Kiinan ja Venäjän tiivistyvä yhteistyö lisää arktisen alueen jännitteitä.
25.11. 10:00
Arktinen alue on noussut yhdeksi suurvaltakilpailun näyttämöistä.
Yhä useampi valtio haluaa lisätä läsnäoloaan Arktiksella alueen kriittisten luonnonvarojen ja uusien merireittien vuoksi.
Suomen pitkäaikainen tavoite on rauhanomainen arktinen alue.
– Uudessa kansainvälisessä kilpailutilanteessa joudumme vastaamaan sekä taloudellisten että sotilaallisten jännitteiden kasvuun, kirjoittaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok) esipuheessa.
Ulkoministerin linjaus Suomen arktisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta julkaistaan tiistaina.
Linjauksen mukaan kilpajuoksu arktiselle alueelle avaa myös uusia mahdollisuuksia Suomelle.
Suomi aikoo ottaa jatkossa aiempaa isompaa roolia arktisella alueella.
– Kylmiin olosuhteisiin ja Arktikseen liittyvä osaamisemme on johtavaa koko maailmassa.
– Uudessa kansainvälisessä kilpailutilanteessa joudumme vastaamaan sekä taloudellisten että sotilaallisten jännitteiden kasvuun, ulkoministeri Elina Valtonen kirjoittaa. Kuva: Seppo Kärki / IS
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit korostuvat arktisella alueella.
Kutistuva merijää ja nopeasti muuttuvat olosuhteet avaavat uusia merenkulun ja kaupankäynnin reittejä, mutta sään vaihtelut ja muutokset jäätilanteessa tekevät liikennöinnin hyvinkin vaikeaksi, linjauksessa todetaan.
Jännitteiden kasvu alkoi näkyä viime vuosikymmenellä, kun ilmaston lämpenemisen myötä avautuvat arktisen alueen laivareitit, öljy- ja kaasuvarannot sekä kaivannaiset saivat Kiinan ja Yhdysvaltojen mielenkiinnon heräämään.
Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 jännitteet arktisella alueella kiristyivät entisestään.
Venäjä korostaa asemaansa arktisen alueen suurvaltana ja on jo pitkään vahvistanut siellä sotilaallista läsnäoloaan. Pohjoisen merireitin hallinta korostuu Venäjän turvallisuusajattelussa.
Suomen pitkäaikainen tavoite on rauhanomainen arktinen alue. Kuva: Mika Ranta
Kiinan kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut.
Kiina tavoittelee polaarialueiden suurvallan asemaa vuosikymmenen loppuun mennessä ja pyrkii saavuttamaan itsenäisen toimintakyvyn polaariolosuhteissa.
Kiina haluaa varmistaa pääsynsä arktisille merireiteille ja siten vahvistaa läsnäoloaan arktisella alueella.
Arktinen alue kiinnostaa Kiinaa ennen kaikkea taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi, mutta myös alueen turvallisuuspoliittinen merkitys Kiinalle on kasvussa.
Venäjän Kaukoitä toimii Kiinan porttina arktiselle alueelle, minkä vuoksi Kiina tarvitsee Venäjää vahvistaakseen jalansijaansa alueella.
Kiinan ja Venäjän tiivistyvä yhteistyö lisää arktisen alueen jännitteitä ja vaikuttaa turvallisuustilanteeseen myös Suomessa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit korostuvat arktisella alueella. Kuva: Seppo Kärki
Pohjoismaat ovat Suomen tärkeimmät liittolaiset myös arktisessa yhteistyössä.
Pohjoisten maantie- ja rautatieyhteyksien kehittäminen Pohjois-Suomesta Ruotsin kautta Norjaan on tärkeää.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on mahdollistanut aiempaa huomattavasti pidemmälle menevän puolustusyhteistyön ilman poliittisia rajoitteita.
Yhdysvalloissa arktinen alue nähdään entistä vahvemmin osana globaalia kilpailua Amerikka ensin -politiikan näkökulmasta.
Painopisteinä ovat kansallinen turvallisuus, taloudellinen yhteistyö sekä energia ja kriittiset mineraalit.
Yhdysvaltojen Grönlantia koskevat lausunnot ovat herättäneet kysymyksiä. Yhdysvallat seuraa tarkoin Venäjän ja Kiinan toimintaa.
Yhdysvallat kasvattaa tulevaisuudessa läsnäoloaan arktisella alueella. Siihen liittyvät muun muassa avaruusinfrastruktuuri sekä erityisesti ohjuspuolustus.
Myös Natolla on keskeinen rooli transatlanttisen turvallisuuden edistäjänä. Suomen ja Ruotsin kuuluminen liittokuntaan vahvistaa Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja puolustusta.
Kaikki arktiset maat Venäjää lukuun ottamatta ovat nyt Naton jäseniä.
Arktisen neuvoston toimivaltaan ei kuulu turvallisuuspolitiikka, mutta geopoliittinen tilanne heijastuu sen toimintaan vahvasti.
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan muutti yhteistyön luonteen Arktisessa neuvostossa. Venäjä on edelleen Arktisen neuvoston jäsen, mutta yhteisiä poliittisen ja korkean virkamiestason kokouksia ei järjestetä.