Nuorten rehellistä puhetta rahasta: ”Olisi kamalaa olla velkaa sille toiselle kaikesta”

Miten toimia, jos muilla on rahaa ja itsellä ei? Millainen rahankäyttö parisuhteessa on hyvää? Nyt puhuvat nuoret.

Marraskuisena torstaina helsinkiläisessä teollisuus­kiinteistössä kokoontuu Vamos Helsingin starttiryhmä, jossa nuoret puhuvat raha-asioista. Paikalla on kuusi nuorta, ryhmää vetävä Annukka Koivula ja kaksi Suomen Pankin ekonomistia: Usva Topo ja Antti Raukola.

Tilaisuus alkaa siitä, että kaikille jaetaan neljä korttia, joissa on mainittuna erilaisia asioita. Tarkoitus on miettiä sitä, ovatko korteissa kerrotut asiat välttämättömiä, tarpeellisia vai turhia.

– Ruoka on välttämätön, kodinhoito on tarpeellista tai välttämätöntä, mutta sitten mulle tuli myös energiajuoma. Laitoin, että se on turha, vaikka mulle se on kyllä tarpeellinen. Toisaalta se on myös melkoinen rahareikä, aloittaa yksi nuorista.

– Vesi on välttämätön, sähkö on välttämätön, tupakka on turha, ja sitten mulle tuli limsa. Laitoin, että se on tarpeellinen. Viikonloppuna on karkkipäivä, ja kyllä olisi aika ankeeta, jos siihen ei kuulu sekä limsaa että karkkia, sanoo ryhmää vetävä Annukka.

Ryhmä remahtaa nauruun. Alkaa vilkas keskustelu, jossa käydään läpi erilaisia herkuttelumuotoja ja niiden tarpeellisuutta.

Niistä päästään juhliin.

– Mun kortissa luki juhliminen, ja se on kyllä välttämätöntä, sanoo ekonomisteista Usva Topo.

– Suomalaisethan juhlii usein niin, että kaikki tuovat jotain mukanaan. Siihen ei välttämättä tarvitse käyttää paljon rahaa. Mutta yhdessäolo on todella tärkeää, hän jatkaa.

Näkemys aiheuttaa laajaa nyökyttelyä, ja siitä syntyy keskustelua. Itse asiassa jokaisesta kortista syntyy keskustelua – ja se tietysti on tarkoituskin.

Keskustelu liikkuu sujuvasti arjen rahankäytöstä siihen, miten toimia, jos kaveriporukassa osalla on paljon rahaa käytössään ja toisilla ei oikeastaan yhtään. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Menossa oleva tilaisuus on osa Diakonissalaitoksen ja pankkien yhteistä taloustaito­hanketta, jossa on tarkoitus opettaa oman talouden hallintaa 16–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Hanke on valtakunnallinen, ja sitä koordinoi Diakonissalaitoksen Vamos. Mukana ovat Danske Bank, Nordea, OP ja Suomen Pankki.

Pankkien työntekijöillä on mahdollisuus osallistua toimintaan vapaaehtoisina.

Ainakin tässä ryhmässä henki on erinomainen ja asioista todella keskustellaan.

”

”En haluaisi sellaista parisuhdetta, jossa jommalla kummalla olisi tunne, että tarkoitus on lähinnä pumpata siltä toiselta rahaa.”

Erityisen mielenkiintoisen keskustelun nuoret käyvät siitä, miten toimia, jos kaveriporukassa osalla on rahaa ja toisilla ei.

– Mulla on sellainen kaveri, jonka kanssa vaan hengaan. Käydään kävelyillä ja jutellaan. Ei siinä tarvitse rahaa. Sitten on toinen kaveri, jonka kanssa on enemmän juhlittu. Jos ei ole itsellä rahaa, tämä kaveri putoaa pois, koska yhteiseen tekemiseen ei ole mahdollisuutta, sanoo yksi nuorista.

Siitä siirrytään miettimään, miten kovin erilainen suhde rahankäyttöön vaikuttaisi parisuhteessa.

– Parisuhteesta mulla ei juuri ole kokemusta. Mutta en haluaisi sellaista parisuhdetta, jossa jommallakummalla olisi tunne, että tarkoitus on lähinnä pumpata siltä toiselta rahaa.

– Kyllähän perhetaustakin vaikuttaa. Joku voi olla tosi varakkaasta perheestä, eikä sen ole ikinä tarvinnut ajatella rahaa. Itsellä voi olla ihan eri juttu, kun joutuu budjetoimaan kaiken, sanoo toinen nuori.

– Voi olla hirveä tabu sanoa, että mulla ei ole nyt yhtään rahaa, sanoo kolmas nuori.

– Kyllä omaa rahaa olisi tosi tärkeää olla. Koska mitäs sitten, kun siinä parisuhteessa osuu kakka tuulettimeen, jatkaa neljäs.

– Olisi ihan kauheeta, jos tuntuu, että on kaikesta velkaa sille toiselle. Sehän vaikuttaa siinä parisuhteessa ihan kaikkeen.

Välttämätöntä, tarpeellista vai turhaa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Tällaisia keskusteluja aikuistenkin olisi hyvä käydä. Mutta oletteko usein kuulleet yhtä suoraa puhetta aikuisten porukoissa?

Suomen Pankin ekonomistit ovat istuneet pitkään hiljaa ja vain kuunnelleet keskustelua. Arvelen, että heilläkin on osunut hermoon – hyvällä tavalla.

– Sitten kun teillä on parisuhde, keskustelkaa raha-asiat läpi. Koska rahaa voi käyttää myös henkisen väkivallan muotona, sanoo Antti Raukola.

– Varsin yleinen syy olla ottamatta avioeroa on, että ei ole varaa elää yksinään. On hirveä tilanne pysyä huonossa parisuhteessa oman rahan puutteen takia.

”

Rahaa voi käyttää myös henkisen väkivallan muotona.

Usva Topo jatkaa sanomalla, että viimeistään siinä vaiheessa, kun haaveissa on hankkia lapsia, raha-asiat kannattaa puhua huolella läpi.

– Jos toinen jää vanhempainvapaalle, puhukaa sen vaikutus urakehitykseen ja vaikutukset eläkkeeseen asti. Miettikää, mikä on molemmille toimiva ratkaisu siinä teidän ihmissuhteessanne. Ihmiset tekevät aika paljon oletuksia asioista. Jos teillä on yhteistä omaisuutta ja lapsia, älkää olettako, vaan puhukaa raha-asioista, Topo sanoo.

Usva Topo (vasemmalla) ja Antti Raukola neuvottelevat keskenään, mitä kaikkia asioita yritetään saada keskusteluun mukaan. Kaksi tuntia kuluu niin nopeasti, että on pakko tehdä valintoja. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Reilun tunnin keskustelun jälkeen ryhmä pitää pienen tauon. Sen aikana Antti Raukola sanoo, ettei ole taloustaito­hankkeen aikana koskaan ollut ryhmässä, joka on yhtä puhelias kuin tämä.

Tauon jälkeen tehdään harjoitus, johon myös Annukka ja ekonomistit osallistuvat. Kaikki kirjaavat ylös oman taloutensa tuloja ja menoja. Käy selväksi, että harjoitus on vaikein säännöllisiä palkkatuloja saaville. Usva Topo puhuu itsekseen paperia täyttäessään: ”Mitähän mulla menee vakuutuksiin vuodessa? Ei minkäänlaista käsitystä”.

Nuoret tuntuvat tietävän tulonsa ja menonsa hyvinkin tarkasti.

Yhdessä harjoituksessa tehdään budjetointia. Nuoret tietävät tarkasti oman taloutensa tulot ja menot. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Ryhmä sopii, että jokainen jakaa omia lukujaan toisille sen verran kuin haluaa. On heitä, joilla menot ovat kuukausittain jatkuvasti isompia kuin tulot. Yksi pystyy nostamaan opintolainaa ja tekemään töitä, toinen tukeutuu vanhempien apuun. Mutta on myös heitä, joilla jää koko ajan rahaa säästöön.

– Haluaisin töihin, että pystyisin investoimaan tulevaisuuteen. Edes väliaikaisen työn, että jäisi rahaa säästöön, sanoo yksi nuorista.

Ekonomisteille hänellä on täsmäkysymys.

– Voinko avata pankkitilin ilman, että on mitään palkkatuloja? Olen käynyt tutkimassa asiaa pankkien sivuilla, ja siellä on tilinavaajalle paljon kysymyksiä.

Käy ilmi, että osa nuorista on aikaisemmilla kerroilla sanonut olevansa kiinnostuneita kuulemaan erilaisista tavoista sijoittaa tai käyttää korkea­korkoisempia talletustilejä. Raukola jakaa halukkaille asiaa käsitteleviä lehtijuttuja ja oppaita.

Kahden tunnin kuluttua tapaaminen on ohi. Nuoret lähtevät omiin menoihinsa.

Menemme ekonomistien kanssa samalla hissillä alas. Sanon, että syntyi vaikutelma, että tilaisuus oli myös heille todella mieluisa.

Usva Topo sanoo päättäneensä, ettei niin sanotusti saarnaa nuorille mistään asiasta.

– Mutta siinä vaiheessa, kun he päätyivät puhumaan rahasta ja parisuhteesta, oli pakko. Se on niin tärkeä aihe.

Tiedä ainakin nämä – talouden perusasiat aikuisille

1. Budjetointi ja oman talouden suunnittelu

• Laadi tulojen ja menojen perusteella kuukausibudjetti ja seuraa sen toteumista.

• Tunnista, mihin käytät rahaa.

• Suunnittele taloutta myös pidemmällä aikavälillä (esim. lomamatkat, suuremmat hankinnat).

2. Säästäminen ja varautuminen

• Ymmärrä säästämisen merkitys ja valitse itsellesi sopiva säästämistapa (esim. tili- tai mikrosäästäminen).

• Varaudu yllättäviin menoihin tai tulomenetyksiin puskurirahastolla.

3. Velka ja luotonhallinta

• Ymmärrä erilaiset lainamuodot (esim. opintolaina, kulutusluotto, luotokortti, osamaksu) ja niiden ehdot.

• Arvioi oma maksukykysi realistisesti.

• Ymmärrä ylivelkaantumisen riskit (maksuhäiriömerkintä) ja hae tarvittaessa apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (talous- ja velkaneuvonta, Takuusäätiö).

4. Maksaminen ja digitaaliset palvelut

• Käytä maksukortteja, verkkopankkia ja mobiilimaksamista turvallisesti suojaamalla omat tunnukset ja tiedot.

• Tunnista huijaukset ja petokset.

5. Verotus ja etuudet

• Ymmärrä verotuksen perusperiaatteet ja osaa tarkistaa omat verotiedot.

• Ota selvää, mistä ja miten voi hakea sosiaalietuuksia ja -tukea (esim. asumistuki, työttömyysturva).

6. Kuluttajan oikeudet ja vastuut

• Tiedä omat oikeutesi kuluttajana (esim. tuotetakuu, reklamaation antaminen, palautusoikeus).

• Perehdy sopimuksiin ennen allekirjoittamista.

7. Talousosaamisen kehittäminen

• Hyödynnä tarjolla olevia koulutuksia ja materiaaleja oman talousosaamisen vahvistamiseen. Näitä löytyy esimerkiksi Takuusäätiön verkkosivuilta.

Listan on laatinut Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas.