Käyttämättömiä, kiinalaisista halpaverkkokaupoista tilattuja tekstiilejä päätyy Suomessa kierrätyksestä suoraan polttoon.
Avaa kuvien katselu
Fidan markkinointipäällikkö Anna Pesu katselee kierrätysmyymälässä myynnissä olevia retrotavaroita. Kuva: Mira Stenstrom / Yle
Kiinalaisen pikamuodin vyöry aiheuttaa vaikeuksia suomalaisille kierrätystoimijoille.
Ihmiset tilaavat entistä enemmän käyttöön kelpaamatonta tavaraa, jota ei käytännössä pystytä lainkaan kierrättämään.
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n projektipäällikkö Aki Honkanen sanoo, että kiinalaisia halpavaatteita alkoi löytyä yritykselle päätyvän tavaran joukosta enenevissä määrin noin vuosi sitten.
– Ne ovat monesti käyttämättömiä. Voi olla jopa hintalappujakin.
Honkanen sanoo, että yhtiö on tehty päätöksen siitä, että näitä tekstiilejä ei laiteta eteenpäin.
– Kyllä me sen tiedämme, että ei tässä suurta järkeä ole, että me joudumme laittamaan tavarat suoraan polttoon. Se on niin huonolaatusta. Kuituna sitä ei pysty kierrättämään, koska se on sekakuituista.
Pakettiralli kiertotalouden tulevaisuusuhkana
Suomalaisten innolle ostella kiinalaisista verkkokaupoista tavaraa ei näy loppua. Lokakuussa Tullin pääjohtaja sanoi Ylelle, että viranomaisilla ei ole mahdollisuutta valvoa kauppaa.
Tullin mukaan vuonna 2024 EU:n ulkopuolelta tuli Suomeen 28,2 miljoonaa lähetystä. Kaksi vuotta aiemmin vuonna 2022 lähetyksiä oli vaatimattomat noin 850 000.
Fida Secondhandin lajittelukeskuksessa kiinalaisista halpaverkkokaupoista peräisin olevaa tavaraa tavataan päivittäin. Markkinointipäällikkö Anna Pesu kantaa huolta paitsi luonnonvaroista, mutta myös siitä, riittääkö käytetyn tavaran kaupoille enää laadukasta myytävää.
– Jos ihmiset siirtyvät vallan käyttämään näitä halpoja tuotteita, niin sitten myös laadukkaiden tuotteiden määrä vähenee. Se on huolestuttavaa koko kiertotalousalalle ja uudelleen käytölle. Vaihtoehdot alkavat käymään aika vähiin, jos jäljellä on vain heikkolaatuista, kertakäyttöistä tavaraa.
Samoilla linjoilla on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen tuotehallintopäällikkö Miia Podworsky.
– Olen huolestunut, että jos pakettimäärät ja ultrapikamuodin tuleminen tännekin ovat kasvaneet niin paljon, niin kyllä ajattelen, että se jollakin aika välillä näkyy myös meillä kasvavana tavarana ja materiaalina, jota ei pystytä enää hyödyntämään mihinkään.
Kiinalaiset verkkokauppajätit, kuten esimerkiksi Temu ja Shein, tulivat rytinällä eurooppalaisten kuluttajien tietoisuuteen parisen vuotta sitten.
Suomalaisetkin kuluttajat innostuivat tilailemaan tavaroita siinä määrin, että työ- ja elinkeinoministeriö asetti hiljan työryhmän pohtimaan halpatuontiin liittyviä ongelmia. Kyse on esimerkiksi heikosta kuluttajansuojasta, ympäristökuormituksesta ja kotimaisten verkkokauppojen kilpailukyvystä.
Halpaverkkokauppojen tuotteiden tunnistus ei aina helppoa
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukselle tulee yksin vaatetta 17 000 kiloa viikossa. Niistä sata kiloa on kiinalaisen halpakaupan Sheinin tuotteita. Podworsky kuvaa määrää pieneksi kaiken muun tavaran joukossa, mutta käyttöön päätymätön tavara on kuitenkin kuluerä.
Sheinin vaatteita menee kierrätyskeskuksessa suoraan jätteeksi viikoittain noin rullakollinen – myyntiin niitä ei laiteta.
Halpaverkkokauppojen tuotteita on vaikea tunnistaa tavaran lajittelussa, kerrotaan sekä Fidasta että Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta. Tuotteissa ei ole välttämättä minkäänlaisia tuotemerkkejä. Kierrätyskeskus käyttääkin tarvittaessa tunnistuksen apuna verkon työkaluja, kertoo tuotehallintopäällikkö Miia Podworsky.
– Lajittelijalla menee käsien läpi paljon esimerkiksi samoja merkkejä, tuttuja merkkejä on paljon. Sitten kun tulee vähän semmoinen erikoisempi tavara, mikä ei olekaan tuttu merkki eikä siitä löydy välttämättä mitään leimaa, niin sitten me Google Lensillä katsotaan. Sieltä yleensä mahdollisesti löytyy niitä sheinejä ja muita Temun kautta tilattuja halpatuotteita. Sitä kautta me pystytään niitä pysäyttämään.
