Moskovaan pystytettiin kopio Nürnbergin kuuluisasta oikeussalista numero 600. Venäjä oikeuttaa nyt hyökkäyssotaansa Nürnbergin tuomioiden avulla, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Nürnbergin oikeudenkäynnit saavat taas maailmanlaajuista huomiota. Russel Crowe on päätähti uudessa ison rahan Hollywood-elokuvassa, joka kertoo Hermann Göringin ja amerikkalaisen psykiatrin vankilakeskusteluista prosessin aikana.
Elokuvan ensi-ilta ajoitettiin lähelle oikeudenkäyntien alkamisen 80-vuotispäivää. Korkeimmat kiinni saadut natsijohtajat joutuivat 20. marraskuuta 1945 tuomarien eteen Nürnbergin oikeustalon istuntosalissa numero 600.
Vuosipäivä noteerattiin myös Moskovassa. Siellä pidettiin samaan aikaan korkean tason seminaari, joka avasi kiinnostavalla tavalla venäläistä historiantulkintaa ja Nürnbergin tuomioiden käyttöä Venäjän valtiollisen propagandan välineenä. Osa seminaarin puheista pidettiin istuntosali 600:sta rakennetussa kopiossa Moskovan maneesissa.
Seminaarin johtoajatuksena oli, ettei natsirikoksilla ole vanhentumispäivää. Siksi myös tämän päivän natsit pitää saada tuomiolle. Viesti oli, että Nürnbergin prosessi jäi kesken ja että ”denatsifikaatiota” pitää jatkaa.
”
Seminaarin johtoajatuksena oli, ettei natsirikoksilla ole vanhentumispäivää.
Lue lisää: Hollywood-tähden hyytävä rooli natsijohtajana on pakko nähdä
Russel Crowe esittää valtakunnanmarsalkka Hermann Göringiä uudessa elokuvassa, joka kertoo natsijohtajien oikeudenkäynnistä Nürnbergissä. Kuva: Scott Garfield
Puheenvuoroista Venäjän historiallisen seuran järjestämässä seminaarissa ja politiikan ykköskaartin lausunnoista Nürnberg-vuosipäivänä käy selvästi ilmi, missä Moskova näkee natsien haamuja. Ukrainassa tietenkin. Ja läntisessä Euroopassa.
Presidentti Vladimir Putinin edustaja Dmitri Peskov vakuutti, että ukrainalaiset ”uusnatsit” joutuvat vielä jonakin päivänä tuomiolle. Vielä sen aika ei kuitenkaan ole, sillä ”erityissotilasoperaatio” Ukrainassa on käynnissä.
Vastuuseen on pantava myös ne länsijohtajat, jotka ovat aseistaneet Ukrainaa ja tukeneet sen ”uusnatsihallintoa”, sanoi duuman puhemies Vjatsheslav Volodin omassa vuosipäivän lausunnossaan.
– Koska he ovat menettäneet muistinsa, virkistäkäämme heidän muistiaan. Se, mitä Ursula von der Leyen tekee yhdessä Merzin ja Macronin kanssa, ei ehkä eroa lainkaan siitä, mitä natsirikolliset tekivät, Volodin sanoi uutistoimisto Tassin mukaan.
Lue lisää: Maria Zaharova haukkui talvisodan sankarin Simo Häyhän
Seminaarin puhujien joukossa oli muun muassa Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova. Kuva: Sergei Bulkin / ZUMA
Nürnbergin oikeudenkäynnit loivat nykyisen kansainvälisen oikeuden perustan. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n peruskirja muistuttaa Nürnbergin tuomioistuimen peruskirjaa.
Natsirikolliset asetettiin syytteeseen rikoksista rauhaa vastaan eli hyökkäyssodan aloittamisesta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä salaliitosta näiden rikosten tekemiseksi. Käsitteet rikoksista rauhaa vastaan ja rikoksista ihmisyyttä vastaan luotiin syytteiden nostamista varten. Rikoksiin ihmisyyttä vastaan luettiin muun muassa kansanmurha, orjuuttaminen ja väestön pakkosiirrot.
Putin korosti tervehdyksessään seminaarille, että Nürnbergin normit ja periaatteet ovat relevantteja vielä tänään.
– Ne auttavat meitä vastustamaan päättäväisesti yrityksiä vääristellä historiallisia tosiasioita, Putin lausui.
Putin ja virallinen Venäjä haluavat nimenomaan korostaa sitä, että Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan suurin uhri ja kärsijä ja että puna-armeija oli Euroopan suurin vapauttaja. Kaikki muu on vääristelyä.
Kopio istuntosalista numero 600 on rakennettu venäläisen elokuvan lavasteista. Yksi puhujista oli ulkomaantiedustelun johtaja Sergei Naryshkin. Kuva: Sergei Bulkin / ZUMA
Kuvaavaa oli, ettei seminaarin ohjelmassa mainittu The Moscow Timesin mukaan lainkaan holokaustia tai juutalaisia. Puheita ei pidetty myöskään niin sanotusta Molotovin-Ribbentropin sopimuksesta ja sen salaisesta lisäpöytäkirjasta, jossa sovittiin Neuvostoliiton ja Saksan etupiireistä Euroopassa. Liitto Stalinin kanssa antoi Hitlerille mahdollisuuden hyökätä Puolaan ja aloittaa toisen maailmansodan.
Neuvostoliitto miehitti pian Saksan hyökkäyksen jälkeen Puolan itäosat ja hyökkäsi marraskuun lopussa 1939 Suomeen. Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun pyövelit murhasivat Puolassa yli 20 000 upseeria ja älymystön edustajaa. Heidät haudattiin joukkohautoihin Katynissa.
Neuvostoliiton edustajat peittelivät jo Nürnbergissä sekä Molotovin-Ribbentropin sopimusta että Katynin joukkomurhaa, josta Moskova syytti natsi-Saksaa.
Sama meno jatkuu vuonna 2025. Molotovin-Ribbentropin sopimusta pidetään Venäjällä puolustuksellisena ja osana 1930-luvun reaalipolitiikkaa. Sen osuutta maailmansodan syttymiseen ei tunnusteta. Lisäksi ainakin kaksi seminaarin asiantuntijoista kiistää edelleen Neuvostoliiton syyllisyyden Katynin joukkomurhaan, kertoi The Moscow Times.
”
Kysymys rikollisten tuomitsemisesta on tärkeä ja periaatteellinen.
Natsi-Saksan johtajat syytettyjen penkillä Nürnbergissä marraskuussa 1945. Kuva: Mondadori Portfolio, Zuma Press
Venäjä käy edelleen hyökkäyssotaa Ukrainassa eikä suostu sopimaan tulitauosta.
Pysyvääkin rauhaa hierotaan, mutta kiistely sen ehdoista on kiivasta.
Saksa antautui liittoutuneille ehdoitta toukokuussa 1945. Saman vuoden lokakuussa alkoi Nürnbergin prosessi, joka jatkui 13:na erillisenä oikeudenkäyntinä huhtikuuhun 1949 saakka.
Entä jos Ukrainaan saadaan rauha?
Julkisuuteen vuotaneessa 28-kohtaisessa rauhanehdotuksessa on pykälä, joka toteutuessaan antaisi armahduksen sotarikoksista ja takaisi, ettei oikeudenkäyntejä järjestettäisi tulevaisuudessakaan. Se sopisi Venäjälle mutta ei Ukrainalle. Genevessä laadittu 19-kohtainen vastaehdotus vaatii sotarikollisten tuomitsemista kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Neuvottelut jatkuvat.
Nürnbergin oikeustalo lokakuussa 1946, kun natsijohtajille luettiin tuomiot. Syytetyistä 12 tuomittiin kuolemaan, seitsemän eripituisiin vankeusrangaistuksiin ja kolme vapautettiin. Kuva: Dpa, Zuma Press
Kysymys rikollisten tuomitsemisesta on tärkeä ja periaatteellinen.
Nürnbergissä syntynyttä uutta kansainvälistä oikeuskäytäntöä oli keskeisesti luomassa neuvostoliittolainen juristi, juutalaissyntyinen Aron Moishe Trainin (1883–1957). Hänen pääargumenttejaan oli, että valtion johtajien pitäisi kantaa henkilökohtainen rikosvastuu epäoikeudenmukaisen valloitussodan suunnittelusta ja käymisestä.
Putin sanoi, että Nürnbergin normit ja periaatteet pätevät edelleen. Jos näin on, hänet pitäisi asettaa ensimmäisenä syytteeseen.
Myös Venäjän rikoslaki kieltää hyökkäyssodan. Siitä voi saada 15 vuotta vankeutta.
Siviilien ja sotavankien tappajat ja muut murhaajat sekä lastenryöstäjät pitäisi hekin saattaa vastuuseen teoistaan. Ukraina on rekisteröinyt jo noin 180 000 epäiltyä sotarikosta Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Moskova voisi säilyttää tuon Maneesiin pystytetyn kulissi-oikeussalin. Ehkä jonakin päivänä sillä voi olla käyttöä.