinäyte siitä, miten suurista ja vaikeista asioista voidaan puhua lempeästi. Se käsittelee ystävyyttä, luopumista ja sitä haikeutta, joka elämään väistämättä kuuluu. Kirjailija kuvaa, kuinka erilaisuus ei ole este yhteydelle, vaan sen rikkaus. Teksti on kuin runoutta, mutta silti niin selkeää, että se menee suoraan ihon alle. Kuvitus täydentää tekstin maailmaa niin, että jopa pienet välit ja hiljaiset kohdat saavat merkityksen. Tämä on kirja, jonka toivoisin jokaisen vanhemman lukevan lapselleen, nuorten löytävän omaksi tarinakaverikseen, ja jonka äärelle myös aikuisten olisi hyvä pysähtyä. Sillä me kaikki tarvitsemme lohtua ja ymmärrystä.”
Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja sen jakaa Suomen Kirjasäätiö.
Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän päättää rakastetun Koira nimeltään Kissa -lastenkirjasarjan, jota Kontio ja Elina Warsta ovat tehneet yhdessä vuosikymmenen ajan.
Tomi Kontio (s. 1966) on yksi sukupolvensa arvostetuimmista runoilijoista. Hän on aiemmin voittanut lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Keväällä isä sai siivet (Tammi, 2000). Hänen ja Warstan Koira nimeltään Kissa -sarjan kirjoista Koira nimeltään Kissa (2015) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi ja Koira nimeltään Kissa tapaa kissan (2019) lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian saajaksi.
Paavo Teittisen tietokirja Pitkä vuoro voitti tietokirjojen Finlandia-palkinnon. Kansi Jenni Noponen.
Paavo Teittisen Pitkä vuoro sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.
Valitsijana oli toimittaja Antti Kuronen. Hänen mukaansa taidokkaasti koostettu teos osoittaa, etteivät moderni orjuus ja ihmiskauppa ole marginaali-ilmiöitä.
Kurosen perustelut valinnalleen:
”Riisto on osa yhteiskuntaamme, ja kaiken lisäksi yhteiskuntamme rakenteet ylläpitävät ilmiötä. Tämä ei ole iloinen kirja, eikä kovin toiveikas, mutta se on tärkeä teos. Se ei katso pois.”
Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Sen jakaa Suomen Kirjasäätiö.
Kirjailija-toimittaja Paavo Teittinen työskentelee Helsingin Sanomissa. Tutkivan journalistin teos on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta ja kertoo, kuinka ulkomailta Suomeen saapuneet ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä muun muassa ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä.