Rovaniemeläinen Mari Laaksonen on kiivennyt talviaamuna vaaran laelle. Lumisen metsän keskellä on hijaista. Mieli rauhoittuu.
– Täällä ylempänä ei kuulu juuri mitään. Ajatukset saavat lentää minne tahansa tai sitten olla lentämättä, Laaksonen sanoo.
Laaksosen elämä mullistui maaliskuussa 2012, kun hän sai puolisonsa kanssa tyttären. Samaan aikaan alkoi jotakin outoa. Laaksonen uskoi pitkään, että kyse oli synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, sillä ensimmäisen lapsen kanssa kaikki oli uutta.
Pikkuhiljaa arki muuttui raskaammaksi ja voimat eivät enää riittäneet. Elämästä katosi ilo, ja tavallisetkin asiat tuntuivat painavimmilta kuin ennen. Neuvolassa huoli otettiin puheeksi ja Laaksonen sai tukea.
Avaa kuvien katselu
Maari Laaksosen lenkkeilee mielellään vaaramaisemissa kotinsa lähettyvillä. Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Silti olo ei helpottanut. Masennus jäi osaksi hänen elämäänsä. Kun tytär oli jo leikki-ikäinen, perhe alkoi yhä vahvemmin miettiä, ettei kyse ehkä enää ole synnytyksen jälkeisestä ilmiöstä, vaan jostain muusta ja pitkäkestoisemmasta.
Käännekohta oli vuodenvaihde kymmenen vuotta sitten, kun Laaksonen koki valtavan energian nousun. Hän opiskeli, haki ylempään ammattikorkeakouluun ja teki projekteja. Ideoita tulvi mieleen.
Aluksi muutos tuntui vapauttavalta. Se oli vastapainoa vuosien alakuloisuudelle. Keväällä tilanne kuitenkin muuttui, kun masennus vei voimat ja ajoi Laaksosen henkisesti seinään. Pelko siitä, mitä tapahtuisi, jos mitään ei tehtäisi, sai hänet hakemaan apua tilanteeseensa.
Vaatimalla vaadin päästä laitoshoitoon.
Mari Laaksonen
– Pääsin Pitkäniemen sairaalaan suljetulle osastolle kuukaudeksi. Siellä sain diagnoosin tyypin 2 kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, Laaksonen kertoo.
Jälkikäteen Laaksonen piti omaa päätöstään hyvin rohkeana. Hän uskalsi myöntää tilanteen vakavuuden ja lähti kuukaudeksi pois kotoa.
– Lähdin rakkaiden ihmisten luota ihan vain suojellakseni heitä, Laaksonen kertoo.
Diagnoosi voi viivästyä vuosia
Psykiatrian erikoislääkäri Kirsi Suominen kertoo, että kaksisuuntainen mielialahäiriö voi alkaa pitkänä masennusjaksona, jolloin taustalla olevaa sairautta ei heti tunnisteta.
On tyypillistä, että hoito keskittyy aluksi toistuvaan masennukseen, kun taas hypomaniavaiheet jäävät helposti huomaamatta tai ne nähdään vain hyvinä jaksoina.
– Yhdysvaltalainen psykologian professori on sanonut, että menee keskimäärin kymmenen vuotta ja neljä hoitavaa lääkäriä ennen kuin päästään oikeaan diagnoosiin, sanoo Suominen, joka on toiminut myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtajana.
Suomessa diagnoosi saadaan hieman nopeammin kuin muualla maailmassa, mutta Suomisen mukaan sekin kestää keskimäärin kahdeksan vuotta. Sillä välin ihminen elää vaihtelevien jaksojen armoilla, välillä uupuneena, välillä ylivirittyneenä.
Suomisen mukaan stressaavat elämäntapahtumat voivat laukaista sairausjakson tai pahentaa jo olemassa olevaa sairautta. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi lapsen syntymä, avioero tai muu tunnetasolla iso muutos. Altistava perimä, aivojen toiminnan häiriöt ja elämän kuormittavat tilanteet kietoutuvat yhteen.
Käypä hoito -suosituksen mukaan mielialaa tasaava lääkehoito on kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeisin hoitomuoto. Myös säännöllinen vuorokausirytmi ja päihteettömyys ovat tärkeitä.
Viime vuosina käyttöön on tullut myös entistä enemmän psykoterapeuttisia ja perhekeskeisiä hoitomuotoja, joissa opetellaan tunnistamaan omat varomerkit ja rakentamaan arkea niin, että mieli pysyy mahdollisimman tasaisena.
Suominen painottaa, ettei diagnoosi poistu, mutta sen kanssa voi useimmiten elää hyvinkin tavallista, joskus lähes oireetonta elämää.
Äiti on muutakin kuin hänen diagnoosinsa
Aamulenkin jälkeen Laaksonen palaa kotiin puolison ja koiran luokse. Tytär on koulussa. Puoliso Jussi Laaksonen on ollut tukena sairauden alusta alkaen.
– Kyse on ihmisestä, jota rakastaa. Olemme pyrkineet pitämään keskustelun avoimena ja käyttäneet paljon huumoria, välillä hyvin mustaakin, Jussi Laaksonen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Jussi Laaksonen kertoo oppineensa lukemaan puolisostaan pieniä muutoksia katseessa, äänenpainoissa ja liikkeissä. Kuva: Taisto Lapila / Yle
Muutoksista Jussi Laaksonen huomaa, milloin päivä on kevyempi ja milloin mieli alkaa painua alemmas. Silloin tärkeintä on turvallinen ilmapiiri. Ajatus siitä, että kotona saa olla juuri sellainen kuin sillä hetkellä on. Myös silloin, kun voimia ei ole.
Heidän teini-ikäinen tyttärensä on kasvanut ympäristössä, jossa mielenterveydestä puhuminen on osa arkea. Kotona vanhemmat ovat selittäneet sairauden luonteen lapsen ikätason mukaisesti. Perhe on yhdessä etsinyt sanoja erilaisille tunteille.
Samalla he ovat tarkkoja siitä, ettei sairaus saa viedä kaikkea tilaa. Koko perheelle on tärkeää, että äiti on muutakin kuin hänen diagnoosinsa.
Masennus ei aina näy ulospäin
Nykyään Mari Laaksonen työskentelee koulussa osa-aikaisena kouluavustajana. Osakuntoutustuki mahdollistaa noin 50 prosentin työajan, minkä hän kokee itselleen sopivaksi.
Masennus ei näy ulospäin. Onneksi kotona ollaan oltu avoimia ja juteltu taas asioista, mikä on ollut tärkeä tuki toipumisessa.
Mari Laaksonen
Tärkeitä tukipilareita ovat myös psykofyysinen fysioterapia ja jooga. Laaksonen ohjaa lempeää joogaa lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille. Hiljattain hän piti ensimmäisen vauvajoogakurssin, joka sai innostuneen vastaanoton. Kurssia oli toivottu jo pitkään. Laaksonen koki sen ohjaamisen erityisen antoisaksi, kun hän sai tukea äitien hyvinvointia.
Laaksonen kertoo toipuvansa parhaillaan vaikeasta masennusjaksosta, joka alkoi syyskuussa. Hän kuvaa olleensa hyvin väsynyt. Mikään ei ole juuri tuntunut miltään. Silti hänellä on ollut sisäinen levollisuus ja usko siihen, että olo helpottuu ajan kanssa. Myös omilla reaktioilla ja pienillä teoilla voi helpottaa oloa.
Laaksonen on jatkanut töissä käymistä normaalisti, sillä rutiinit tuovat arkeen pysyvyyttä. Töihin meneminen on tuntunut paremmalta vaihtoehdolta kuin kotiin jääminen.
Laaksosen puhuessa toistuu usein myös sana kiitollisuus. Kiitollisuus tyttärestä, joka kasvaa omaksi itsekseen. Kiitollisuus puolisosta, joka ei säikähdä huonompiakaan päiviä. Kiitollisuus siitä, että on metsä, johon voi mennä, kun mieli tarvitsee tilaa hengittää.
Viisi faktaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita.
- Tyypin 1 kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on esiintynyt masennustiloja ja manioita tai sekamuotoisia jaksoja. Lisäksi tähän tyyppiin luokitellaan ne harvinaiset tilanteet, joissa potilaalla on todettavissa vain toistuvia manioita.
- Tyypin 2 kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa potilaalla on todettu masennustiloja ja hypomanioita, jotka ovat maniaa lievempiä vähintään neljä päivää kestäviä jaksoja.
- Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon perusta ovat mielialaa tasaavat lääkkeet ja uudemmat psykoosilääkkeet sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaan. Hoidossa keskeisintä on ehkäistä jaksojen uusiutumista.
- Sairastuminen tapahtuu useimmiten nuorena aikuisena, mutta alkamisikä voi vaihdella lapsuudesta vanhuuteen.
Lähde: Duodecim, kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suositus
Juttua korjattu 1.12.2025 kello 19.09: Korjattu kuvatekstistä sukunimi Salminen sukunimeksi Laaksonen.