”Jussin tuki Rion ja Tokion välisellä olympiadilla oli monella tavalla tosi tärkeää. Tuona aikana kuroin monesti isoksi repeävää kuilua juniori- ja aikuismenestyksen välillä. Silloin taloudellinen tuki on ollut merkittävä asia ja mahdollistanut täydellisen heittäytymisen urheilu-uralle.

Vähintään yhtä tärkeää oli se, että Jussin kaltainen esikuvallinen ja kokenut urheilija uskoo minuun ja näkee minut ja urheilijuuteni tuen ja kannustuksen arvoisiksi.

Jussi on ihmisenä tosi nöyrä ja helposti lähestyttävä. Hänestä kertoo paljon, ettei sopimuksestamme ollut tarkoitus ainakaan hänen aloitteestaan puhua julkisuudessa. Tuki oli pyyteetöntä ja vilpitöntä auttamisen halua.”

Tällaisen viestin seiväshyppytähti Wilma Murto kirjoitti pyynnöstä Yle Urheilulle pitkäaikaisesta sponsoristaan, 951 NHL-ottelun jääkiekkolegendasta Jussi Jokisesta, 42.

Kun Jokinen on lukenut viestin toimittajan puhelimesta, hän kokoilee itseään pienen hetken ennen kuin sovittu haastattelu lähtee käyntiin.

– Liikuttaa, myönnän, Jokinen naurahti Kuusamon Rukalla, jossa on tuttuun tapaansa katsomassa maailmancupin avauskilpailuja kaveriensa kanssa.

Wilma Murto ylittää riman Münchenin stadionin seiväshyppypaikalla. Taustalla näkyy valotorni ja stadionin kattorakenteita.

Avaa kuvien katselu

Jussi Jokinen liikuttui kotisohvalla elokuussa 2022, kun Wilma Murto liiteli upeaan EM-kultaan Münchenin klassisella olympiastadionilla. Kuva: imago sportfotodienst / AOPYlen olympiatiimissä

– Hiihto ja yleisurheilu olivat Suomessa tosi kovia juttuja, kun olin pieni poika ja urheilukärpänen puraisi. Olen niistä lajeista edelleen yhtä innoissani.

Milanon olympiakisojen tv-studiossa nähdään helmikuussa huomattavasti viileämpi versio Jussi Jokisesta, kun tämä asiantuntijoi jääkiekkoturnausta Ylen tiimissä. Aiemmassa pestissään Viaplayllä Jokinen on ollut omintakeinen asiantuntija, takiaisen lailla kiinni pelin pienissä nyansseissa koko ajan.

– Sen tyylin yritän säilyttää. Sain itse kokea kaksi NHL:n vahvistamaa olympiaturnausta. Kokemukset olivat unohtumattomia. Hienoa, että tämäkin pelaajasukupolvi 12 vuoden tauon jälkeen omansa saa.

Talviolympialaiset Milano Cortina 2026 jääkiekon juontajat key-image 1:1-formaatti.

Avaa kuvien katselu

Jussi Jokinen (vas.) kuuluu Milanon olympiakisoissa Ylen studiotiimiin muun muassa Riku Salmisen ja Anni Jämsän kanssa. Kuva: Jukka Lintinen / Yle, visualisti: Joonas Haverinen / Yle

Kotipaikkansa Kalajoen Junkkareissa Jokinen harrasti yleisurheilua niin menestyksekkäästi, että kuului aitajuoksussa maan parhaisiin junioreihin 11–14-vuotiaana. Esikuva oli seurakaveri, pika-aitojen nuorten maailmanmestari Antti Haapakoski ja valmentaja tämän isä Pentti Haapakoski.

– Jos lajivalinta olisi täytynyt tehdä 11–12-vuotiaana, luulen, että valinta olisi silloin ollut yleisurheilu.

Ei stressiä

Jos näin olisi käynyt, ylempänä mainittu Wilma Murto tuskin olisi saanut tärkeää tukijaa vaikeiksi vuosikseen 2016–2021, joiden jälkeen tuli heti EM-kultaa sekä MM-pronssia ja nousu kansakunnan kaapin päälle.

– Vuonna 2016 mietin, miten ja kenen kautta voisin tukea rakasta urheilumuotoa. En tuntenut vielä Wilmaa, mutta esiintymiset, suoritukset ja potentiaali miellyttivät niin paljon, että tarjosin apua, muistelee Jokinen, joka tapasi urheilijan ensimmäisen kerran silmäkkäin vasta viime kesänä.

– En missään kohtaa ole tietenkään halunnut tunkeilla. Viimeinen haluamani asia olisi ollut, että Wilma olisi kokenut minkäänlaista stressiä siitä, että autan häntä.

Leijonat

Avaa kuvien katselu

Jussi Jokinen sai olympiatasoiselle jääkiekkouralleen upean huipennuksen Sotšissa 2014, kun Leijonat saavutti pronssia. Vancouverin olympiavalinnat 2010 taas olivat urheilu-uran rajuimpia pettymyksiä. Kuva: Tomi Hänninen

Jokinen ei NHL-ansioillaan leventele, mutta realiteetit ovat nämä: hän ansaitsi pelkästään 595 tehopisteen NHL-urallaan noin 34 miljoonaa dollaria eikä pelannut SM-liigassa tai Sveitsissäkään ilmaiseksi.

– Maailman tuhannenneksi paras jääkiekkoilija ansaitsee todennäköisesti enemmän kuin maailman 30:nneksi paras yleisurheilija ja pystyy tätä auttamaan oman taloutensa häiriintymättä, kaksinkertainen MM-mitalisti toteaa.

Oma kokemus auttoi

Jokisen avuntarjous osui Murron uralla strategisesti tärkeään hetkeen. 17-vuotias Murto oli juuri hypännyt nuorten ME:n 471 ja päässyt heti olympiajoukkueeseen Rioon, mutta Jokinen tiesi omista kokemuksistaan, että muunlaisiakin aikoja on luvassa.

– Oli herkistävää katsoa, kun Wilma voitti 2022 EM-kultaa, mutta lähipiiri mitattiin jo läpimurron ja sen hetken välillä. Tuki oli tarpeen, kun rima oli 420:ssä, ei niinkään enää, kun se oli 485:ssä, myös Murron tuoreen elämäkertakirjan lukenut Jokinen hymyilee.

Jussi Jokinen.

Avaa kuvien katselu

Jussi Jokinen edusti NHL:ssä 13 vuoden aikana peräti yhdeksää seuraa, joista viimeinen oli Vancouver Canucks kaudella 2017–18. Kuva: All Over Press

Hänen oman urheilu-uransa rajuin vastoinkäyminen tuli 25-vuotiaana, Suomesta ja šokeeraavan puhelinsoiton muodossa. Rakas isä, poikansa urheilemisen äiti Maria Kluukerin kanssa mahdollistanut Keijo Jokinen oli täysin yllättäen kuollut.

– Silloinen seurani Carolina Hurricanes osoittautui karmealla hetkellä erittäin vastuuntuntoiseksi työnantajaksi. Sain lähteä Suomeen ilman lukkoon lyötyä paluupäivää läheisteni tueksi. Psykologi Tuomas Grönman (entinen NHL-jääkiekkoilija) on ollut minulle tärkeimpiä ihmisiä, ja olin tosi iloinen siitä, miten avoimesti Wilma on kertonut henkisistäkin haasteistaan. Näissä asioissa on menty paljon eteenpäin, mutta matkaa on vielä.

– Oma tyttöni on kasiluokalla ja olen miettinyt, millaista olisi kuljettaa häntä arkena treeneihin 150 kilometriä suuntaansa. Sitä hommaa isäni teki, kun kävin Kalajoelta Kärppien treeneissä. Arvostus isää ja äitiä kohtaan on ääretön.

Mitalistikollegoita ladulla

Pelaajana Jokinen on kokenut kahdet olympiakisat (2006 ja 2014) ja saavuttanut hopeaa sekä pronssia. Uran suurimpia pettymyksiä oli, kun valmennus ei valinnut tulikuumaa hyökkääjää Vancouverin olympiakisoihin 2010.

Krista Pärmäkoski maalissa istumassa sukset jalassaan ja sauvat kädessä.

Avaa kuvien katselu

Kuusamon maailmancupissa hiihtää peräti neljä suomalaista, jotka saavuttivat Jussi Jokisen kanssa samassa omypiajoukkueessa mitalin Sotšissa 2014: uransa päättymisestä ilmoittanut Krista Pärmäkoski (kuvassa), Anne Kyllönen, Kerttu Niskanen ja Iivo Niskanen. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Sotšissa 2014 Jokinen sai kaulaansa pronssimitalin. Rukan laduilla riittää suomalaisia mitalistikollegoita kyseisistä kisoista: Krista Pärmäkoski, Anne Kyllönen, Kerttu Niskanen ja Iivo Niskanen. Ex-pariskunta Toni Roponen ja Riitta-Liisa Lassila kuuluu Oulussa asuvan Jokisen kaveripiiriin, estejuoksun Euroopan mestari Topi Raitanen golfkavereihin.

Jääkiekko kuuluu yhä arkeen: Jokinen valmentaa veljensä, ex-liigapelaaja Juho Jokisen kanssa oman poikansa juniorijoukkuetta Kärpissä.