SM-liigan sarjamalliuudistuksen suurin voittaja on Jokerit.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
SM-liiga uudistuu historiallisesti, kun kaudesta 2027–28 lähtien sarja jakautuu 14 joukkueen A-liigaan ja 10 joukkueen B-liigaan.
Liigan osakkaat päättivät torstaina myös suorista nousuista ja putoamisista sarjatasojen välillä.
Ensi kaudella pelataan siirtymäkausi, jolloin liigassa voi pelata enimmillään 18 joukkuetta, mukana Mestiksen mestari Jokerit.
Uudistuksen tavoitteena on tehostaa liigan toimintaa ja pienentää kuilua SM-liigan ja Mestiksen välillä.
Tällä hetkellä 16 joukkueella pelattava jääkiekon SM-liiga uudistuu historiallisesti.
Kaudesta 2027–2028 lähtien SM-liiga jakautuu kahteen sarjaan. Niin sanotussa A-liigassa pelaa jatkossa 14 seuraa ja B-liigassa 10.
Tulevaisuuden uusista sarjamalleista väännettiin ja käännettiin neljän tunnin mittaiseksi venyneessä liigan yhtiökokouksessa Helsingissä torstaina.
Yhtiökokouksessa järjestetyn suljetun lippuäänestyksen voitti 14+10:n joukkueen sarjamalli, ja monien toivoma 12+10:n joukkueen malli hylättiin.
Osakkaiden äänestyksessä voiton veivät myös suorat nousut ja putoamiset.
Eli jatkossa A-liigan viimeinen putoaa suoraan seuraavaksi kaudeksi B-liigaan ja B-liigan voittaja nousee suoraan A-liigaan seuraavaksi kaudeksi.
-
Jääkiekon SM-liiga siirtyy kaudesta 2027–28 alkaen kaksitasoiseen sarjajärjestelmään.
-
Tulevaisuuden sarjamalli on 14+10 eli ylemmällä tasolla pelaa 14 joukkuetta ja alemmalla 10.
-
Joukkueiden liikkuminen sarjatasojen välillä tapahtuu suoralla nousulla ja putoamisella.
-
Jääkiekon SM-liiga Oy hallinnoi molempia sarjatasoja.
Edessä siirtymäkausi
-
Ensi kaudesta tulee siirtymäkausi, jolloin SM-liigassa voi pelata enimmillään 18 joukkuetta.
-
Kaudelle 2026–27 lisenssiä voivat hakea Mestiksen hallitseva mestari Jokerit sekä tuleva mestari.
-
Jos Jokerit voittaa Mestiksen myös tällä kaudella, lisenssiä voi hakea toinen finaalijoukkue.
-
SM-liigan ja Mestiksen välillä ei pelata karsintoja tällä kaudella.
Näin 14 joukkueen sarjaksi
-
Ensi kauden runkosarjan 12 parasta pääsee pudotuspeleihin ja seuraavan kauden ylempään sarjaan.
-
Sijoille 13–16 sijoittuvat pelaavat ylemmän sarjan paikasta: kaksi jatkaa ylhäällä ja kaksi siirtyy alas.
-
Sijalle 17 ja huonommin sijoittuneet siirtyvät seuraavaksi kaudeksi alempaan sarjaan.
Positiivista ja jopa yllättävää on, että liigaseurojen pomot pystyivät runnomaan päätöksen.
On kokonaan toinen juttu, mitä sarjamalliuudistus käytännössä tarkoittaa suomalaiselle jääkiekolle ja mitkä ovat sen todelliset vaikutukset.
uudistuksen ympärillä on syksyn aikana riittänyt käänteitä ja draamaa.
Lokakuussa SM-liigan sarjamallikeskustelu sai uutta sytykettä, kun Heikki Penttilän johtama Causabon Oy kertoi suunnittelevansa Suomeen uutta jääkiekkosarjaa SM-liigan tilalle.
Tämän jälkeen kulisseissa on riittänyt kuhinaa.
Vielä kaksi viikkoa sitten SM-liigan osakkaiden kokouksessa seurat olivat lähes yksimielisiä tavoista, joilla uudet sarjamallit viedään läpi.
Osakaskokouksessa seurat käytännössä sopivat, että yhtiökokoukseen päätettävien asioiden listalle menee uusi sarjamalli 12+10. Suorat nousut ja putoamiset saivat myös enemmistön kannatuksen.
Seuraavalla viikolla Porin Ässät käänsi yllättäen kelkkansa. Ässät vaati, että tulevassa yhtiökokouksessa voitaisiin äänestää sittenkin mallien 14+10 ja 12+10 välillä.
”
Nyt runnottua 14+10-mallia voi pitää jonkinlaisena kompromissina.
Porin Ässät käänsi yllättäen kelkkansa. Kuva: Hanna Leppänen
Ässät sai rinnalleen muitakin seuroja, mikä muutti yhtiökokouksen dynamiikkaa merkittävästi. Yhtiökokoukseen mentäessä liigan rivit olivat harvinaisen hajallaan, mikä loi aidon uhkan siihen, etteivät seurat pääse yhteisymmärrykseen päätöksistä.
Nyt runnottua 14+10-mallia voi pitää jonkinlaisena kompromissina. 14 joukkueen pääsarja ja 24 joukkueen kaksitasoinen sarjakokonaisuus ei ole optimaalisin ratkaisu, mutta nykyisissä raameissa se on kohtalainen uudistus.
SM-liiga järjesti suuren tiedotustilaisuuden torstaina Helsingissä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
”
Kärjistetysti voi sanoa, että koko uudistus tehtiin Jokereita varten.
Käytännössä 14+10-mallilla palataan vanhaan eli aikaan ennen Jokerien lähtöä KHL:ään. Tuolloin SM-liigassa pelasi 14 joukkuetta, ja Mestis oli nykyiseen verrattuna selkeästi kilpailukykyisempi sarja.
Jokerien riitaisa lähtö SM-liigasta 2014 aiheutti valtavan dominoefektin.
Mestiksen asema alkoi horjua, kun SM-liiga ja Jääkiekkoliitto ilmoittivat joulukuussa 2013, että liigakarsinnat lopetetaan ja tilalle otetaan lisenssijärjestelmä.
Tämän jälkeen suomalaisen sarjakiekkoilun kilpailuasetelma koki kohtalokkaan muutoksen, kun SM-liiga alkoi haalia suurvaltapäissään Mestiksen kärkiseuroja.
Kabinetin kautta nostettiin lyhyessä ajassa Sport, KooKoo ja Jukurit. Kiekko-Espoon kabinettinousu viime kaudeksi paisutti SM-liigan 16 joukkueen kultapossukerhoksi.
Jo pidemmän aikaa on ollut selvää, että nykymuotoinen 16 joukkueen jääkiekon SM-liiga on tullut tiensä päähän. Muutos oli tehtävä viimeistään nyt.
Samalla kuilu SM-liigan ja Mestiksen välillä on revähtänyt valtavaksi. Urheilullinen nousu liigaan on ollut lähes mahdotonta.
Sarjamalliuudistuksella pyritään saamaan muun muassa B-liiga elinkelpoisemmaksi, mutta kokonaan toinen kysymys on, miten realistisia nämä tavoitteet ovat.
Suurin yksittäinen voittaja sarjamalliuudistuksessa on Helsingin Jokerit. Kärjistetysti voi sanoa, että koko uudistus tehtiin Jokereita varten.
Kolmatta kautta Mestiksessä pelaava Jokerit olisi ollut yksinkertaisesti liian arvokas seura jätettäväksi Mestikseen. Etenkin kun Veikkauksen vedonlyöntimonopoli näillä näkymin puretaan vuoden 2027 alussa.
SM-liiga tarvitsee Jokereita ja Jokerit SM-liigaa. Tämä kävi vahvasti ilmi myös liigaosakkaiden keskuudessa.
Suomen suurimpiin ja seuratuimpiin seuroihin kuuluvalle Jokereille räätälöitiin salonkikelpoinen väylä takaisin SM-liigaan.
Ennen A- ja B-liigaan järjestymistä ensi kaudella SM-liigassa pelataan historiallinen siirtymäkausi. Siirtymäkaudella pelaavat seurat, jotka täyttävät liigalisenssin kriteerit.
Maksimissaan joukkueita voi olla 18.
Tämä tarkoittaa, että Jokerit on mukana siirtymäkaudella. Ehkä joku toinenkin Mestis-seura.
Jokerien paluu SM-liigaan on merkittävä asia, sillä narriorganisaatio haluaa nousta Suomen kärkiseurojen joukkoon. Jokerien taustalla on resursseja ja työntövoimaa.
Jokerit hakee liigalisenssiä ensi kaudelle. Kuva: Kimmo Penttinen
”
Rahaa poltetaan pelaajahankintoihin enemmän kuin aikoihin.
Jokerit tuo tietenkin kokonaisuuteen myös lisää rahaa. Konsulttiyhtiö EY linjasi aiemmin syksyllä, että Jokerit hyödyttäisi taloudellisesti SM-liigan kokonaisuutta useilla miljoonilla euroilla.
Jokerien kaltaisen suurbrändin jättäminen Mestikseen kuihtumaan olisi ollut liiketaloudellisesti absurdia.
Siirtymäkaudella 2026–27 Jokerien kohtalo ja potentiaalinen buumi ovat sen omissa käsissään.
Siirtymäkaudesta on tulossa huippukiinnostava, sillä ”leikkuriin” joutuu 3–4 joukkuetta. Tämä tarkoittaa suurella todennäköisyydellä sitä, että kilpavarustelu seurojen välillä menee melkoiseksi rallatteluksi.
Ensi kaudeksi on pelaajien markkinat. Rahaa poltetaan pelaajahankintoihin enemmän kuin aikoihin, mikä taas voi vaarantaa joidenkin seurojen elinkelpoisuuden.
Pelastuuko suomalainen jääkiekko sarjauudistuksella? Tuskin.
Nyt tehtiin lähinnä nahkapäätös, joka tyydyttää tässä hetkessä riittävästi kaikkia, muttei ratkaise ongelmia.
Kilpailullisesta näkökulmasta 14 joukkuetta pääsarjassa on liikaa. Kahdentoista joukkueen ykkössarja olisi ollut paras vaihtoehto. Tuolloin pelaajien, joukkueiden ja pelin laatu olisi parantunut.
On vaikea nähdä, että Suomesta löytyy riittävästi täysammattilaisseuroja pyörittämään 24 joukkueen muodostamaa valtavaa A+B-kokonaisuutta.
Myös B-liigasta olisi muodostunut 12+10-mallissa selvästi kiinnostavampi ja tasokkaampi, mutta pupu meni kiekkopäättäjien pöksyyn kohtalonhetkellä.
On myös vaikea nähdä, että B-liiga voisi olla aidosti kilpailukykyinen ja elinvoimainen. Etenkin kun uudessa 14+10-mallissa tulonjakosuhde on 80–20 A- ja B-liigan kesken.
Ylemmässä sarjassa raha jakaantuu tasan ja B-liigassa osa rahasta jaetaan pääluvun mukaan ja loput suoritusperusteisesti. B-liigasta näyttäisi tulevan jonkinlainen uusi versio Mestiksestä, jossa tasoerot kärjen ja hännän välillä venyvät.
Vaikka nyt nuijittiin päätökset 14+10-mallista, sarjamallit voivat muuttua lähitulevaisuudessa. Liiga tiedotti, että joukkuemääriä tarkastellaan 2–3 vuoden päästä. Tämä kielii suuresta epävarmuudesta uusia sarjamalleja kohtaan.
Liigan uusittu päätöksentekomalli kuitenkin mahdollistaa jatkossa merkittävien muutosten tekemisen nykyistä jouhevammin.
Joillekin seuroille joukkuemäärää tärkeämmät päätökset ovat nimenomaan liigan päätöksenteon keventäminen sekä pudotuspelien tulonjako, joka on hiertänyt pitkään. Ensi kaudesta alkaen jokainen seura saa pitää omat pudotuspelien lipputulonsa.
Liigan hallintomallin keventäminen tarkoittaa, että seurojen päätösvalta kaventuu, kun SM-liigan hallitus ottaa aiempaa enemmän vastuuta.
Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa päätöksentekoa siirtämällä valtaa osakkailta liigan hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa 12 joukkueen A-liigaan siirtyminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Tämä polku on yhä auki.