SM-liigan uudistus tiivistettynä

  • SM-liigan sarjajärjestelmä muuttuu niin, että nykyisen 16 joukkueen sarjan tilalle tulee kaksi tasoa. Ylimmässä A-liigassa pelaa 14 joukkuetta ja B-liigassa 10 joukkuetta.
  • Sarjatasojen välillä liikkuminen tapahtuu jatkossa suorilla nousuilla ja putoamisilla: joka kevät A-liigan heikoin joukkue putoaa B-liigaan ja B-liigan paras nousee A-liigaan.
  • Ensi kaudella sarjassa pelataan niin sanottu superkausi, jossa SM-liigassa pelaa jopa 18 joukkuetta. Mukaan voivat hakea Mestiksen hallitseva mestari Jokerit sekä tämän kauden mestari tai finalisti.
  • Ensi kauden sijoitusten perusteella joukkueet jaetaan A- ja B-sarjoihin kaudelle 2027–28.

Jääkiekon SM-liigan sarjauudistus herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ennakkoon moni kiekkopäättäjä oli 12 joukkueen pääsarjan kannalla, mutta lopulta seurat päätyivät yli nelituntisen väännön jälkeen 14 joukkueeseen.

Yle kysyi päätöksistä mielipiteitä niin suomalaiselta jääkiekkojohtaja Kalervo Kummolalta, Italian jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Jukka Jaloselta ja liigaseurojen talouteen perehtyneeltä EY:n Janne Aallolta.

Rautakansleri Kalervo Kummola toteaa, että ratkaisussa on niin hyviä kuin huonoja puolia. Päätöksen saaminen oli kuitenkin tärkeää, sillä vuosia kestänyt ”venkoilu” päättyi ainakin hetkeksi.

– Jos otetaan hyvä puoli ensin, niin se on erittäin tärkeää, eikä ollut varmana ihan helppo päätös, että on suora nousu ja putoaminen. Olisin tietysti kaivannut, että myös toiseksi viimeinen olisi karsinut toiseksi parasta B-liigan joukkuetta vastaan, Kummola sanoo ja pitää myös Jokerien mahdollista nousua hyvänä asiana.

Kalervo Kummola 80-vuotishaastattelussa Tampere-talolla.

Avaa kuvien katselu

Kalervo Kummola on puhunut 12 joukkueen puolesta. Hän toivoo, että 14+10-mallin puolesta äänestäneet joutuisivat B-sarjaan. Kuva: Jani Aarnio / YleKummola: Ilves ja Tappara käänsivät takkinsa

Kummolan mukaan 12+10 olisi ollut oikea ratkaisu. Hän luulee, että suurin osa niin Mestiksen seuroista, pelaajista kuin suurin osa liigaseuroistakin oli 12 kannalla. Hän kokee, että pelottelu rahalla sai kuitenkin aikaan väliaikaisen ratkaisun, vaikka lopulta päädyttäisiinkin 12 joukkueeseen.

– Olen 12 joukkueen puolesta puhunut myös siksi, että minua säälittää vähän tämä B-liiga. Se jää heikkotasoiseksi ja toistamme saman virheen kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin kolme joukkuetta pyrki ylöspäin. Silloin teimme virheen, että me nostimme kaikki yksi kerrallaan. Nyt olemme samanlaisessa tilanteessa.

Päätöksistä äänestettiin suljetulla lippuäänestyksellä. Kummola katsoo tämän johtuneen siitä, että osa seuroista näytteli kahdenlaista naamaa äänestämällä ensin toisin ja sitten seuraavassa äänestyksessä toisella tavalla.

– En ollut paikalla, mutta tämä on ajatus ja tieto. Ymmärtääkseni ne olivat tamperilaisia seuroja, jotka käänsivät siellä takkinsa.

Ilves ja Tappara siis halusivat suljetun lippuäänestyksen, niin että heidän mielipiteensä ei näkyisi?

– No asiaa pitää kysyä heiltä. En ollut paikan päällä, mutta näin ne kertovat.

– Liigan puheenjohtaja puolusteli suljettua äänestystä tiedotustilaisuudessa. Eihän siinä mitään. Se on mahdollista pitää suljettu äänestys, mutta eihän se kovin avointa peliä tietenkään ole.

Jyrki Seppä perusteli suljettua lippuäänestystä Ylen haastattelussa.

Olisiko ollut reilua jääkiekkoa seuraavalla kansalle sanoa, mitä mieltä kukin lopulta oli?

– Ihan varmaan olisi ollut reilua. Kyllähän tämä liigan päätöksenteko on ollut hapuilevaa viime vuodet. Johtajuuspulaa on vähän ollut, Kummola täräyttää.

Kummolalla on myös oma toiveensa B-liigaan putoavista joukkueista.

– Toivoisin, että joku näistä, jotka tätä 14 joukkuetta on kovin ajanut, menisi sinne B-liigaan. Silloin näkisi sitten, miten hölmön päätöksen on tehnyt. Olen ihan varma, että 12 joukkuetta nähdään lähivuosina.

Jukka Jalonen täysin eri mieltä

Jukka Jalosesta oli ehdottoman tärkeää kilpailun kannalta, että liikkuminen sarjojen välillä tapahtuu suorilla nousuilla ja putoamisilla. Hän on ylipäätään todella tyytyväinen, että pääsarjassa on jatkossa 14 joukkuetta.

Jalonen kokee, ettei ammattilaisten kuten pelaajien ja valmentajien mielipiteitä ole otettu huomioon. Jalosen mukaan moni valmentaja on ollut jopa 16 joukkueen kannalla, puhumattakaan 14 joukkueesta.

– 12 olisi ollut lähes kaikkien mielestä aika susi viritelmä, valmentajien kanssa paljon keskustellut Jalonen paaluttaa.

Jalonen on seurannut ihmetellen, miksi SM-liigan tasoa on pidetty huonona verrattuna muihin eurooppalaisiin sarjoihin. Hän ymmärtää, että muilla voi olla rahaa enemmän, mutta korostaa päivittäisen arjen merkitystä.

Jukka Jalonen puku päällä Leijonien pelin jälkeen.

Avaa kuvien katselu

Jukka Jalonen ei ymmärrä, miksi SM-liigaa parjataan. Kuva: Tomi Hänninen / Chilipictures

Jalonen muistuttaa, että Liigan CHL-joukkueista KalPa, Ilves ja Lukko ovat kaikki kahdeksan parhaan joukossa, vaikka ne eivät ole edes liigan kärkipäässä tällä hetkellä. Kahdeksan joukossa on myös kolme joukkuetta Ruotsista sekä yksi joukkue Sveitsistä ja Saksasta.

– KalPa pudotti Zürich Lionsin, jolla on varmaan viisi kertaa suurempi pelaajabudjetti kuin KalPalla. En pidä SM-liigaa tänä päivänäkään 16 joukkueella huonona sarjana puhumattakaan, kun Jokerit tulee mukaan.

Kova linjaus B-sarjasta

Jalonen kokee, että 14 joukkueella laatu paranee, mutta suurella osalla säilyy kuitenkin mahdollisuus pelata huippuliigassa. 12+10-mallin suhteen Jalonen ynnää, että Jokerit mukaan laskettuna viisi joukkuetta olisi pudonnut B-sarjaan.

Jalosen mukaan Suomessa on kuitenkin tajuttava se, ettei B-liigasta saada mitenkään yhtä hyvää sarjaa kuin A-liiga taloudellisesti ja pelaamisen laadun suhteen.

– Se on ihan utopiaa. Vaikka olisi 12+10-malli, niin siitä B-liigasta ei olisi ikinä tullut huippuliigaa. Se on vain fakta, Jalonen paaluttaa.

Liigan logo SM-liiga Oy:n yhtuökokouksen aikana tilassa, jossa lehdistö odottaa SM-liigan tiedotustilaisuuden alkua.

Avaa kuvien katselu

SM-liiga järjesti tiedostilaisuuden torstaina yhtiökokouksen jälkeen. Kuva: Jussi Nukari / LehtikuvaSuomessa turhaa negatiivisuutta

Viime aikoina suomalaista jääkiekkoa ja nykyistä Liigaa on Jalosen mukaan parjattu turhaankin. Hän nostaa esiin, että SM-liiga on paljon SHL:ää tasaisempi tällä hetkellä.

– Suomen kiekko on saanut aika paljon sontaa viime aikoina, mutta varmaan kannattaisi käydä jossain Euroopassa ja kuunnella, mitä ajatellaan esimerkiksi suomalaisesta jääkiekosta ja suomalaisista pelaajista.

– Ajattelutapa on todella paljon positiivisempi kuin kotimaassa. Ero on hirvittävä. Emme kyllä näe hirveästi mitään hyvää täällä, vaikka täällä on aika pirun paljon hyvää.

Kärpät luistelee jäälle.

Avaa kuvien katselu

Jalosen mukaan superliigaan lähtiessä pelaajarekrytointien merkitys korostuu. Kuva: Tomi Hänninen

Jalonen pitää ymmärrettävänä, että joillakin on vielä kaunoja Jokereiden KHL-siirrosta, sillä asiaa ei hoidettu Jalosen mukaan kovinkaan fiksusti. Jokereiden todennäköistä nousua SM-liigaan Jalonen pitää kuitenkin erittäin positiivisena kilpailun kannalta.

Jalonen arvioi, että Jokereilla on mahdollisuus rakentaa kilpailukykyinen ryhmä. Seuralla on paljon omia kasvattejaan ulkomailla ja joukkueeseen saattaa olla tunkua.

– Veikkaan, että areenan keskiarvo tulee olemaan yli 10 000. Kyllä vieraskentälläkin kaukalossa Jokereita tullaan seuraamaan ja katsomaan. Buumi tulee ja siitä hyötyy suomalainen kiekkoilu pelillisesti, kilpailullisesti ja rahallisesti. Tulee vauhtia ja vaarallisia tilanteita, se on varma.

Jääkiekko-ottelu käynnissä ja innokkaat kannattajat heiluttavat lippuja katsomossa kannustaen joukkuettaan.

Avaa kuvien katselu

Jokerit hakee liigalisenssiä ensi kaudeksi. Kuva: Tomi Natri / AOPJokerit on iso piristysruiske

SM-liigaseurojen taloutta jo vuosia seurannut konsulttiyhtiö EY:n talousjohdon neuvontapalveluiden johtaja Janne Aalto katsoo, että juuri Jokereilla on suuri merkitys seurojen talouteen.

Aallon mukaan uudistus vie pääsarjan tilannetta parempaan suuntaan, mutta kysymys on, muuttaako ratkaisu seurojen kilpailukykyä riittävästi. Jokereiden todennäköinen paluu pääsarjaan on kuitenkin SM-liigalle tärkeä taloudellisesti merkittävä päätös, niin tulevien mediasopimusneuvotteluiden kuin vedonlyöntisopimuksen kannalta.

– Yksi jättiseura palaa ja se on tosi iso piristysruiske. Kun ensi kauden jälkeen otetaan vähintään kolme joukkuetta pois, niin kyllä se paketti tiivistyy. Kilpailu kasvaa, mutta ei niin paljon kuin 12 joukkueella.

Janne Aalto.

Avaa kuvien katselu

Janne Aallon EY oli 12+10-mallin kannalla. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Suorat nousut ja putoamiset takaavat sen, ettei seurojen tarvitse panostaa B-sarjassa yli varojensa palatakseen pääsarjaan. Toisaalta Aalto myös katsoo, että yhteistyökumppaneita voi olla helppoa saada mukaan, kun pelkästään B-sarjan voittaminen riittää nousuun.

– Taloudellinen tilanne B-sarjassa paranee, mutta paraneeko riittävästi. Se on aito huoli. 12 ylhäällä olisi taannut alemmalle tasolle kovemman kilpailun. Suora nousu ja lasku takaa kuitenkin sen, että B-sarja ei lähde näivettymään, kun kärki vaihtuu joka vuosi.

Oman mausteensa tuo ensi kauden superliiga, jossa voi olla parhaimmillaan 18 joukkuetta. Aalto katsoo, että tuleva kilpavarustelu paikasta auringossa voi kärjistää seurojen taloustilannetta.

– Nyt on riski, että kynsin ja hampain halutaan olla 14 joukkueen porukassa, jolloin täytyy satsata taloudellisesti hyvin paljon ja se voi kärjistää tilannetta.

– Toisaalta jos putoaa ja liigaosake pystytään lunastamaan reilun 2 miljoonan euron hintaan, se tuo patjaa sinne alemmalla tasolla jatkamiseen.