Martti Koskenniemen mukaan Yhdysvaltojen toimet Karibianmerellä ovat lähtökohtaisesti laittomia.
Puolustusministeri Pete Hegseth on joutunut ensimmäisen vuotensa aikana aiheuttanut useamman skandaalin. Aaron Schwartz – Pool via CNP
Kritiikki Yhdysvaltain toimia kohtaan Karibianmerellä voimistui viime viikolla, kun Washington Post uutisoi puolustusministeri Pete Hegsethin kyseenalaisista toimista.
Syyskuun 2. päivänä Yhdysvallat iski Karibianmerellä veneeseen, joka presidentti Donald Trumpin hallinnon väitteiden mukaan salakuljetti huumeita. WP:n lähteiden mukaan Hegseth käski tappaa myös kaksi ensimmäisestä iskusta selvinnyttä, veden varaan jäänyttä matkustajaa. Yhteensä iskuissa kuoli 11 ihmistä.
– Käsky oli tappaa kaikki, kaksi lähdettä kuvailee lehdelle.
Tämän jälkeen Yhdysvaltain asevoimat on iskenyt ainakin 22 alukseen tappaen 71 ihmistä. Trumpin hallinto perustelee iskuja laillisena sodankäyntinä ”huumeterroristeja” vastaan.
Yhdysvalloissa Hegsethin uutisoitu käsky on herättänyt syytöksiä sotarikoksista tai suoranaisesta murhaamisesta. Jälkimmäinen saattaa olla osuvampi kuvaus.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori ja tieteen akateemikko Martti Koskenniemen mukaan merisodankäyntiä koskeva Geneven toinen sopimus määrittelee selkeästi, ettei sotatoimia saa kohdistaa haaksirikkoutuneisiin.
Koskenniemen mukaan tapahtuneesta ei ole kuitenkaan järkeä puhua sotarikoksena, koska silloin hyväksytään Yhdysvaltain perustelut siitä, että kyseessä olisi aseellinen konflikti.
– Sotarikoksesta puhuminen hyväksyy Trumpin hallinnon viitekehyksen tälle toiminnalle, Koskenniemi sanoo.
– Eihän tässä ole mistään kansainvälisestä aseellisesta selkkauksesta kysymys. Ei näille toimille ole mitään oikeuttamisperustetta kansainvälisessä oikeudessa.
Koskenniemen mukaan ainoa oikeudellinen tie, jolla Yhdysvallat voisi puuttua huumekartellien toimintaan Karibianmerellä, olisi oma poliisitutkinta ja kansainvälinen poliisiyhteistyö.
– Poliisitoimintaa tietysti säätelevät monet amerikkalaiset ja kansainväliset säännöt. Niihin ei kuulu se, että henkilö tapetaan siihen paikkaan pelkän epäilyn nojalla ilman mahdollisuutta puolustautua, Koskenniemi sanoo.
– Trump ja hänen hallintonsa puhuvat tästä sotana, jotta he saisivat viitekehyksen, jossa ihmisiä saa tappaa. Mutta sodassakin on sääntönsä, joiden puitteisiin nämä iskut eivät sovi.
Sotarikos-syytöksissä ei ole järkeä, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi arvioi. ZUMAWIRE/MVPHOTOS