Kun Hiihtoliiton taloudesta oli pitkästä aikaa esittää positiivisia arvioita, Rukalla tuli heti raskaasti takkiin, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Pekka Holopainen.

Kuusamon Rukan suurmäki.

Avaa kuvien katselu

Suomen lippu liehui komeasti taustallaan Rukan suurmäki. Hiihtoliiton toimistossa siniristilippu valahti maailmancupoin avauksessa puolitankoon. Kuva: Tomi HänninenKommenttikuva urheilutoimittaja Pekka Holopaisesta.

Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti ei halunnut olla pahanilmanlintu, kun Kuusamon maailmancupin avauksen alla totesi ”tuulimittarin lukemat” tapahtuman releventeimmaksi numeroksi.

Sen mittarin suunnasta puhalsi kirjaimellisesti raa’asti lunta tupaan: kun saldo on kolme peruttua kierrosta erikoismäessä ja kaksi yhdistetyssä, seuraukset ovat taloudellisesti kamalia.

Hiihtoliiton 51-prosenttisesti omistamalta kisajärjestely-yhtiöltä Ruka Nordic Oy:ltä jää erittäin konservatiivisenkin arvion mukaan tv-rahaa saamatta vähintään puolen miljoonan euron suuruusluokassa pyörivä summa.

Rukan mäkihyppykisoja peruttiin.

Avaa kuvien katselu

Rukan mäestä jäi monta kierrosta hyppäämättä. Kuva: Tomi HänninenTalouden kivijalkoja

Maailmancupien tv-rahat ovat liiton talouden kivijalkoja. Puoli miljoonaa euroa on noin viisi prosenttia järjestön tämänhetkisestä budjetista. Kun 2015 jouduttiin perumaan mäkihyppykilpailut kokonaan, se maksoi Hiihtoliitolle 675 000 euroa.

Takaisku on raju semminkin, kun järjestö jokin aika sitten pääsi pitkästä aikaa raportoimaan positiivisesta tilinpäätöksestä. Muutama vuosi mentiin hieman erisävyisten talousuutisten parissa.

Sandro Pertile.

Avaa kuvien katselu

FIS:n mäkipomo Sandro Pertile oli pahoillaan kilpailujen peruuntumisesta, mutta katsoi suomalaisjärjestäjien tehneen vaikeissa oloissa kaiken mahdollisen. Kuva: All Over Press

Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mäkihyppypomo Sandro Pertile kommentoi sunnuntaina Yle Urheilulle, että Kuusamossa alettiin jo rakentavassa hengessä neuvotella sunnuntaina perutun kilpailun puskemisesta Lahden maailmancupin ohjelmaan kevättalveksi. Se pehmentäisi Hiihtoliittoon kohdistuvaa iskua merkittävästi. Asia ratkennee alkavalla viikolla.

Kuusamon 23-vuotiaan tapahtuman mäkihyppyhistoria on melkoista siirtojen ja peruutusten historiaa, mutta Pertile muistutti, ettei todellakaan ainoana paikkakuntana.

Erikoinen viikonloppu

Urheilullisesti viikonloppu oli suomalaisittain harvinainen. Elettiin nimittäin vuotta 2012, kun Suomen ainoan palkintosijoituksen Rukalla viimeksi saavutti yhdistetyn urheilija. Silloin nimi oli Janne Ryynänen, nyt Ilkka Herola.

Yhteensä henkilökohtaisen palkintosijoituksen tai useamman on Rukalla ottanut 18 suomalaisurheilijaa, joista kahdeksan on ollut hiihtäjiä, kuusi yhdistetyn urheilijoita ja neljä mäkihyppääjiä. Näistä sankareista kuuden aktiiviura on yhä käynnissä.

Ilkka Herola kolmas Rukalla 28.11.2025.

Avaa kuvien katselu

Ilkka Herolan kolmossija oli Kuusamon viikonlopun suomalainen kohokohta. Kuva: Tomi Hänninen

Herolan asiat ovat erinomaisessa kunnossa uran viimeisten olympiakisojen lähestyessä. Maastohiihdosta tiedetään jotakuinkin se, että haihattelut olympiamenestyksestä vapaalla hiihtotavalla voidaan haudata. Eikä Saksan Victoria Carlin yli kisojen venyvä dopingpanna merkitse Suomen naisille viestimitalia.

Miesten puolella kaksi seitsemästä kiintiöpaikasta on jo Iivo Niskasella ja Lauri Vuorisella täytetty. Muu on vielä mielenkiintoisesti levällään.