SAK on seurannut ilmastonmuutoksen vaikutuksia työpaikoilla luottamushenkilöille suunnatulla paneelilla vuodesta 2019 saakka. Kaksi kolmasosaa (61 %) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Määrä kasvoi nopeasti vuosien 2019 ja 2023 välillä, mutta on sen jälkeen tasaantunut.
Työpaikoilla tehdyistä ilmastotoimista on eniten yleistynyt viime vuosina tuotannossa tai toiminnassa käytetty uusiutuvan tai päästöttömän energian käyttö. Se on noussut 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 ja on nyt 57 prosenttia. Myös materiaalin kierrätys sekä vähäpäästöisiin käytäntöihin siirtyminen ovat lisääntyneet hieman, mutta esimerkiksi energiatehokkuus- tai materiaalitoimet ovat jopa vähentyneet.
SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka on huolestunut positiivisen kehityksen tasaantumisesta 2020-luvun vaihteen nopean kehityksen jälkeen.
– Tähän on voinut vaikuttaa poukkoileva ilmastopolitiikka niin EU:ssa kuin Suomessa. Työpaikat tarvitsevat vaikuttavia ja johdonmukaisia ilmastotoimia myös poliittisilta päättäjiltä, Björkbacka muistuttaa.
– Toimia tarvitaan erityisesti työntekijöille oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi, esimerkiksi työntekijöiden täydennys- ja muutonkoulutuksen lisäämistä, riittävän sosiaaliturvan takaamista opiskelun aikana ja ilmastotoimien työllisyysvaikutusten arvioimista niin yksittäisillä työpaikoilla kuin laajemminkin eri toimialoilla.
Kestävät työpaikat edellyttävät työntekijöiden kouluttamista ja osallistamista
Tarve osaamisen kehittämiseen on lisääntynyt. Melkein kolmannes työpaikkansa luottamushenkilöinä toimivista arvioi työpaikkansa työntekijöiden tarvitsevan ilmastoimia koskevaa koulutusta, kun vuonna 2023 saman arvion teki viidennes vastaajista.
Niistä luottamushenkilöistä, jotka arvioivat työpaikalla olevan ilmastotoimista johtuvaa koulutustarvetta, vain 12 prosenttia kertoi, että työnantaja oli järjestänyt tarpeesta johtuvaa koulutusta.
Koulutusta järjestävien työpaikkojen määrä on huolestuttavan pieni, sillä ilmastonmuutoksen hillitseminen työpaikoilla ei onnistu ilman osaavia työntekijöitä.
– Työntekijöille on annettava oikeus ja resurssit hankkia työn ohessa taitoja, joita ilmastotoimien vuoksi muuttuvassa työssä tarvitaan tai joiden avulla he voivat suoriutua nykyisestä työtehtävästään hyvin ja siirtyä tarvittaessa kokonaan uuteen työhön. Tähän tarvitaan sekä työnantajan että valtion halua ja toimia, Pia Björkbacka tähdentää.
Luottamushenkilöiden ja työnantajan välinen vuoropuhelu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä yleistyi selvityksen mukaan vuoden 2019 jälkeen vuoteen 2023 asti.
Vuonna 2019 luottamushenkilöistä 17 prosenttia kertoi, että työnantajan kanssa on keskusteltu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Vuonna 2023 vastaava luku oli 26 prosenttia. Valitettavasti kehitys on pysähtynyt tähän. Vuonna 2025 luku oli 25 prosenttia.
Vain 12 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että henkilöstö tai luottamushenkilöt ovat päässeet mukaan päättämään työpaikan ympäristötoimista.
– Työntekijöiden oikeudenmukaisuutta lisäävät toimet ovat välttämätön osa onnistunutta siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan. Työntekijät ja ammattiliitot on otettava mukaan suunnittelemaan ilmastotoimia ja päättämään niistä yhdessä työnantajien ja julkisten toimijoiden kanssa, Björkbacka toteaa.
Uutena asiana paneelissa selvitettiin, onko työpaikoilla tehty ilmastonmuutoksesta johtuvia sopeutumistoimia, johtuen esimerkiksi liukkaista keleistä tai pitkittyneistä hellejaksoista. 57 prosenttia vastaajista tunnisti työpaikallaan tehtyjä toimia, kuten turvakenkien hankintoja tai kuumina päivinä viileämpään tilaan työskentelemään siirtymistä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 910 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaukset kerättiin marraskuussa 2025. Tutkimus on toistettu aikaisemmin vuosina 2019 ja 2023.