Arktinen yhteistyö tarjoaa suomalaisille uusia mahdollisuuksia toimialoilla, joilla turvallisuusnäkökulmat korostuvat, kirjoittaa Sakari Puisto.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Arktinen yhteistyö tarjoaa suomalaisille uusia mahdollisuuksia turvallisuuskriittisillä toimialoilla, kirjoittaa kansanedustaja Sakari Puisto.
Suomella on ainutlaatuista jäänmurtajaosaamista ja maailman johtavia alan yrityksiä.
Yhdysvalloista tuleva jäänmurtajatilaus tuo Suomeen neljän aluksen valmistuksen.
Yhteistyö avaa mahdollisuuksia laajemmin eri turvallisuuskriittisillä teollisuusaloilla, Puisto kirjoittaa.
Elinkeinoministerinä allekirjoitin toissa viikolla Ice Pact -yhteislausuman Washingtonissa Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta vastaavan ministeri Kristi Noemin ja Kanadan Yhdysvaltain suurlähettiläs Kristen Hillmanin kanssa. Asiakirja vahvistaa jäänmurtajayhteistyötä maidemme välillä.
Rannikkovartioston päämajassa järjestetyssä tilaisuudessa painotettiin vapaata ja turvallista merenkulkua arktisilla alueilla. Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne ja kasvava meriliikenne korostavat arktisen alueen merkitystä.
Yhdysvallat tarvitsee suorituskykyisen jäänmurtajalaivaston, mutta tällä hetkellä maalla on vain muutama jäänmurtaja, ja alan osaaminen on kuihtunut viime vuosikymmenten aikana. Halpatuotantomaat ovat vallanneet tankkeri- ja rahtialusmarkkinat ja siten hinnoillaan ajaneet monet läntiset telakkayhtiöt sulkemaan ovensa.
Suomella sen sijaan on ainutlaatuista jäänmurtajaosaamista ja maailman johtavia alan yrityksiä. Suurin osa maailmassa toimivista jäänmurtajista on suunniteltu ja rakennettu Suomessa.
Suomessa on useita telakoita, jotka pystyvät rakentamaan jäänmurtajia. Meillä on lisäksi alan suunnitteluosaamista sekä ainutlaatuista jää- ja arktista tutkimusta. Suomen laajempi meriteollisuus, etenkin alan laaja alihankintaverkosto, tukee sekä jäänmurtajien, risteilyalusten että muiden merialusten valmistusta.
Laivanrakennusteollisuus on vuosikymmenten saatossa kehittynyt paikallisesta käsityöstä huipputeknologian alaksi, jolla on nyt globaalia kysyntää.
Tänä päivänä Suomen laivanrakennusteollisuus on keskittynyt muutamalle suurelle telakalle: Meyer Turku, Rauman telakka ja Helsinki Shipyard. Ne rakentavat maailman suurimpia ja teknisesti edistyneimpiä aluksia, mutta niiden menestys ei olisi mahdollista ilman laajaa ja osaavaa alihankintaverkostoa. Verkosto kattaa koko Suomen, ja siihen kuuluu noin 1200 yritystä, joista monet ovat erikoistuneet juuri meriteollisuuden tarpeisiin. Suomen meriteollisuus työllistää yli 30 000 ammattilaista, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 12 miljardia euroa.
Yhdysvalloista tuleva jäänmurtajatilaus tuo Suomeen neljän aluksen valmistuksen. Seitsemän alusta on suunniteltu rakennettaviksi Yhdysvalloissa, mikä sekin tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Usean aluksen rakentaminen vahvistaa Suomen jäänmurtajaosaamista ja vie Suomen meriteollisuutta eteenpäin.
Suomessa osaaminen on juurrutettu useille telakoille ja alihankintaverkosto satoihin yrityksiin. Sen siirtäminen esimerkiksi yksittäisen koulutusohjelman tai yrityskaupan kautta ulkomaille ei edes ole mahdollista.
Viimeisimpiä osoituksia alan menestyksestä on jäänmurtajien lisäksi Turun telakan saama Icon 5 -risteilyaluksen tilaus ja tulevia aluksia koskeva aiesopimus, joka ulottuu pitkälle 2030-luvulle.
Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa nykypäivänä.
Tulevaisuudessa ala ei ainoastaan säilytä asemaansa – se kasvaa ja kehittyy vastaten kasvaviin tarpeisiin. Lisäksi yhteistyö avaa mahdollisuuksia laajemmin eri turvallisuuskriittisillä teollisuusaloilla. Tällaisia ovat puolustusteollisuuden lisäksi muun muassa kriittiset mineraalit, väestönsuojat sekä erilaiset huipputeknologiat.
Nyt on hyvää myötätuulta. Se kannattaa hyödyntää.
Sakari Puisto
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (ps.)