- Tutkijat Olli Ohtonen ja Teemu Lemmettylä johtavat laajaa hanketta, joka hakee Suomelle kilpailuetua seuraavien talviolympialaisten suksihuollossa.
- Kaksikko kerää dataa esimerkiksi Italian haastavista olympiaolosuhteista ja keskittyy erityisesti suksien hiontakuvioihin.
- Kainuun liitto on myöntänyt hankkeelle 845 000 euron rahoituksen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Vielä ei tiedetä, saavatko suomalaiset urheilijat suksistaan kilpailuetua Milano-Cortinan olympiakisoissa helmikuussa. Mutta yksi asia on varmaa: tämän tavoitteen hyväksi koko olympiadin töitä paiskineet Olli Ohtonen ja Teemu Lemmettylä tuovat kisamatkalta Italiasta tuliaisiksi parempaa punaviiniä kuin Pekingin olympiareissulta 2022.
Kun Suomen suksihuollollekin erinomaiset olympiakisat Pekingissä olivat päättyneet, Lemmettylä osti pullon paikallista Great Wall -punaviiniä, jolla oli tutkapari Ohtosen kanssa tarkoitus koti-Suomessa juhlistaa loistavaa onnistumista kisoissa.
– Pullo on edelleen avaamatta kotonani. Näen sen joka päivä, Lemmettylä totesi Kuusamon Rukalla lauantaina.
Kyseistä tuotetta maistaneet tietävät, että Great Wall -punaviini on parhaimmillaan juuri pysyvästi suljetussa pullossa.
Akateemista raskassarjaa
Jyväskylän yliopiston Vuokatissa sijaitsevan liikuntateknologian yksikön ja Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan lukuun Suomen suksimaajoukkueille olosuhdetutkimusta tekevä kaksikko ei ole akateemisesti höyhensarjaa.
– Olemme maailman ylikoulutetuimmat suksitestaajat, luonnehtii väitöskirjatutkija Lemmettylä itseään ja liikuntatieteiden tohtori Ohtosta.
Lemmettylän väitöksen aihe liittyy työnkuvaan osuvasti kitkaan.
Haastattelupäivänä kaksikon työpäivä on alkanut Suomen huoltorekalta kello 6.30. Olympiakisoissa, kuten muissakin arvokisoissa, duo muun muassa testaa suksia aamusta iltaan.
Avaa kuvien katselu
Tätä työtä Olli Ohtonen ja Teemu Lemmettylä tekevät loputtomiin arvokisojen yhteydessä: suksien testaamista aamusta iltaan. Kuva: Tomi Hänninen – Chilipictures
Vuonna 2023 kaksikko ideoi projektin, johon julkisista rahoituslähteistä osui suorastaan jättipotti. Kainuun liitto myönsi Suksihuollon kehittämishanke Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan lajeissa -nimiselle hankkeelle peräti noin 845 000 euron tutkimusrahoituksen.
Ohtonen ja Lemmettylä ovat toimineet tämän vuoden lopussa päättyvän hankkeen projektipäällikköinä.
Suksenpohjiin melkein miljoona?
Ohtosta naurattaa, kun häneltä kysyy, miten ihmeessä suksenpohjien tutkimiseen voidaan upottaa lähes miljoonaluokan summa julkista rahaa.
– Rahoituksesta noin viidennes on yksityistä rahaa muun muassa voidevalmistajilta. Hanke on täysin läpinäkyvä. Tutkimussuunnitelma on julkinen samoin kuin keväällä valmistuva loppuraportti. Tämä projekti on tehty suomalaisen suksiurheilun kehittämiseksi, ja sen vaikutuspiirissä on suoraan noin 200 urheilijaa ja neljä lajiliittoa.
Kainuun liiton innostuminen aiheesta selittyy sillä, että suksiurheilun merkitys maakunnassa on kaikilla tavoilla erittäin suuri.
Lemmettylä korostaa, ettei hanke missään nimessä ole ollut pelkkää maastohiihtosuksien tutkimista esimerkiksi voitelun tai hiontakuvioiden muodossa. Mukana ovat olleet kaikkien suksilajien välineet.
– Tutkimus koostuu useasta eri paketista, kuten suksihionnat, suksihuoltoalan koulutuksen kehittäminen, suksitestitietokannan kehittäminen ja mittausteknologiat, Ohtonen selvittää.
Hiontakuviot korostuvat
Maastohiihdossa kilpailuedun ottaminen suksihionnassa voi olla valtavan merkityksellinen asia, joka korostuu entisestään Val di Fiemmen olympialatujen haastavissa, usein huoltotiimit yllättävissä oloissa.
Ohtonen ja Lemmettylä kävivät jo viime helmikuussa kisa-ajankohtaan tutkimassa, mikä suksihuoltajia ensi helmikuussa odottaa. Samanlaisia, työläitä tutkimusmatkoja tehdään tyypillisesti kaikille arvokisapaikkakunnille.
Avaa kuvien katselu
Suksitutkimustyötä on tehty, jotta Lauri Vuorisella (oik.) ja muilla suomalaishiihtäjillä olisi välineiden kautta kilpailuetua Milano-Cortinan olympiakisoissa. Kuva: Tomi Hänninen
– Tällaisten tutkimusprojektien yksi tavoite on antaa kenttätason työntekijöille tutkittua, tieteellistä selkänojaa. Kun mennään esimerkiksi olympiakisoihin, on erittäin tärkeää, ettei siellä lähdetä nollapisteestä eikä edes sen tuntumasta, vaan on jo hankittu tukeva datapankki, Ohtonen sanoo.
– Onnistumisen todennäköisyyksien kasvattamisestahan huippu-urheilussa on pohjimmiltaan kyse, sanoo Lemmettylä.
Ohtonen muistuttaa, että vaikka pian on päättymässä Suomen oloissa mittava tutkimusprojekti, mitään ylimaallista kilpailuetua ei ole olympiakisoissa luvassa.
– Tällaista tutkimusta tehdään myös verrokki- ja kilpailijamaissa, ja myös niissä sitä tehdään julkisellakin rahoituksella.
Ei päävalmentajaksi
Kun projekti 2023 alkoi, hiihtomaailman suuri puheenaihe oli tuore fluorivoidekielto, jonka epäiltiin mullistavan kilpahiihtoa perusteellisesti. Kävi kuitenkin niin, että markkinat hoitivat asian kuntoon.
– Fluorittomien voiteiden tuotekehitys on ollut jopa hämmentävän nopeaa, Ohtonen sanoo.
Olli Ohtosen ja Iivo Niskasen yhteistyö 2013-2025 oli huikea menestystarina, joka tuotti mm. kolme olympiavoittoa ja maailmanmestaruuden.
Olli Ohtonen on hiihtomaailman johtavia tutkijoita. Julkisuudessa hänet tunnetaan paremmin Iivo Niskasen ex-valmentajana.
Suomen hiihtoliiton silmissä tutkijaguru kuului vuorenvarmasti kärkinimiin, kun järjestössä alettiin pohtia seuraajaa keväällä päävalmentajan työstä vetäytyvälle Teemu Pasaselle.
– Jos sellainen kysymys tulisi, niin vastaisin, että viihdyn nykyisessä työssäni erittäin hyvin, kyseisestä pestistä aiemminkin kieltäytynyt Ohtonen naurahtaa.