Korkein oikeus katsoi, että 13-vuotiaalle määrätty lähestymiskielto oli perusteltu ja lainmukainen.
Poika ei lopettanut kiusaamista tai häiriköintiä, vaikka viranomaiset ja koulu koettivat siihen puuttua. Kuvituskuva. Elle Laitila
Korkein oikeus (KKO) on antanut ennakkopäätöksen poikkeuksellisessa asiassa: 13-vuotiaalle pojalle määrätyssä lähestymiskiellossa.
Käräjäoikeudessa poika oli määrätty kolmen kuukauden mittaiseen lähestymiskieltoon kahta koulutoveriaan vastaan.
Poika oli häirinnyt koulukavereitaan vakavasti uhkaamalla heitä väkivallalla, kiusaamalla fyysisesti ja sanallisesti sekä häiritsemällä sosiaalisessa mediassa ja vapaa-ajan tapahtumissa.
Lisäksi poika oli uhannut uhriensa perheenjäseniä väkivallalla. Yhdessä välikohtauksessa pojalla oli epäillysti puukko mukanaan.
Häirintä jatkui, vaikka viranomaiset sekä koulutoimi yrittivät asiaa ratkoa.
Käräjäoikeuden vuonna 2023 määräämä ja hovioikeuden vahvistama lähestymiskielto päättyi tammikuussa 2024. Saman vuoden huhtikuussa KKO myönsi pojalle valitusluvan.
Poika vetosi valituksessaan ensisijaisesti siihen, ettei alle 15-vuotiaana ole ollut rikosoikeudellisessa vastuussa. Toissijaisesti poika vetosi siihen, että kyse on ollut lasten keskinäisestä nahistelusta – eikä lähestymiskiellolle ole ollut perusteita.
Poikkeuksellista
Vaikka KKO ei voikaan enää ottaa kantaa jo päättyneen lähestymiskiellon voimassaoloon, katsoi se tarpeelliseksi lausua kiellon lainmukaisuudesta.
KKO katsoi, ettei lähestymiskieltolaissa ole säädetty kieltoon määrättävän henkilön ikään liittyviä rajoituksia eikä kiellon määräämisen edellytyksiä ole sidottu kiellon rikkomiseen liitettyyn rangaistusuhkaan.
Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan l ähtökohtaisesti tuomita sakkorangaistukseen tai enintään vuodeksi vankeuteen – alle 15-vuotias ei kuitenkaan ikänsä puolesta ole rikosoikeudellisessa vastuussa.
Kyseisessä tapauksessa lapset kävivät kaikki samaa koulua. Kuvituskuva. Jenni Gästgivar
KKO:n oli arvioitava lapsen etua molempien osapuolten kannalta.
– On yhtäältä pyrittävä varmistamaan, että itsensä uhatuksi tunteva henkilö saa suojaa ja toisaalta se, että kieltoon määrättävän kannalta kielto ei muodostu suhteettomaksi.
KKO arvioi, että lähestymiskiellon määräämistä oli voitu pitää pojan nuoresta iästä huolimatta välttämättömänä ja oikeasuhtaisena toimenpiteenä itsensä uhatuiksi tuntevien lasten suojaamiseksi.
Korkein oikeus antoi ennakkopäätöksensä tiistaina 19. elokuuta 2025. Ratkaisustaan huolimatta se katsoi, että alaikäisen määräämisen lähestymiskieltoon tulee lähtökohtaisesti olla aina poikkeuksellista.