Belgian pääministeri Bart de Wever lähetti Ursula von der Leyenille kirjeen, josta asia käy ilmi.
Belgia vastustaa yhä EU:n Ukrainalle suunnittelemaa sotakorvauslainaa, joka perustuisi jäädytettyihin venäläisvaroihin.
Asia selviää STT:n näkemästä Belgian pääministeri Bart de Weverin EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille lähettämästä kirjeestä, joka on päivätty torstaille.
Kirjeessään De Wever kutsuu sotakorvauslainaa lähtökohtaisesti ”perusteellisen vääräksi”.
Pääministeri toistaa kirjeessä vanhoja huolenaiheitaan Belgialle mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista ja oikeudellisista seurauksista ja esittää huolta myös siitä, että varojen kanssa kiireessä eteneminen voisi estää rauhansopimuksen syntymisen.
– Kiirehtiminen ehdotetun korvauslainajärjestelyn kanssa aiheuttaisi sivuvaikutuksena sen, että me EU:ssa käytännössä estäisimme mahdollisen rauhansopimuksen syntymisen, pääministeri kirjoitti.
– Varoja ei voi käyttää yhtä aikaa useisiin eri tarkoituksiin. Joko ne pidätetään Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamista varten, tai ne käytetään nyt sodan kustannusten kattamiseen tai Ukrainan perusbudjetin rahoittamiseen, hän lisäsi.
EU-komission on ollut määrä esitellä pian Ukrainan sotakorvauslainan pohjan oikeudellinen teksti jäsenmaille. Lainasta pitäisi löytää sopu nopeasti, sillä EU:n pitäisi saada sopu Ukrainan rahoituksesta joulukuun huippukokouksessa. Ukrainan budjetin on arvioitu palavan loppuun ensi kevään aikana, joten asialla on kiire.
Vaihtoehtona yhteisvelka
Ukrainalle annettavassa sotakorvauslainassa on kyse lainasta, joka rahoitettaisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla ja jonka Ukraina maksaisi EU:lle takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä maksaa maalle sotakorvauksia. Lainan on arvioitu kattavan Ukrainan kuluja ainakin muutaman vuoden ajaksi.
Jäädytetyistä varoista valtaosaa Euroclear-rahoituslaitoksessaan hallinnoiva Belgia on asettunut poikkiteloin varojen käytössä, sillä se on pelännyt itselleen lankeavia oikeudellisia ja taloudellisia seurauksia. Maa on pelännyt muun muassa Venäjän mahdollisia oikeustoimia ja vastatoimia, jotka voisivat olla hintavia. Belgia on myös huolissaan sitä, että jos pakotteet syystä tai toisesta laukeaisivat, Venäjä vetäisi varansa heti pois Euroopasta ja lasku lankeaisi Belgian maksettavaksi.
De Wever totesikin kirjeessään, että EU:n pitäisi pohtia myös muita vaihtoehtoja Ukraina-tuelle. Näihin lukeutuu esimerkiksi se, että EU ottaisi markkinoilta 45 miljardin lainan Ukrainan tukemiseksi.
– Tällainen vaihtoehto olisi itse asiassa halvempi kuin sotakorvauslaina, jos kaikki riskit otetaan huomioon. Myös eurooppalainen veronmaksaja olisi kiitollinen, jos käyttäisimme hänen rahojaan viisaasti.
Hän myös toteaa kirjeensä lopuksi, että jotta Belgia voi antaa vihreää valoa lainalle, sen huoliin tulee vastata täysin. Pääministerin mukaan tähän kuuluvat täydet takuut muilta jäsenmailta siitä, että ne suostuvat korvaamaan taloudelliset riskit, jos Venäjä saa varansa takaisin.
EU-komissio on esittänyt vaihtoehtoina Ukrainan rahoitukselle myös jäsenmaiden budjeteista Ukrainalle annettavaa suoraa rahoitusta tai EU:n yhteisvelkaa. Näillä on kuitenkin vain vähän kannatusta jäsenmaiden piirissä. Esimerkiksi Suomi on nähnyt jäädytetyt venäläisvarat parhaimpana ja oikeudenmukaisimpana vaihtoehtona.
”Ei vain EU:n veronmaksajien lasku”
EU-komission puheenjohtaja von der Leyen tähdensi myös keskiviikkona pitämässään puheessa, että EU:n veronmaksajien rahat eivät yksin voi kattaa koko rahoitusta Ukrainalle.
– En näe mitään skenaariota, jossa vain eurooppalaiset veronmaksajat yksin maksaisivat laskun, von der Leyen sanoi.
Politico-lehti kertoi keskiviikkona, että EU-komissio on valmistellut myös varasuunnitelmaa siltä varalta, että Belgia ei anna lainalle vihreää valoa vielä joulukuussa.
Lehden mukaan yksi kannatusta keräävä vaihtoehto on niin sanottu siltarahoituslaina, joka rahoitettaisiin EU:n yhteisellä velanotolla ja jonka avulla Ukraina pysyisi toimintakykyisenä ainakin ensi vuoden alun ajan. Tämä antaisi lisäaikaa täysimittaisen korvauslainajärjestelyn luomiselle Venäjän varoja käyttäen.