Sähköyhtiöiden tarjouskilpailu on tuttua, mutta nyt myyjältä tuli yllättävä ehdotus, kirjoittaa Aamulehden uutispäällikkö Jussi Saarinen.
Aamulehti
”Mikäs sähkösoppari isännältä löytyy?”, huuteli sähköfirman myyjä Tampereen keskustassa.
Yleensä en pysähdy, mutta sähkötarjouksemme oli loppumassa lähiaikoina. Siispä jäin hetkeksi jutulle.
Kerroin sopimuksemme yksityiskohdat: pörssisähkö, nollan euron perusmaksu, tarjous joulukuulle saakka. Myyjä sanoi heti, ettei heillä ole tarjota edullisempaa sopimusta juuri nyt.
Mutta sitten hän teki jotain yllättävää: pyysi ottamaan sopimuksen siitä huolimatta, että heillä perusmaksu on 4,95 euroa ja marginaali kalliimpi.
Katsoin myyjää hämmästyneenä.
Hän kertoi, että oli juuri neuvonut sukulaiselleen saman kikan. Kun otan kilpailijalta sopimuksen, nykyinen firmani tarjoaa heti perään parempaa. Myyjä selitti, että ei hätää, voin peruuttaa sopimuksen 14 päivän sisällä. Ensin pitää vain odottaa, että nykyinen sähköfirmani antaa paremman tarjouksen.
Siis hetkinen. Myyjä ohjeisti toimimaan niin, että kilpaileva yritys saa pitää asiakkaansa ja hänen firmalleen ei jää euroakaan. Tällaiseen toimintaan en ole ennen törmännyt.
Tarjouskikkailu on toki tuttu ilmiö. Asiakkaan uskollisuudella ei tunnu olevan merkitystä, pikemminkin päinvastoin.
Kun esimerkiksi määräaikainen puhelinliittymätarjous on menossa umpeen, asiakas saa ensin kalliin tarjouksen. Tässä tilanteessa moni käy katsomassa kilpailijan hinnat ja ottaa sieltä edullisemman liittymän. Usein jo samana päivänä entinen firma taikookin esiin huippuedullisen tarjouksen, jota ei aiemmin ollut missään saatavilla.
Sama logiikka pätee myös vaikkapa suoratoistopalveluissa ja äänikirjapalveluissa. Ensin yritetään nyhtää vanhoilta asiakkailta kaikki mahdolliset eurot, ja vasta tosipaikan tullen tarjotaan kilpailukykyistä hintaa.
Miksi näin? Yritykset pelaavat todennäköisyyksillä. Iso osa asiakkaista ei välttämättä jaksa kilpailuttaa.
Silti ainakin minulle on täysin uusi ilmiö, että myyjä ohjeistaa asiakasta hyödyntämään firmojen kikkailuja – ja vielä edustamalleen yhtiölleen haitallisella tavalla.
Oli pakko kysyä sähkömyyjältä, miksi hän suosittelee toimimaan näin.
Ensin hän selitti epämääräisesti, että haluaa vain auttaa ihmisiä, mutta lopulta rivien välistä taisi paljastua syy. Myyjä ilmeisesti saa jonkinlaisen merkinnän tietoihinsa jokaisesta myydystä sopimuksesta.
Hämmentävää yhä.
Jäi epäselväksi, saako hän provisiota, jos kauppa kuitenkin perutaan. Voisi kuvitella, että se ei ole mahdollista. Ehkä myyjä myös uskoi, että en muista tai jaksa perua ja tyydyn lopulta heidän sopimukseensa.
Kävi kuten myyjä sanoi. Otin sopimuksen ja nykyinen sähköfirma tarjosi taas ilmaiset perusmaksut. Samalla sain kätevästi sähköpostiini valmiin tekstipohjan, jonka voin lähettää myyjän edustamalle firmalle sopimuksen perumista varten.
Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.