SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà varoittaa, että liian tiukka julkisen sektorin sopeutus voi vaarantaa talouskasvun. Hänen mielestään talouden sopeutustahdin asettamisessa on huomioitava EU-sääntöjen tuomat joustot sekä suhdannevaihtelut.
Patrizio Lainà muistutti tänään perjantaina finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän kuulemisessa, että valtion alijäämätavoitteen eli rahoitusasematavoitteen asettaminen helmikuussa 2026 on vasta ohjeellinen.
– Kansallinen velkajarru ei päde vielä tulevalla vaalikaudella, mutta julkista taloutta sitovat EU-säännöt. EU:sta voi olla myös tulossa joustoja, joita pitää hyödyntää, kun määritellään julkisen talouden sopeuttamista, Lainà toteaa.
SAK:n asiantuntijalausunnossa nostetaan esiin, että vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttaminen riippuu merkittävästi talouden suhdanteesta. Lisäsopeutusta ei tule toteuttaa vaalikauden aikana, vaikka rahoitusasematavoitetta ei näytettäisi saavutettavan.
– EU-sääntöjen lähtökohtana on, että tietyllä todennäköisyydellä julkisen talouden tavoitteet eivät toteudu. Tämä tuo ennakoitavuutta ja välttää liiallista myötäsyklisyyttä , Lainà sanoo.
SAK vaatii, että suhdannepolitiikalle varataan riittävästi tilaa jatkossa. Budjettikehyksiin on sisällytettävä suhdannevaraus, jota ei huomioida rahoitusasematavoitteessa. Lisäksi budjettikehyksiin on tuotava mukaan tulopuoli eli verotus, jotta vastuuttomilta veronkevennyksiltä vältytään jatkossa paremmin.
– Sopeutus ja kasvutoimet sopivat huonosti yhteen. Sopeuttamisessa pitäisi painottaa kysyntää mahdollisimman vähän heikentäviä toimia, kuten suurituloisiin ja yrityksiin kohdistuvia veroratkaisuja. Menoleikkauksia on jo toteutettu runsaalla kädellä , ja lisäleikkaukset erityisesti pienituloisiin kohdistettuna heikentävät kokonaiskysyntää ja talouskasvua, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà tähdentää.
Lainàn mukaan vaikutusarviointiakin on monipuolistettava.
– Valtiovarainministeriö ei voi yksipuolisesti sanella, mitkä toimet huomioidaan ja miten. Jatkossa on huomioitava, keihin sopeutus- ja kasvutoimet osuvat ja miten ne heikentävät tai vahvistavat talouskasvua.
Rahoitusasematavoite koskee valtiota, kuntia ja hyvinvointialueita, mutta se ei sisällä julkiseen sektoriin laskettavia sosiaaliturvarahastoja. Sosiaaliturvarahastoilla rahoitettavia etuuksia, kuten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, on mahdollista vahvistaa vaarantamatta julkisen talouden tavoitetta.
Patrizio Lainàn asiantuntijalausunto finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän kuulemisessa