Nato-pomon mukaan sotilasliitto harkitsee aggressiivisempaa otetta.

Naton sotilasliiton sotilaskomitean puheenjohtaja amiraali Giuseppe Cavo Dragone kertoo Naton harkitsevan ennaltaehkäisevien iskujen tekemistä Venäjää vastaan. ZumaWire / MVPHOTOS

Nato harkitsee Venäjään kohdistuvia ennaltaehkäiseviä iskuja.

Asiasta kertoo puolustusliiton sotilaskomitean puheenjohtaja amiraali Giuseppe Cavo Dragone Financial Timesille. Hänen mukaansa ”ennaltaehkäisevät iskut” voitaisiin katsoa osaksi puolustusta.

Dragone myöntää kuitenkin, että tämänkaltainen toiminta tarkoittaisi merkittävää muutosta.

– Se on kauempana perinteisestä ajattelutavasta ja toiminnasta.

Dragone kuvailee Venäjän aggressioiden estämistä Naton tulikokeeksi, johon liittyviä keinoja pohditaan nyt kuumeisesti.

– Pelotevaikutuksen saavuttaminen kostoiskun tai ennaltaehkäisevän iskun kautta on asia, jota olemme analysoineet syvällisesti.

Venäjän ulkoministeriön Maria Zaharova on jo ehtinyt tuomitsemaan mahdolliset ennaltaehkäisevät iskut ”äärimmäisen vastuuttomaksi askeleeksi, joka osoittaa liittouman valmiuden kärjistää tilannetta.”

– Näemme tämän tarkoitushakuisena yrityksenä vesittää pyrkimyksiä ratkaista Ukrainan kriisi, hän sanoo.

Aggressiivisempi ote

Dragone arvioi, että Nato on ollut tähän asti reaktiivinen erityisesti kyberasioissa. Nyt sotilasliitto harkitsee kuitenkin aggressiivisempaa ja proaktiivisempaa otetta.

Dragonen mukaan Nato harkitsee tehokkaampia vastareaktioita nimenomaan Venäjän hybridisodankäynnille.

Eurooppaan on kohdistunut monenlaista hybridisodankäyntiä Itämeren kaapelirikosta kyberiskuihin. Osa tapauksista on yhdistetty Venäjään, mutta osassa tapauksista tekijästä ei ole varmaa tietoa.

Vastareaktio olisi helpoin toteuttaa kyberiskun muodossa, sillä monilla Naton jäsenmailla on kyvykkyyttä tällä saralla. Sen sijaan sabotaasin tai drooneilla tehtävä häirintä olisi vaikeampaa toteuttaa.

Erityisesti itäeurooppalaiset valtiot ovat vaatineet Natoa iskemään takaisin pelkän reaktiivisuuden sijaan.

Financial Timesin haastatteleman balttialaisen diplomaatin mukaan reaktiivisuudessa piilee vaaroja:

– Jos jatkamme vain reaktiivisuutta, annamme Venäjälle luvan jatkaa yrittämistä ja satuttamista. Näin on erityisesti siksi, että hybridisodankäynti on asymmetristä — se maksaa heille vähän ja meille paljon. Meidän pitää pyrkiä olemaan luovempia.

Valtonen: Ei hysteriaa

Dragone tunnustaa, että Natolla on paljon enemmän rajoitteita kuin Venäjällä. Tällä hän viittaa etiikkaan ja lakiin.

– Se on ongelma. En halua sanoa, että olemme häviäjän asemassa, mutta meillä on vaikeampi asema.

Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Nato pohtii parhaillaan jämäkämpää otetta. Inka Soveri

Huolta on aiheuttanut muun muassa Helsingin käräjäoikeuden päätös jättää Eagle S -alusta koskevat syytteet tutkimatta.

Merenalaisia kaapeleita katkonutta alusta koskeva tapaus jätettiin oikeuden mukaan tutkimatta, sillä alus oli epäillyn tapahtuman aikaan kansainvälisillä vesillä.

Aluksen on epäilty kuuluvan Venäjän varjolaivastoon.

Financial Timesin haastatteleman Suomen ulkoministerin Elina Valtosen mukaan oikeuden päätös antoi venäläisille aluksille vapaat kädet kansainvälisillä vesillä.

Valtosen mukaan jämäkämmän otteen omaksumista pohditaan tällä hetkellä. Aiemmin tälle ei Valtosen mukaan ole ollut tarvetta.

– Meidän pitää ottaa askel taaksepäin ja analysoida, mitä hyökkääjä haluaa. Meidän ei ehkä pitäisi olla hysteerisiä. Meillä on meidän oma pelikirja ja meidän pitää luottaa siihen, koska se on melko jykevä.