Juttu tiivistettynä

  • Kouvolassa vuosi sitten seksuaalirikoksen uhriksi joutunut 15-vuotias tyttö oireilee yhä. Äidin mukaan ahdistus ja vatsakivut ovat lisääntyneet.
  • Suojellaan lapsia ry muistuttaa, että lapseen kohdistuva seksuaalirikos on isku koko perhettä vastaan. Myös vanhemmat voivat kärsiä traumaoireista.
  • Perhe odottaa yhä syyttäjän päätöstä syytteiden nostamisesta. He kokevat yli vuoden kestäneen oikeusprosessin kohtuuttoman pitkänä.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Likainen olo. Näillä sanoilla nyt 15-vuotias tytär kuvaili oloaan äidilleen Vilmalle sen jälkeen, kun nuori mies oli tyydyttänyt itseään tytön nähden asematunnelissa ja lähtenyt perään. Tyttö pakeni.

Hän joutui uhriksi sattumalta 24. syyskuuta 2024 keskellä päivää, kun oli menossa koulun liikuntatunnille toiselle puolelle Kouvolan keskustaa.

Poliisi sai tekijäksi epäillyn miehen kiinni nopeasti, ja 2. lokakuuta poliisi kertoi epäillyistä rikoksista julkisesti. Tapahtumasta on nyt kulunut reilu vuosi.

– Arki on nyt niin tavallista kuin teini-ikäisen kanssa voi olla. Aika herkästi hän kuitenkin jää pois koulusta, sillä vatsakivut ja ahdistus ovat lisääntyneet, Vilma sanoo.

Tytön äiti esiintyy jutussa keksityllä nimellä ja ääni muunnettuna, sillä suojelemme lapsen ja perheen yksityisyyttä. Tyttö sekä hänen isänsä ovat antaneet luvan haastatteluun.

Hyökkäys koko perhettä vastaan

Kun lapsi joutuu seksuaaliväkivallan kohteeksi, on väkivallan kohteena koko perhe, sanoo Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti Niina Vaaranen-Valkonen.

Yhdistys ennaltaehkäisee lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia sekä tukee uhreja ja heidän perheitään.

Lapseen kohdistunut seksuaalirikos muuttaa Vaaranen-Valkosen mukaan koko perheen elämää. Vanhempien tehtävä on tukea lastaan sekä hoitaa rikosprosessia ja pyörittää samalla arkea. Omalle voinnille ja tunteille on vähemmän tilaa.

– Olen kutsunut sitä sveitsiläiseksi kelloksi, jonka eri ratakset pyörivät eri suuntiin. Tämä meiltä jää näkemättä, sanoo Vaaranen-Valkonen.

Nina Vaaranen-Valkonen Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja.

Avaa kuvien katselu

Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti Niina Vaaranen-Valkonen muistuttaa, että häpeä seksuaalirikoksesta kuuluu vain ja ainoastaan tekijälle. Kuva: Janne Jarvinen / Yle

Harva myöskään kysyy vanhemmalta, miten hän voi. Vaaranen-Valkosen mukaan vanhemmat jäävät usein ilman tukea, vaikka yhdistyksen tutkimuksen mukaan voimakkaasti kotona oireilevan lapsen vanhemmalla on hyvin samankaltaiset traumaoireet kuin lapsella.

Oireet voivat olla hyvin erilaisia: masennusoireita, muistiongelmia ja fyysisiä kipuoireita. Kaikkien oireet eivät kuitenkaan näy ulospäin.

Äidin ensireaktio oli viha

Kun nelikymppinen Vilma kuuli tyttäreltään, mitä oli käynyt, hänen vihainen ensireaktionsa oli lähteä miehen perään itse. Hän kuitenkin soitti hätänumeroon.

Pian Vilma löysi itsensä urheilukentältä, jonka laidalla poliisi jututti hänen tytärtään. Poliisit kohtelivat Vilman mielestä hänen tytärtään hyvin ja ottivat tapahtumat vakavissaan.

– Olin tyttärestäni ylpeä. Hän oli vahva nuori, joka kertoi rauhallisesti, mitä kävi, Vilma sanoo.

Pahin hetki oli poliisin kuulusteluissa

Pahin hetki reilun vuoden aikana on ollut Vilman mukaan tyttären kuulustelu noin kolme viikkoa tapahtuneen jälkeen.

Poliisi kysyi tyttäreltä, voiko hänelle näyttää valvontakameroiden kuvaaman videon. Videota katsoessaan niin tytär kuin viereisessä huoneessa ollut äiti murtuivat.

Videolta näkyi pelottavan selvästi, kuinka mies hyppää kaiteen yli, alkaa riisua vaatteitaan ja lähtee seuraamaan tyttöä.

Video: Kalle Purhonen ja Mikko Savolainen / Yle

Poliisi pyysi anteeksi, sillä hän ei ollut ymmärtänyt, mitä seurauksia videon näyttämisestä voi olla. Rikos, johon Vilma videolla viittaa, tapahtui Valkeakoskella, kun 18-vuotias mies surmasi 15-vuotiaan tytön.

Tytär oli kuulustelun jälkeen hyvin ahdistunut, eikä saanut unta. Hänelle tuli Vilman mukaan myös epileptisiä kohtauksia aiempaa enemmän. Poissaolot koulusta ovat lisääntyneet paljon, mutta koulussa ymmärretään Vilman mukaan tilanne hyvin.

Nyt tytär menee jo juna-asemalle yksin. Iltaisin hän ei halua liikkua ilman seuraa.

– Yritän rohkaista häntä, sillä en halua lietsoa pelkoa, Vilma sanoo.

Betonisen ulkoportaikon reunoilla ja seinissä on värikkäitä sinisiä, mustia ja kultaisia graffiteja. Katto on aaltopeltiä.

Avaa kuvien katselu

Tyttö juoksi karkuun näitä portaita pitkin. Epäillyn kiinni saamisessa ratkaisevia asioita olivat nopea soitto hätäkeskukseen sekä tunnelissa olevat valvontakamerat. Kuva: Kalle Purhonen / YleOma perhe on paras tuki

Syyttäjä tekee päätöksen syytteiden nostamisesta loppuvuodesta 2025 tai alkuvuodesta 2026. Jos syytteet nostetaan, seuraa oikeuskäsittely muutaman viikon sisällä.

Oikeusprosessi on tuntunut Vilmasta kohtuuttoman pitkältä. Myös tytär kysyy usein, onko jotain kuulunut.

Paras apu pitkän vuoden aikana on Vilman mukaan ollut oma ydinperhe, joka on pystynyt keskustelemaan kaikesta. Tyttärellä on myös muita luotettavia ihmisiä ympärillään.

Niina Vaaranen-Valkonen korostaa läheisten merkitystä lapselle. Ammattilainen näkee lasta vain hetken, kun taas vanhempi on jatkuvasti läsnä.

Vilman perheeseen kuuluvat nykyinen mies, tytär, vanhempi poika ja bonustytär, joka on perheessä vuoroviikoin.

– Kun hän tulee, tyttäreni saa ajatukset muualle, sanoo Vilma.

Kuvan vasemmassa laidassa makaavan koiran etutassut, etuallal tummaa varjoa.

Avaa kuvien katselu

Vilman mukaan perheen koirilla on huikea merkitys koko perheelle. ”Niille voi aina jutella, eivätkä ne kerro salaisuuksia kenellekään.” Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Vaaranen-Valkosella on yli 30 vuoden kokemus lasten auttamisesta, kun heihin on kohdistunut seksuaalista väkivaltaa. Vaikka rikokset ovat kauheita ja seuraukset voivat jatkua pitkään, on Vaaranen-Valkosen mukaan hyvin tärkeää kertoa myös valoisammasta ajasta.

– Olen saanut tavata upeita henkilöitä, jotka ovat toipuneet.