Surmattujen lasten vanhemmat päästävät kamerat koteihinsa uudessa dokumentissa. Ohjelman tekijöinä on myös suomalaisia.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Netflixin dokumentti Kaikki tyhjät huoneet kuvaa Yhdysvaltojen kouluampumisissa kuolleiden lasten entistä elämää, kirjoittaa toimittaja Taneli Topelius.
Arvokas dokumentti näyttää, miten vanhemmat pitävät kiinni lastensa muistoista heidän huoneidensa kautta.
Uutistoimittaja Steve Hartman haluaa kuolleiden lasten huoneita kuvaamalla herättää keskustelua kouluampumisista.
Dokumentin tyyli on etäinen, mutta se kunnioittaa vanhempien tuskaa, Topelius kirjoittaa.
Tv-lehti arvioi: Koulupojan värikästä huonetta hallitsee jättimäinen Paavo Pesusieni -juliste, jossa tuttu piirroshahmo hymyilee ystäviensä kanssa iloisesti. Sama naurava naama koristaa monia hyllyjen esineitä.
Lyhyt vilkaisu riittää kertomaan, mikä oli Dominic-pojan suosikkihahmo.
Dominic itse ei täällä enää asu, sillä hän kuoli yhdessä monista Yhdysvaltojen kouluampumisista viitisen vuotta sitten. Arvioiden mukaan maan kouluampumisissa on kuollut vuoden 1999 jälkeen yli 200 lasta.
Kaikki tyhjät huoneet -dokumentissa (All the Empty Rooms, 2025) Dominicin huoneeseen kurkistaa tv-kanava CBS:n uutistoimittaja Steve Hartman. Hän huomaa ikkunan alla olevan pyykkikorin, joka on yhä täynnä pikkupojan likaisia vaatteita.
– Pesimme tosin kalsarit ja sukat, koska ne olivat ällöttäviä, Dominicin äiti kertoo Netflixin dokumentissa.
– Muuten likapyykit ovat niin kuin ne olivat lähes viisi vuotta sitten. Emme halunneet menettää hänen hajuaan huoneessa, koska se on selkeästi hänen hajunsa, äiti sanoo.
Dominicin vanhemmat ovat jättäneet huoneeseen kuvan koulussa ammutusta pojastaan. Kuva: Netflix
Lyhyt sananvaihto kertoo karua kieltä siitä, mitä poikaansa sureville vanhemmille jäi muistojen lisäksi jäljelle: vain haju ja tavarat. Kun itse ihmistä ei ole, jopa tuoksut saavat uusia merkityksiä.
Kuvio toistuu 35 vakavan minuutin aikana neljästi, kun Hartman vierailee kouluampumisten uhreiksi joutuneiden lasten kodeissa. Kuvaajana toimii valokuvaajaystävä Lou Bopp.
Itseään 62-vuotias Hartman kuvailee eräänlaiseksi loppukevennysmieheksi: toimittajaksi, jonka työnä on ollut kertoa lähinnä iloisia uutisia. Yhdysvaltojen koulu- ja joukkoampumisten päivinä hänen viestinsä katsojille oli usein se, että elämä on kaikesta huolimatta elämisen arvoista.
– Enää en aio yrittää löytää positiivista näkökulmaa kouluampumisiin, hän sanoo dokumentissa suoraan.
CBS-kanavan Steve Hartman tunnetaan Yhdysvalloissa positiivisia uutisia kertovana toimittajana. Kouluampumisten uhrien huoneiden kuvaaminen alkoi hänen omana projektinaan. Kuva: Netflix
Surutaloissa Hartman vieraili seitsemän vuoden ajan. Dokumentissa ohjaaja Joshua Seftel seuraa Hartmanin ja Boppin neljää viimeistä käyntiä.
Tunnelma lasten kuolinpäiviin jähmettyneissä huoneissa on raskas. Eleetön tyyli kunnioittaa vanhempien tuskaa, mutta dokumentista se tekee etäisen.
Lasten menneestä elämästä kerrotaan melko vähän. Ratkaisu on uskalias: vaarana on, että nämäkin lapset pelkistyvät vain pieneksi osaksi Yhdysvaltojen kouluampumisissa menehtyneiden lasten käsittämättömän pitkää luetteloa.
Parhaiten nuori Dominic, 9-vuotias Hallie, 9-vuotias Jackie sekä 15-vuotias Gracie heräävät eloon vanhempien kuvailemissa yksittäisissä muistoissa.
Kouluampumisessa Texasissa 2022 kuolleen 9-vuotiaan Jackien huone on yleissävyltään vaaleanpunainen. Kuva: Netflix
Kalifornian Santa Claritassa asuneen Gracien isä muistaa ampumispäivän aamun olleen aurinkoinen.
– Hän aikoi ostaa lipun ensimmäisiin lukion tanssiaisiinsa. Mekon hän aikoi hankkia perjantaina. Valitettavasti hän ei saanut tehdä kumpaakaan noista asioista, Bryan Muehlberger sanoo.
Gracien isä Bryan Muehlberger lukee tyttärensä kirjoittamaa kirjettä. Kuva: Netflix
Tunteita Seftel näyttää säästeliäästi. Isä kertoo, miten Graciellä oli tapana kirjoittaa itselleen kirjeitä tulevaisuuteen. Yhden niistä Gracie oli laatinut ensimmäistä lukiopäiväänsä varten. Tekstin sävy on tsemppaava.
– Älä hermoile. Saat lukiosta elinikäisiä ystäviä, Bryan-isä lukee ääneen.
Ääni murtuu elinikäisiä-sanan kohdalla. Tämä on niitä harvoja hetkiä, kun kouluampumisten tuoma tuska tulee katsojaa ohjelmassa lähelle.
Hartman sanoo haluavansa herättää tyhjien huoneiden kuvaamisella keskustelua. Niin arvokas kuin Seftelin dokumentti onkin, sen kuivakka tyyli ei välttämättä palvele Hartmanin jaloa tavoitetta.
Tekijöiden joukossa on mukana myös suomalaisia. Äänimaisemia dokumenttiin ovat luoneet suomalainen foley-artisti Heikki Kossi sekä foley-miksaaja Lauri Marjamaa.
Kaikki tyhjät huoneet, Netflix maanantaista 1.12. alkaen