Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla useamman vuoden kestävä epävarmuuden kausi, arvioi ekonomisti.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen talous on taantumassa, koska bruttokansantuote on supistunut kahden peräkkäisen neljänneksen ajan.
Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote supistui heinä-syyskuussa 0,3 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 0,2 prosenttia.
Palvelualojen työnantajajärjestö Paltan pääekonomisti Martti Pykäri sanoo, että koko vuosi 2025 tulee jäämään nollakasvun vuodeksi.
Talouden heikkoutta selittävät kuluttajien ja yritysten epävarmuus sekä hallituksen leikkaukset.
Suomen talous on taas taantumassa, vaikka talouskasvun piti jälleen kerran olla nurkan takana.
”Toiveet siitä, että Suomen talouskasvu kiihtyisi loppuvuotta kohti, voidaan nyt lopullisesti haudata”, sanoo pääekonomisti Martti Pykäri Paltasta eli palvelualojen työnantajajärjestöstä.
Jopa viime kesänä, eli vain muutama kuukausi sitten, tehdyt ennusteet ovat osoittautuneet liian optimistisiksi. Syksy on ollut odotuksia heikompi.
Tämä tarkoittaa sitä, että koko vuosi 2025 tulee jäämään nollakasvun vuodeksi, eli paljon odotuksia heikommaksi. Myös ensi vuoden kasvuennusteita on jälleen vedettävä alaspäin, Pykäri arvioi.
Uusimman pettymyksen takana ovat Tilastokeskuksen perjantaina julkistamat tiedot. Ne kertovat, että Suomen bruttokansantuote (bkt) on supistunut nyt kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Tämä täyttää taantuman määritelmän.
Edellisen kerran taantumassa oltiin syksyllä 2023.
Tuoreet luvut kertovat, että heinä–syyskuussa bkt supistui 0,3 prosenttia edellisneljännekseen verrattuna ja huhti–kesäkuussa miinusta tuli 0,2 prosenttia. Vuoden ensimmäinen neljännes jäi nollille.
Aiemmin kasvun on ennustettu yltävän tänä vuonna vähintään puoleen prosenttiin tai enimmillään jopa yhteen prosenttiin. Ensi vuoden keskimääräiseksi kasvuksi on ennustettu keskimäärin 1,5 prosenttia.
Nyt tiedetään, että suunta on ollut koko ajan alaspäin, Pykäri sanoo.
Sinänsä ennusteiden pettäminen ei ole yllätys, sillä niin on käynyt jo useampana vuonna.
Tämän vuoden osalta suuntaa ei Pykärin mukaan enää pystytä kääntämään paremmaksi. Näin siksi, että mitkään merkit eivät kerro, että lokakuu ja marraskuu olisivat olleet jotenkin erityisen vahvoja ja kääntäisivät talouden kasvuun.
Pykäri ei kuitenkaan usko, että tilanne heikkenisi enää lisää nykyisestä.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto puolestaan arvioi, että prosentin kymmenyksillä ei ole isoa merkitystä talouden ison kuvan kannalta.
”Kasvun siemenet on jo kylvetty”, Kivipelto sanoo.
Aiemmin Suomessa on odotettu käänteen koittavan, kun vienti lähtee vetämään. Nykytilanne todistaa, että se ei yksin riitä.
Pykäri muistuttaa, että vienti on kasvanut jo vuoden 2024 alusta lähtien noin 3–5 prosenttia.
Pelkkä viennin kasvu ei riitä kääntämään Suomen taloutta siksi, että viennin kotimaisen arvonlisän osuus Suomen bruttokansantuotteesta on vain noin 25 prosenttia.
Loput tulee kotimaisesta kysynnästä, ja sen tilanne on heikko.
Tämä näkyy myös työllisyydessä. Peräti noin 80 prosenttia työpaikoista on Pykärin mukaan riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä.
Eniten Suomen taloutta painaa nyt kuluttajien ja suomalaisten yritysten epävarmuus. Rahat eivät riitä ostoksiin tai investointeihin, tai vaikka riittäisivätkin, niitä ei uskalleta käyttää. Tämä on ollut tilanne jo pidemmän aikaa.
Myös hallituksen tekemät leikkaukset ja muut sopeutustoimet näkyvät heikoissa kasvuluvuissa. Eikä kyse ole pelkästään siitä, että säästötoimien kohteeksi joutuneet kuluttajat ovat vähentäneet kulutustaan.
Hallituksen säästötoimet ovat vähentäneet myös julkista kulutusta ja julkisia investointeja. Niitäkin on pitänyt sopeuttaa. Aiemmin niiden kasvu on näkynyt talouden kasvuna.
Niiden sijasta on tänä syksynä nähty pienenpientä kasvua yksityisissä investoinneissa ja yksityisessä kulutuksessa. Kyse on kuitenkin vain muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen kasvusta.
Jos talouden halutaan kasvavan prosentin verran, pitäisi yksityisen kulutuksen kasvaa kaksi prosenttia, Pykäri havainnollistaa.
Voiko ensi vuodestakin tulla pettymys ja käänne lykkääntyä edelleen?
Kivipelto on optimisti. Hän uskoo, että ensi vuonna talous kääntyy kasvuun.
Korkojen lasku ja ostovoiman kasvu alkavat vähitellen auttaa kuluttajia hellittämään kukkaronnyörejään, hän ennakoi.
Myös teollisuudesta on hyviä merkkejä, ja rakentamisenkin Kivipelto ennakoi vauhdittuvan ensi vuoden lopussa.
Myöskään Pykäri ei ole vielä valmis heittämään rukkasia naulaan. On mahdollista, että korkojen ja inflaation lasku ja palkankorotukset alkavat vihdoin näkyä heikon suhdanteen vahvistumisena.
Mutta on myös hyvin mahdollista, että niin ei käy. Kyseessä voi hänen mukaansa olla rakenteellinen ja pitkäkestoisempi muutos, jolloin yksityinen kulutus ei palaudukaan kuten normaalissa suhdannekäänteessä vaan säästäminen jatkuu.