Hallitus puolitti tuulivoimaloiden minimietäisyyden suunnitellusta. Nyt vähimmäisetäisyydeksi asutukseen esitetään 1,25 kilometriä.

Iin Pahkakosken tuulivoimapuisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Iin kuntaan kuuluvalla Pahkakosken ulkopalstalla, Oulun kaupunkiin kuuluvan Yli-Iin alueen läheisyydessä. Alueelle on noussut 30 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa.

Avaa kuvien katselu

Tuulivoimaloita rakennetaan eri puolille Suomea. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Kansalaisjärjestö Tuulivoima-kansalaisyhdistys on pettynyt hallituksen päätökseen esittää 1,25 kilometrin vähimmäisetäisyyttä tuulivoimaloista asutukseen. Yhdistys on tyytymätön liutaan muitakin linjauksia ehdotuksessa.

– Vähimmäisetäisyys jäi lyhyemmäksi kuin alun perin esitettiin. Tietenkin päätös on pettymys asukkaiden näkökulmasta. Ei tällaisella estetä meluhaittoja, sanoo kansalaisyhdistyksen luvitusasiantuntija Riitta Lindgren.

Lindgrenin mukaan minimietäisyys pitäisi olla vähintään kaksi kilometriä ja paikoin pidempikin. Keväällä hallitus esitti minimietäisyydeksi kahdeksan kertaa voimalan korkeus eli käytännössä 2–2,4 kilometrin etäisyyttä, koska uudet voimalat nousevat jo 250–300 metriin.

Naisella on silmälasit ja farkkutakki, taustalla näkyy vehreä maalaismaisema ja kaksi tuulivoimalaa.

Avaa kuvien katselu

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen luvitusasiantuntija Riitta Lindgren. Kuva: Karoliina Juntunen / YleMinimi voidaan kiertää

Lindgren moittii sitä, että etäisyyssääntelyä ei aiota soveltaa tuulivoimakäyttöön jo rakennetuilla alueilla. Se tarkoittaa sitä, että kun vanha tuulivoimala korvataan uudella ja isommalla, se voidaan sijoittaa purettavan paikalle, vaikka se nousisi lähemmäksi, kuin nyt esitetty 1,25 kilometriä asutuksesta.

– Jos 180-metrisen tuulivoimalan paikalle rakennetaan 300 metriä korkea, meluvaikutuksissa on huima ero, Lindgren korostaa.

Korvausmyllyjenkin pitää läpäistä melu- ja välkemallinnus, joka on tähän asti sallinut voimalat yleensä 800–1 000 metrin päähän asutuksesta.

Lindgrenin mukaan ensimmäiset voimalat alkavat saavuttaa korvaus- tai purkukypsän iän 2030-luvulla.

Maakuntakaavalla lähemmäs

Lindgrenin mielestä oleellisinta ehdotuksessa on se, että etäisyyssääntely koskisi ainoastaan tuulivoimahankkeita, jotka sijoitetaan maakuntakaavoihin merkittyjen aluevarausten ulkopuolelle. Lindgrenin mukaan suurin osa suunnitteilla olevista hankkeista on niin suuria, että niitä ei voida muutenkaan toteuttaa ilman merkintää maakuntakaavassa.

– Ehdotettu etäisyyssääntely koskee vain pientä osaa hankkeista. Valtaosa saadaan edelleen rakentaa yhtä lähelle asutusta kuin tähänkin asti.

Oheinen animaatiovideo näyttää, miltä 300-metriseksi pidentynyt tuulivoimala näyttää noin kilometrin etäisyydeltä.Torso uudistus

Lindgrenin yhteenveto lakiuudistuksesta on, että koko etäisyyssääntely jää torsoksi, koska se koskee vain osaa tuulivoimahankkeista, joten lisätoimia meluhaittojen hallinnassa pitämiseksi tarvitaan.

– Jos tuulivoimaloiden etäisyyttä ei haluta kasvattaa, on ainakin voitava rajoittaa voimaloiden meluntuottoa.

Lindgrenin mukaan esimerkiksi säädettyä yöajan melurajaa pitäisi laskea 35 desibeliin nykyisestä 40:stä. Lisäksi melumallinnusohjetta pitäisi päivittää siten, että tuulivoimamelun sykkivä luonne huomioitaisiin ottamalla amplitudimodulaatiokorjaus uudelleen käyttöön. Lisäksi tuulivoimalat pitäisi säätää ympäristöluvan varaisiksi.

Tuulivoimalat siipi maassa

Tuulivoima-alan etujärjestön, Suomen Uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen on sekä tyytyväinen että tyytymätön hallituksen etäisyyslinjaukseen.

– Hyvää on, että vähimmäisetäisyys on lyhentynyt kesällä esitetystä, mutta yhä se on selkeä tiukennus nykysääntelyyn. Käytännössä se tulee hirveästi vaikeuttamaan tuulivoimapaikkojen löytämistä Etelä-Suomesta, mihin tuulivoimaa tarvittaisiin. Pohjoisemmasta alueita kyllä löytyy, Mikkonen arvelee.

Mikkosen mielestä parasta olisi jatkaa sopivan etäisyyden määrittelyä nykyisellä melu- ja välkemallinnuksella, joka on käytössä myös Ruotsissa.

Henkilökuvassa Anni Mikkonen, Tuulivoimyhdistyksen toimitusjohtaja.

Avaa kuvien katselu

Suomen Uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Etäisyysssääntely ei koske maakuntakaavaan merkittyjä tuulivoima-alueita, joten sinne voimaloita voidaan pystyttää alle 1,25 kilometrin päähän asutuksesta. Mikkosen mukaan se ei kuitenkaan ole oikotie onneen, koska maakuntakaavan valmistuminen kestää pitkään, kuusikin vuotta ja pieniä hankkeita ei lähdetä hevillä kaavoittamaan tuulivoimalle.

– Mitä etelämmäksi Suomea mennään, sitä vaikeampi on löytää alueita, jotka ylittäisivät maakuntakaavoituskynnyksen tuulivoimalle.

Hallitus antaa esityksen uudesta alueidenkäyttölaista alkuvuonna 2026.