Suhdanteet|Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla useamman vuoden kestävä epävarmuuden kausi, arvioi ekonomisti.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen talous on vajoannut taantumaan, kun bruttokansantuote supistui kaksi neljännestä peräkkäin.
Paltamon pääekonomisti Martti Pykäri sanoo, että koko vuosi 2025 tulee jäämään nollakasvun vuodeksi, vaikka aiemmin kasvuksi ennustettiin puolesta yhteen prosenttiin.
Talouden heikkoutta selittää kuluttajien ja yritysten epävarmuus sekä hallituksen säästötoimet, jotka ovat vähentäneet niin yksityistä kuin julkista kulutusta.
Pykärin mukaan ensi vuoden talouden kasvuennusteita voidaan joutua jälleen laskemaan. Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla vuosia kestävä jakso, jossa ihmiset välttävät kulutusta.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto uskoo, että talouden käänteen siemenet on jo kylvetty.
Suomen talous on taas taantumassa, vaikka talouskasvun piti jälleen kerran olla nurkan takana.
”Toiveet siitä, että Suomen talouskasvu kiihtyisi loppuvuotta kohti, voidaan nyt lopullisesti haudata”, sanoo pääekonomisti Martti Pykäri Paltasta eli palvelualojen työnantajajärjestöstä.
Jopa viime kesänä, eli vain muutama kuukausi sitten, tehdyt ennusteet ovat osoittautuneet liian optimistisiksi. Syksy on ollut odotuksia heikompi.
Tämä tarkoittaa sitä, että koko vuosi 2025 tulee jäämään nollakasvun vuodeksi, eli paljon odotuksia heikommaksi. Myös ensi vuoden kasvuennusteita on jälleen vedettävä alaspäin, Pykäri arvioi.
Uusimman pettymyksen takana ovat Tilastokeskuksen perjantaina julkistamat tiedot. Ne kertovat, että Suomen bruttokansantuote (bkt) on supistunut nyt kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Tämä täyttää taantuman määritelmän.
Edellisen kerran taantumassa oltiin syksyllä 2023.
Tuoreet luvut kertovat, että heinä–syyskuussa bkt supistui 0,3 prosenttia edellisneljännekseen verrattuna ja huhti–kesäkuussa miinusta tuli 0,2 prosenttia. Vuoden ensimmäinen neljännes jäi nollille.
Aiemmin kasvun on ennustettu yltävän tänä vuonna vähintään puoleen prosenttiin tai enimmillään jopa yhteen prosenttiin. Ensi vuoden keskimääräiseksi kasvuksi on ennustettu keskimäärin 1,5 prosenttia.
Nyt tiedetään, että suunta on ollut koko ajan alaspäin, Pykäri sanoo.
Sinänsä ennusteiden pettäminen ei ole yllätys, sillä niin on käynyt jo useampana vuonna.
Tämän vuoden osalta suuntaa ei Pykärin mukaan enää pystytä kääntämään paremmaksi. Näin siksi, että mitkään merkit eivät kerro, että lokakuu ja marraskuu olisivat olleet jotenkin erityisen vahvoja ja kääntäisivät talouden kasvuun.
Pykäri ei kuitenkaan usko, että tilanne heikkenisi enää lisää nykyisestä.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto puolestaan arvioi, että prosentin kymmenyksillä ei ole isoa merkitystä talouden ison kuvan kannalta.
”Kasvun siemenet on jo kylvetty”, Kivipelto sanoo.
Aiemmin Suomessa on odotettu käänteen koittavan, kun vienti lähtee vetämään. Nykytilanne todistaa, että se ei yksin riitä.
Pykäri muistuttaa, että vienti on kasvanut jo vuoden 2024 alusta lähtien noin 3–5 prosenttia.
Pelkkä viennin kasvu ei riitä kääntämään Suomen taloutta siksi, että viennin kotimaisen arvonlisän osuus Suomen bruttokansantuotteesta on vain noin 25 prosenttia.
Loput tulee kotimaisesta kysynnästä, ja sen tilanne on heikko.
Tämä näkyy myös työllisyydessä. Peräti noin 80 prosenttia työpaikoista on Pykärin mukaan riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä.
Eniten Suomen taloutta painaa nyt kuluttajien ja suomalaisten yritysten epävarmuus. Rahat eivät riitä ostoksiin tai investointeihin, tai vaikka riittäisivätkin, niitä ei uskalleta käyttää. Tämä on ollut tilanne jo pidemmän aikaa.
Myös hallituksen tekemät leikkaukset ja muut sopeutustoimet näkyvät heikoissa kasvuluvuissa. Eikä kyse ole pelkästään siitä, että säästötoimien kohteeksi joutuneet kuluttajat ovat vähentäneet kulutustaan.
Hallituksen säästötoimet ovat vähentäneet myös julkista kulutusta ja julkisia investointeja. Niitäkin on pitänyt sopeuttaa. Aiemmin niiden kasvu on näkynyt talouden kasvuna.
Niiden sijasta on tänä syksynä nähty pienenpientä kasvua yksityisissä investoinneissa ja yksityisessä kulutuksessa. Kyse on kuitenkin vain muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen kasvusta.
Jos talouden halutaan kasvavan prosentin verran, pitäisi yksityisen kulutuksen kasvaa kaksi prosenttia, Pykäri havainnollistaa.
Voiko ensi vuodestakin tulla pettymys ja käänne lykkääntyä edelleen?
Kivipelto on optimisti. Hän uskoo, että ensi vuonna talous kääntyy kasvuun.
Korkojen lasku ja ostovoiman kasvu alkavat vähitellen auttaa kuluttajia hellittämään kukkaronnyörejään, hän ennakoi.
Myös teollisuudesta on hyviä merkkejä, ja rakentamisenkin Kivipelto ennakoi vauhdittuvan ensi vuoden lopussa.
”Kun kasvu on lähtenyt käyntiin, alkaa työmarkkinatilannekin vähitellen helpottaa”, Kivipelto sanoo.
Myöskään Pykäri ei ole vielä valmis heittämään rukkasia naulaan. On mahdollista, että korkojen ja inflaation lasku ja palkankorotukset alkavat vihdoin näkyä heikon suhdanteen vahvistumisena.
Mutta on myös hyvin mahdollista, että niin ei käy. Kyseessä voi hänen mukaansa olla rakenteellinen ja pitkäkestoisempi muutos, jolloin yksityinen kulutus ei palaudukaan kuten normaalissa suhdannekäänteessä vaan säästäminen jatkuu.
”Edessä voi olla jopa vuosia kestävä sopeutumisjakso, jossa ihmiset välttävät riskinottoa ja kulutusta, kun toimintaympäristö on muuttunut”, Pykäri sanoo.
Epävarmuutta voi pitää yllä esimerkiksi asuntojen arvon lasku. Monella perheellä on nyt enemmän lainaa suhteessa asunnon arvoon kuin aiemmin. Myös Euroopassa riehuva sota ja kauppapoliittiset jännitteet voivat luoda epävarmuutta.
”Tämä on voinut saada suomalaiset ajattelemaan, että pitää rakentaa aiempaa suuremmat taloudelliset puskurit. Silloin halutaan välttää riskinottoa ja isompia investointeja”, Pykäri sanoo.
Tämä synnyttää helposti negatiivisen kierteen, joka näkyy myös työllisyydessä. Samalla se tarkoittaisi, että myös ensi vuonna talouskasvu jäisi odotuksia heikommaksi.
Toisaalta äkillinen positiivinen yllätys voisi Pykärin mukaan laukaista jännityksen, jolloin asiat lähtisivät rullaamaan parempaan päin.