Kuvataide
Hämeenlinnan taidemuseo: Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema. Engel-rakennus 5.4.2026 saakka.
Hämeenlinnan taidemuseon ja Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksen viisivuotinen yhteistyö on kantanut hedelmää näyttelyn muodossa. Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely pitää sisällään sekä lyhytelokuvia, audioteoksia että käsikirjoituksia, jotka ovat saaneet inspiraationsa taidemuseon valikoiduista kokoelmateoksista.
Näyttely esittelee lisäksi uusia teoksia Jukka Korkeilalta (s. 1968) ja Kari Vehosalolta (s. 1982). Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttelyn toteutusta on tukenut Koneen Säätiö.
Näyttelyn kokemuksellisuutta korostavan kokonaisarkkitehtuurin ovat suunnitelleet elokuvataiteen laitoksen ensimmäisen näyttelysuunnittelun kurssin opiskelijat.
Keväällä 2025 järjestetyn kurssin luennoitsijoina vierailivat näyttelyihin erikoistuneet suunnittelijat, taiteilijat sekä taidemuseoiden henkilökunta. Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n opiskelijoiden monialaisten tuotantoryhmien teoksia täydentävät niihin liittyvät lavastus- ja puvustustaiteen yksityiskohdat.
Tämän teoksen taustalta löytyy 1800-luvulla eläneen Severi Falkmanin maalaus Morsian. Pekka Rautiainen
Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema johdattelee katsojansa elokuvien ja teatterin maailmoista tuttuihin kulisseihin.
Pieni maalaus voi synnyttää kokonaisen elokuvan verran uusia tarinallisia polkuja.
Heti ensimmäisessä salissa kokoelmateokset ja niiden inspiroimat lyhytelokuvat muodostavat kiehtovia visuaalisia vuoropuheluita.
Arvo Makkosen (1894–1956) maltillisen modernistisen Ragnar Ekelund maalaa -teoksen (1917) vastaparina toimiva Painter’s struggle kasvaa kirjaimellisesti ulos kaksiulotteisesta elokuvamuodostaan. Vahvalla symboliikalla ladatun lyhytelokuvan edessä, sen ympäristöä tarkastellessani havahdun olevani osa elokuvan tilaa seinineen ja kalusteineen.
Lue lisää: Hämeenlinnan taidemuseon uudessa näyttelyssä taulut heräävät henkiin elokuvina
Samasta tilasta löytyy 1900-luvun alkupuolen surrealismin henkeen toteutettu lyhytelokuva Musta flyygeli. Mielikuvituksekas, visuaalisesti hiottu elokuvateos herättää henkiin yhden mahdollisen tarinan Matti Savolaisen (1900–1971) 1960-luvun tuotantoa edustavasta, samannimisestä modernistisesta öljymaalauksesta.
Painter’s struggle ja Musta flyygeli havainnollistavat oivallisesti inspiraation lähteenä toimineiden maalausten sisältämää tulkinnallista potentiaalia: suhteellisen pieni maalaus voi synnyttää kokonaisen elokuvan verran uusia tarinallisia polkuja.
Musta flyygeli Kehyskertomuksia-näyttelyssä. Pekka Rautiainen
Yksi näyttelyn dramaattisimmista teospareista löytyy alakerran viimeisestä salista.
Marjatta Hanhijoen (1948–2025) Piilin Reetu -akvarellimaalaus (1980) odottavine tunnelmineen on toiminut erinomaisena katalyyttinä Kultakäsi-elokuvateokselle. Puoliavoimen oven kautta tarkasteltavaan elokuvaan liittyvät olennaisesti myös sen ympärille rakennetut lavasteet – kokonainen kolmiulotteinen elokuvallinen maailma.
Katsojana huomaan seuraavani elokuvateoksen mystisiä tapahtumia lähes henkeä pidätellen: elokuvan ja maalauksen kertomuksellinen yhteys tuntuu luontevalta ja perustellulta.
Wilho Sjöströmin Tanssijatar on vuodelta 1912. Hämeenlinnan taidemuseo
Yläkerran osiosta löytyy kaksi erityisen vaikuttavaa elokuvallista teosta, joiden pohjana on toiminut naishahmoa kuvaava maalaus.
Wilho Sjöströmin (1873–1944) kotimaista 1910-luvun jälki-impressionismia edustava Tanssijatar (Maggie Grippenberg) on inspiroinut vapaata assosiointia edustavan sekä esitystaiteen maailmaan sisällöllään viittaavan samannimisen elokuvateoksen.
Elokuvateoksessa naishahmon vangitseva tarina päättyy surrealistisen taiteen tutuksi tekemiin mielikuvituksellisiin ja yllättäviin asetelmiin.
Wilho Sjöströmin (1873–1944) Tanssijatar inspiroi samannimiseen elokuvateokseen. Aalto-studioiden kuva on teoksen kuvauksista tältä vuodelta. Jolle Onnismaa
Viereisestä tilasta löytyy Severin Falkmanin (1831–1889) huolellista realismia edustava öljyvärimaalaus Morsian (1978). Maalauksen inspiroima samanniminen elokuvateos valtaa lavasteineen, rekvisiittoineen ja puvustuksineen kokonaisen salin.
Katsojana pääsen tarkastelemaan moniulotteista teosta monesta kulmasta: sadunomaista elokuvaa seurataan kahdelta näytöltä, jotka on asetettu eräänlaisen työtason päälle. Kameroiden, rekkien ja lavasteiden keskellä tunnen olevani keskellä elokuvallista kohtausta, parhaillaan syntyvän ja kehittyvän tarinan vasta avautuvassa maailmassa.