”Köyhää mutta seksikästä” bilekaupunki Berliiniä ovat muuttaneet kaupunginosien keskiluokkaistuminen ja väestönkasvu.
30.11. 22:51
Saksan pääkaupunki Berliini on pitkään ollut yksi maailman mahtavimmista bilekaupungeista, mutta nyt sen teknoklubit taistelevat henkiinjäämisestä. Haasteiksi ovat muodostuneet nousevat kustannukset, muuttuva musiikkimaku sekä kiristyneet kiinteistömarkkinat.
Toistaiseksi tunnelma on kuitenkin riehakas sokkeloisessa Renate-klubissa, joka isännöi useita DJ:tä ja sijaitsee hämärästi valaistussa rakennuskompleksissa Spreejoen varrella. Klubi juhli vastikään 18-vuotispäiväänsä.
Konemusiikin tahdit, sykkivät basso ja värivalot täyttävät tanssilattian kuten aina. Moni kuitenkin pelkää, että musiikki lakkaa, kun klubin vuokrasopimus päättyy vuoden lopussa.
30-vuotiasta brittikävijää Oscar Listeriä harmittaa, sillä hän on luultavasti viimeistä kertaa rakastamassaan Renatessa.
33-vuotias berliiniläinen Maike Schöneberg pohtii, että kaikki klubit, jotka ovat saavuttaneet täysi-iän, sulkevat ovensa. Hänestä Berliinin klubikulttuuri on tuhoutumassa.
Berliinistä tuli teknon ja reivien keskus sen jälkeen kun Berliinin muuri murtui 1989. Tuolloin anarkistinen kulttuuri siirtyi hylättyihin teollisuusrakennuksiin luoden tiloja musiikille, tanssille ja taiteelle.
Vuosikymmenten saatossa yhdistyneen Saksan väestönkasvu ja kaupunginosien keskiluokkaistuminen ovat kuitenkin muuttaneet kaupunkia, jota entinen pormestari Klaus Wowereit aikanaan kuvaili köyhäksi mutta seksikkääksi.
Viime vuosina klubit ovat kärsineet muun muassa koronapandemiasta ja rajusta inflaatiosta. Samalla viikonlopputuristeja kaupunkiin tuoneet halpalennot ovat vähentyneet ja nuoremmat sukupolvet ovat kiinnostuneet enemmän ulkoilmafestivaaleista kuin klubeista.
Taloudellinen paine on pakottanut monet paikat nostamaan sisäänpääsymaksujaan ja juomien hintoja. Tämä on johtanut noidankehään, jossa yhä useampi nuori ja pitkäaikainen kävijä joutuu jättämään juhlat välistä.
Maailmankuulu berliiniläinen Berghain-klubi on yhä voimissaan, mutta ilmiö, jota on alettu kutsua klubikuolemaksi, on jo vienyt monia muita tunnettuja yökerhoja.
Vuoden 2024 lopulla Berliinin klubeja edustava yhdistys nimeltään Clubcommission varoitti, että 46 prosenttia sen jäsenistä harkitsi sulkemista seuraavan 12 kuukauden aikana.
Heistä lähes kaksi kolmasosaa ilmoitti kokeneensa merkittävää laskua liikevaihdossa.
Surullinen kohtalo on kohdannut myös SchwuZ-klubin, joka johtajansa Katja Jägerin mukaan on Saksan ellei koko Euroopan vanhin ja suurin queerklubi.
– Vuodesta 2024 olemme todella huomanneet tuottojen putoamisen, hän kertoi AFP:lle ja lisäsi, että vaje on ollut noin 50 000 euroa kuukaudessa.
Klubikävijät eivät myöskään käytä rahaa kuten ennen.
– Ihmiset eivät osta kolmea tai neljää juomaa, ehkä vain yhden, Jäger sanoi.
Kesällä SchwuZ ilmoitti olevansa maksukyvytön ja pyysi Berliinin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhteisöjä palaamaan juhlimaan, jotta klubi ei sulkeutuisi lopullisesti.
Klubi aloitti syksyllä myös varainkeruukampanjan, johon oli lokakuun loppuun mennessä kertynyt noin 51 000 euroa lahjoituksia.
Jägerin mukaan SchwuZ yrittää myös hyödyntää 1 600 neliömetrin tilojaan vuokraamalla niitä esimerkiksi yksityistapahtumiin, teatteriesityksiin ja päiväsaikaan järjestettäviin juhliin.
Lokakuussa päättyneessä Clubcommissionin järjestämässä festivaalissa yhdistettiin klubikulttuuria muihin taiteen muotoihin näyttelyiden ja esitysten kautta. Festivaalilla jaettiin myös palkintoja innovatiivisille klubeille.
Yksi palkituista oli uusi, Afrikasta ja sen diasporasta inspiraationsa saanut kulttuurikeskus Maaya. Maayan perustaja Aziz Sarr sanoi AFP:lle, että keskus on ollut suuri menestys. Keskuksessa järjestetään muun muassa musiikki-iltoja sekä ruoka- ja kulttuuritapahtumia. Siellä on myös uima-allas.
Clubcommissionin johtaja Katharin Ahrend painotti, ettei kaikki ole synkkää.
– Uusia projekteja syntyy, ja uusia paikkoja avautuu, vaikkei kovin monia, hän sanoi AFP:lle.
Yhdistyksen tiedottaja Emiko Gejic lisäsi, että esiin on noussut monia uusia formaatteja, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ja ei-valkoisten yhteisöjen kollektiiveja sekä raittiita reivejä.
– Luulen, että Berliini on kaupunki, joka keksii itsensä aina uudelleen, usein juhliva 32-vuotias Anne sanoo AFP:lle.
Hän kertoo nauttineensa joistakin uusista paikoista enemmän kuin aiemmista, sillä ne ovat luoneet uusia tapoja kokea yöelämää Berliinin suurten klubien ulkopuolella.