Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräysaste on Suomessa 46 prosenttia, kun EU:n asettama tavoite on 65 prosenttia. Käytöstä poistuneita se-laitteita kerätään vuosittain Suomessa noin 74 000 tonnia, mutta tilastojen valossa saman verran laitteita jää keräämättä.
Komissio ehdottaa ratkaisuksi omavaramaksua, jonka suuruus voisi olla Suomelle jopa 175 miljoonaa euroa vuodessa. Maksun on tarkoitus kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan laitteiden keräystä, ja se tulee maksettavaksi, jos parlamentti hyväksyy komission ehdotuksen. Toisena keinona komissio ehdottaa, että kuluttajille maksettaisiin sähkö- ja elektroniikkalaitteiden palauttamisesta keräyspisteelle.
Sähkölaitteiden keräyksestä ja kierrätyksestä vastaavat tuottajayhteisöt suhtautuvat EU:n komission keinoihin kriittisesti.
“Vaikka keräisimme laitteita ihmisten kotiovilta, emme silti saavuta keräysastetta sen nykyisellä laskentatavalla. Jos komissio odottaa, että jäsenmaat saavuttavat tavoitellun keräysasteen, sen laskentatapaa täytyy muuttaa”, sanoo palveluyhtiö Elker Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Räsänen.
“Tämä edellyttää EU-jäsenmailta yhteistä kannanottoa laskentatavan muutostarpeesta, sillä sama keräysasteen vääristymä koskee useimpia jäsenmaita, jotka eivät yllä asetettuun keräysasteeseen.”
Se-laitteet kiertävät Suomessa tehokkaasti
Se-laitteiden keräysaste lasketaan vertaamalla keräykseen palautettujen laitteiden määrää kolmen edellisen vuoden aikana markkinoille toimitettujen laitteiden määrään. Moni seikka kuitenkin vääristää laskennan lopputulosta. Todellisuudessa se-laitteet kiertävät Suomessa tehokkaasti, mutta iso osa ei päädy virallisiin tilastoihin.
Viime vuosina on esimerkiksi otettu käyttöön paljon uutta, painavaa teknologiaa, kuten aurinkopaneeleja ja ilmalämpöpumppuja, jotka eivät korvaa aikaisemmin käytössä olleita tuotteita. Ne palautuvat keräyspisteille vasta vuosikymmenien kuluttua, mutta vetävät keräysastetta alas tällä hetkellä. Myöskään ulkomaille vietävät käytetyt laitteet, kuten sähköpotkulaudat kauden päätteeksi, ja purettuina kierrätykseen päätyvät laitteet eivät tilastoidu Suomessa.
“Tuntuu kohtuuttomalta, että Suomea rankaistaisiin sellaisten tuotteiden keräämättömyydestä, joita ei todellisuudessa ole voinut kerätä”, Räsänen summaa.
Räsäsen mukaan SER-keräysjärjestelmä toimii Suomessa pääpiirteittäin hyvin, mutta kehittämistyö on jatkuvaa.
“Sekajätteeseen päätyy vielä jonkin verran erityisesti pieniä laitteita, ja kauppojen keräyspisteet eivät ole kaikille tuttuja. Käytöstä poistuneiden sähkölaitteiden palautus on kuluttajalle aina maksutonta, ja meidän tehtävämme on tehdä tämä vielä näkyvämmäksi. Keräystä tehostamalla emme kuitenkaan saavuta keräysastetta lähivuosina”, Räsänen toteaa.