Pääkirjoitus|Juuri nyt käteisostajat ja pelottomat sijoittajat ovat kuninkaita
Asuntomarkkinat Suomessa ovat jumissa. Jumi tulee purkautumaan ainakin kasvukeskuksissa, sillä niihin virtaa kaiken aikaa lisää asukkaita.
Asuntokaupasta suuri osa tehdään ketjuissa. Uusi ostetaan vasta, kun oma on myyty. Ja kun ostetaan, myyjä voi hankkia itselleen oman uuden. Ja niin edespäin.
Epävarmoina aikoina ketjut muuttuvat pitkiksi ja sitkeiksi. Uutta ei silloin moni uskalla ostaa pelkällä velalla sen vuoksi, että oman myynti voi viivästyä ja iso laina jää hoidettavaksi siksi ajaksi. Epävarmuus sijoittuu kolmeen kohtaan. Kuinka pitkä tämä odotteluaika on, paljonko se tulee maksamaan lainanhoitokuluina ja mitä odottelun aikana voi tapahtua omassa elämässä.
Ajat ovat nyt epävarmat. Ketjussa voi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olla puolikymmentä asuntoa. Tosin todellisuudessa esimerkiksi työllisyyden ja ostovoiman kannalta ajat ovat vähemmän epävarmat kuin mitä suomalaiset kuvittelevat. Työllisyysaste on pysytellyt Suomen mittakaavassa ihan kohtuullisena ja ostovoimakin kasvaa. 1990-luvun alun laman muistavat tietävät, että nykyinen talousahdinko ja asuntomarkkinoiden jumi ovat siihen verrattuna vähäisiä vastatuulia.
Mutta niin sanottu sentimentti sanelee: ketjut pysyvät lukossa.
Asuntomarkkinoilla käteisostajat ovat tällaisina aikoina kuninkaita. Välittäjiltä löytyy ihmeen hyvin aikaa esitellä, jos asuntoa hakeva kertoo, että hän ei ole minkään ketjun lenkki. Tällaisella ostajalla on myös merkittävää voimaa neuvotella hinnoista.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet Suomessa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuodessa laskua on tullut koko maassa 2,4 prosenttia. Tilanne tuntuu muuttuvan. Asuntokauppojen määrä on jo kääntynyt kasvuun. Samalla hinnat ovat syksyllä kääntyneet lievään nousuun suurimmista kaupungeista Oulussa, Helsingissä ja Tampereella. Sen sijaan Espoossa, Vantaalla ja Turussa hinnat jatkoivat laskuaan. Nämä asiat kävivät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista ennakkotiedoista.
Kuluttajien luottamus alkaa hiljalleen lähennellä realismia. Luottamus ei ollut marraskuussa hääppöinen, mutta usko tulevaan oli kuitenkin parempi kuin lokakuussa.
”
Lokakuussa tehtiin paljon kauppoja
Lisää tietoa asuntokaupan tilasta tarjosi asuntokauppoja välittävän Oikotien tekemä kysely, jonka mukaan sekä myyjät että ostajat ovat lähteneet liikkeelle. Vielä keväällä ostamista harkitsevista 12 prosenttia uskoi hintojen vielä halpenevan, mutta nyt siihen uskoi enää viisi prosenttia vastaajista.
Myös sijoittajat ovat hiljalleen palaamassa markkinoille. Asuntojen kysyntä on jakautumassa kahtia kaikkein halvimpiin ja kalleimpiin asuntoihin. Kalliimpia asuntoja ostavien joukossa on todennäköisesti kohtuullisen paljon niitä, jotka eivät lainaa tarvitse. Halvimpia metsästävät ne, jotka kokeilevat, kuinka hulluja tarjouksia voi tehdä. Selvä jakolinja kulkee myös vanhojen ja uusien asuntojen välillä: vanhat liikkuvat, mutta uudet eivät.
Kiinteistönvälittäjien Keskusliiton mukaan lokakuussa tehtiin käytettyjen asuntojen kauppoja enemmän kuin missään muussa kuussa kolmen viime vuoden aikana.
Asuntomarkkinoiden jumin purkautuminen voi tapahtua nopeasti ja rytinällä.
Korona-aikoina se ”sentimentti” muuttui hetkessä ja asuntoja myytiin niin paljon kuin niitä tarjottiin ja hinnat nousivat. Silloinkaan asuntomarkkinoiden tilaa oli turha perustella järjellisillä syillä. Mikä rationaalinen yhteys pandemialla muka oli asuntohaaveisiin ja asuntojen hintoihin? Silloin olisi tosiaan ollut syytä pelätä oman toimeentulon ja työpaikan olevan suuressa vaarassa.
Mustavalkoisista Suomi-filmeistä tuttu tukinuitto päätyy joskus siihen, että tukit jäävät sumaan joen mutkaan. Kun lopulta pari tukkia lähtee syystä tai toisesta liikkeelle – itsestään tai autettuna – koko suma purkautuu hetkessä.