Asiantuntijan mukaan Ukraina-tuesta on tulossa Euroopalle kipukysymys.
Eurooppalaisten liittolaisten sotilaallinen tuki Ukrainalle on hiipunut kriittisenä aikana. EPA / AOP
Kielin instituutin raportin mukaan sotilaallinen tuki Ukrainalle on romahtanut kesän aikana.
Raportin mukaan sotilaallinen tuki Ukrainalle väheni kokonaisuudessaan heinä-elokuussa 43 prosenttia verrattuna vuoden ensimmäiseen puoliskoon.
Euroopan maiden sotilaallinen tuki laski 57 prosenttia verrattuna vuoden ensimmäiseen puoliskoon.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Joel Linnainmäen mielestä huolestuttava käänne osoittaa, miten vaikeita rahoituskysymyksistä on tullut Euroopan maille.
– Tämä rahoituspuoli on muodostumassa koko ajan hankalammaksi poliittiseksi keskusteluksi Euroopassa, johtuen huonosta taloudellisesta tilanteesta, Linnainmäki toteaa.
– Nykytilanteessa todella monessa maassa julkinen talous on heikossa jamassa. Talous ei kasva niin nopeasti kuin haluttaisiin. Samaan aikaan on painetta kasvattaa puolustusmäärärahoja.
Joel Linnainmäki on turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut ulkopoliittisen instituutin tutkija. Ulkopoliittinen instituutti
Venäjän hyökkäyssodan alettua EU ja sen jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa kokonaisuudessaan 187,3 miljardilla eurolla.
100,6 miljardia euroa on käytetty rahoitukselliseen, taloudelliseen ja humanitaariseen tukeen. Ukrainan asevoimien tukemiseen on käytetty 66 miljardia euroa.
Eurooppalaisjohtajat ovat vakuuttaneet, ettei tuki Ukrainalle tule murtumaan. Pinnan alla on kuitenkin rakoja, joista ei haluta puhua ääneen.
– Nämä kysymykset eivät ole yhtä helppoja kuin mitä poliitikot ympäri Eurooppaa ovat julkisesti sanoneet. Tosiasiassa Euroopan mailla on ollut koko ajan omia kansallisia intressejä, jotka ovat olleet ristiriidassa tai ainakin jännitteessä Ukrainan tukemisen kanssa, Linnainmäki kertoo.
– Vaikka eurooppalaiset johtajat edelleen sanovat, ettei Ukrainaa pidä pakottaa rauhaan, niin on selvää, että nämä tukikeskustelut ovat hyvin vaikeita eurooppalaisille.
Ukraina on etsinyt ja saanut Euroopan Nato-johtajilta paljon tukea. Vasemmalta oikealle: Puolan pääministeri Donald Tusk, Britannian pääministeri Keir Starmer, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Friedrich Merz. EyePress News/Shutterstock
Euroopan maat pystyivät aikaisemmin jakamaan Ukrainalle sen tarvitsemaa sotakalustoa omista varastoistaan. Nyt varastot ovat tyhjentymässä.
– Ennen annettiin paljon omasta varastosta, mutta se ei enää ole mahdollista siinä mittakaavassa, Linnainmäki kertoo.
– Varastoissa ei ole enää niin paljon sellaista tavaraa, mitä voitaisiin antaa Ukrainalle, ilman että samalla heikennetään omaa ja Naton yhteistä puolustusta.
Trumpin kyllästyminen iso riski
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin astuminen virkaan vuoden alussa horjutti länsirintamaa.
Maaliskuussa Trumpin hallinto keskeytti väliaikaisesti elintärkeiden tiedustelutietojen jakamisen ja lopetti sotilaallisen avun toimittamisen Ukrainaan.
Kielin raportti näyttää, kuinka Euroopan maat kiirehtivät paikkaamaan Yhdysvaltojen jättämää aukkoa.
Ukrainalle annettiin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla kuukausittain keskimäärin enemmän sotilaallista apua kuin aikaisempina vuosina. Kasvu kuitenkin lässähti kesällä.
– Siinä hetkessä eurooppalaiset halusivat reagoida, Linnainmäki sanoo.