Turun AMK:n hammastekniikan opiskelijat, salolaiset Saara Jousikivi ja Nelli Lindgren, laittavat virtuaalilasit päähän ja harjoittelevat hammasproteesien hahmotusta virtuaalitodellisuudessa. Heidän silmien eteen avautuu näkymä, jossa hammasproteesia pystyy tarkastelemaan joka suunnasta.
− Tämä havainnollistaa tosi paljon, kun kappaleita pystyy ikään kuin pyörittämään käsissään, Saara Jousikivi toteaa VR-lasit päässä.
Hammastekniikan opiskelijat ovat viime keväästä lähtien päässeet opinnoissaan sukeltamaan täysin uudenlaisiin oppimisympäristöihin, jollaista ei muualla Suomessa ole.
− VR-lasien avulla pystytään näkemään ja hahmottamaan 3D-malleja ihan uudenlaisella tavalla, kun syvyysnäkö saadaan mukaan, kertoo Turun AMK:n hammastekniikan opettaja Johannes Halttu.
Turun AMK:n hammastekniikan opettaja Johannes Halttu on iloinen siitä, että virtuaaliteknologia on saatu osaksi opintoja ja miten positiivisesti opiskelijat ovat ottaneet sen vastaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen
Halttu on ollut vahvasti mukana tuomassa virtuaalitodellisuutta hammastekniikan opintoihin.
− Aloitin itse hammastekniikan opinnot vuonna 2006. Hammastekniikka on ollut perinteinen käsityöammatti, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana on siirrytty vahvasti digitaalisuuteen. Olen pitkään ollut kiinnostunut virtuaalitodellisuudesta ja pohtinut miten sen saisi mukaan opetukseen. Olen otettu, että ideani otettiin täällä niin hyvin vastaan.
Hammasteknikko suunnittelee ja valmistaa erilaisia hammasproteeseja ja oikomiskojeita. Hammasproteeseja suunnitellaan nykyisin tietokoneella ja tulostetaan 3D-tulostimella. Aiemmin kaikki tämä tapahtui käsityönä. Opintoihin kuuluu edelleen digitaalisen valmistamisen lisäksi perinteinen proteesien valmistaminen käsityönä.
− Litteältä näytöltä ei ole mahdollista hahmottaa asioita kolmiulotteisena, vaan yksi ulottuvuus jää pois. VR-lasit vastaavat tähän tarpeeseen, Halttu kertoo.
Salolaiset Nelli Lindgren (vas.) ja Saara Jousikivi kertovat, että opintoihin kuuluu virtuaalitodellisuuden ja digitaalisuuden lisäksi myös proteesien valmistusta perinteisillä menetelmillä käsityönä. Kuva: SSS/Minna Määttänen
Hammastekniikka voi Suomessa opiskella ainoastaan Turun ammattikorkeakoulussa. Valmistuneet hammasteknikot työllistyvät hammaslaboratorioihin ympäri Suomen.
Turun AMK:ssa hammasteknikkokoulutus on yksi suosituimmista linjoista. Hakijoita on paljon aloituspaikkoihin nähden.
− Linjalle on vaikea päästä sisälle. Aloituspaikkoja on vuodessa 25, mutta määrää ollaan nostamassa kolmeenkymmeneen. Tarvetta osaajille löytyy erityisesti pienemmiltä paikkakunnilta, Johannes Halttu kertoo.
Saara Jousikivellä, 38, on syksyllä alkamassa toinen opiskeluvuosi.
− Työskentelen hammashoitajana, ja hammaslääkäri ehdotti tätä koulutusta minulle. Tykkään alasta ja opinnot ovat mielenkiintoiset. Työn, opintojen ja perheen yhdistäminen on tosin välillä aika rankkaa. Kuljen Salosta junalla koululle Turkuun.
Myös 19-vuotias Nelli Lindgren kulkee Salosta opintoihin Turun ammattikorkeakoululle päivittäin.
− Pääsin opiskelemaan suoraan lukiosta todistuksella. Kaipasin jotakin käytännönläheistä opiskelua ja sitä tämä on ollut, Lindgren sanoo.
Ensimmäisenä vuonna opiskelijat ovat valmistaneet muun muassa purentakiskon sekä koko- ja osaproteesit.
− Nämä tehtiin sekä perinteisesti että digitaalisesti. Lisäksi teimme rankaproteesin digitaalisesti ja oikomiskurssilla valmistettiin erilaisia oikomiskojeita, Jousikivi kertoo.
Turun ammattikorkeakoulu vastaa hammasteknikkojen koulutuksesta Suomessa. Kuva: SSS/Minna Määttänen
Saara Jousikivi ja Nelli Lindgren, kuten muutkin opiskelijat, kokevat virtuaalitodellisuuden yhdistämisen opintoihinsa mielenkiintoisena ja opettavaisena.
− Opiskelijat ovat suhtautuneet tosi positiivisesti tähän. Kaikki ovat uteliaita kokeilemaan, vaikka VR-lasien ja virtuaalitodellisuuden käyttö on monille opiskelijoista täysin uutta, Halttu sanoo.
VR-todellisuudessa tapahtuvaa opetusta on tarkoitus lisätä tulevaisuudessa.
− Tällä hetkellä virtuaalitodellisuustuntien osuus koko opinnoista on vielä suhteellisen pieni, mutta määrää kasvaa jatkossa. Opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus itsenäisesti hyödyntää VR-laseja halutessaan, Halttu sanoo.
Turun AMK:ssa toimivalla tutkimusryhmällä on työn alla selvittää, miten hyvin virtuaalitodellisuus tukee opiskelijoiden 3D-hahmottamiskykyä verrattuna perinteisiin oppimisympäristöihin.
− Toimimme pioneereina ja pilottina virtuaalitodellisuuden hyödyntämisessä opinnoissa. Tulevaisuudessa monet muutkin alat, joissa tarvitaan kolmiulotteista hahmottamista, voivat käyttää VR-laseja. Toistaiseksi se on alihyödynnettyä, Johannes Halttu toteaa.
Teksti: SSS/Eeva Lehtinen