Digitaalisissa maailmoissa sillat eivät enää yhdistä pelkästään saaria ja mantereita, vaan myös erilaisia todellisuuksia – fyysisten ja virtuaalisten maailmojen symbiooseja, ihmisen ja tekoälyn tuottamia ja asuttamia. Maailmoja, joita sekä ihmiset, eläimet, että keinotekoiset oliot kansoittavat sulassa sovussa. Todellisuuksia, joissa voimme olla yhtä aikaa kaikkialla. Todellisuuksia, joita emme ehkä ole vielä edes kuvitelleet.
Onko tekoäly tulevaisuudessa se, joka ohjaa näitä maailmoja, ja tekee niistä eläviä ja hengittäviä? Teknologian älykkyyden kehitys luo uudenlaisen pelikentän ihmiskunnan ja teknologian väliselle yhteistyölle – ja myös niiden väliselle kilpailulle. Miten me, luomakunnan kapellimestarit, sopeudumme teknologian tuottamaan koneistoon, jossa työkalut voivat oppia ja kasvaa, meistä riippumatta, meitä taitavammiksi? Ihminen ja kone kietoutuvat saumattomasti toisiinsa rooliensa osalta ja lopulta fyysisestikin. Tämän myötä joudumme väistämättä pohtimaan uudelleen, mitä oikeastaan tarkoittaa olla ihminen.
Ylen teknologian tulevaisuustyö havainnoi merkkejä uusista, teknologian rajoja rikkovista ilmiöistä ja tulevaisuuden trendeistä. Systemaattinen maailman havainnointi ja sen tukena ihmisten intuitiivinen yhteinen ajattelu antavat laajan perspektiivin eri teknologia-alueiden muutokseen.
Tältä pohjalta on muodostettu Ylen Teknologian ilmiökartta. Kartassa nostetaan esille valittu joukko ilmiöitä, joiden uskomme olevan maailmaa muuttavia, ja joita haluamme ymmärtää paremmin.
Tekoälykäs liiketoimintaMaailman mallinnus
Mistä on kyse: Reaalimaailmaa ja jopa sen mikrotason ilmiöitä ja tapahtumia kuvaava datamatto, joka tallentaa jokaisen hetken. Todellisuusarkisto, maailman digitaalinen kaksonen. Tekoäly ja sensoriteknologia mahdollistavat tämän prosessin keräämällä ja analysoimalla dataa eri lähteistä, esimerkiksi ihmisten toiminnasta, kulttuurista ja luonnonilmiöistä. Kerääminen ei rajoitu pelkästään julkisiin ympäristöihin, vaan ulottuu myös yksityisiin tiloihin. Innovatiiviset teknologiat, kuten monikamera- ja sensorijärjestelmät – kiinteät ja vaikkapa autojen mukana liikkuvat – mahdollistavat jokaisen ympäristön ja tapahtuman tallentamisen ja mallintamisen. Datan määrä on valtava, siksi on myös riski, että tallennustilan rajallisuuden vuoksi osa arvokkaasta datasta tuhotaan ennen sen hyödyntämistä.
Miksi on tärkeää: Maailman mallinnus avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää ja ennustaa maailmaa ympärillämme. Se tarjoaa pohjan älykkäille ympäristöille, joissa fyysiset ja virtuaaliset maailmat voivat toimia saumattomasti yhteen, ja mahdollistaa synteettisten ympäristöjen luomisen, jotka perustuvat todelliseen dataan. Se voi myös toimia kansakunnan muistina ja tarjota mahdollisuuden aikamatkustamiseen, historiallisten tapahtumien uudelleenkokemiseen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen tuleville sukupolville.
Ketkä kuratoivat tuleville polville nykyistä elämää ja kulttuuria? Miten varmistetaan, että maailman mallinnus hyödyttää koko ihmiskuntaa? Pitäisikö perustaa erillinen datamuistiorganisaatioiden toimiala piankin?
Ajaton ilmiö
Autonomiset vehkeet
Mistä on kyse: Älykkäitä laitteita ja järjestelmiä, jotka toimivat sujuvasti sekä itsenäisesti että osana suurempaa ekosysteemiä – tekoälyä, robotiikkaa ja sensoriteknologiaa hyödyntäen. Laitteiden kokokirjo on laaja, pienistä hyönteismäisistä roboteista humanoideihin ja suuriin valtamerialuksiin. Ne pystyvät kommunikoimaan keskenään ja ympäristönsä kanssa, se mahdollistaa niiden käytön hyvin monenlaisissa sovelluksissa osana älykästä infrastruktuuria.
Miksi on tärkeää: Kun autonomiaan kykenevät laitteet pystyvät järkeilemään itsenäisesti, etsimään itse ohjeet erilaisten ja monimutkaisten tehtävien suorittamiseen, kykenevät hienomotoriseen toimintaan ja lisäksi ymmärtävät puhetta millä tahansa kielellä, on käyttöpotentiaali todella iso.
Tekoälyn ja älykkäiden laitteiden yhdistelmällä voidaan tehostaa toimintaa ja parantaa ihmisten elämänlaatua. Ja myös tuottaa sisältöjä. Samalla se nostaa esiin kysymyksiä, kuten miten varmistetaan, että nämä järjestelmät ovat luotettavia ja turvallisia eivätkä aiheuta uusia ongelmia. Entä vievätkö ne ihmisten työpaikat?
Autonomiset vehkeet edustavat teknologian murrosta, joka vaatii laaja-alaista pohdintaa. Miten voimme hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia positiivisella, kestävällä ja eettisellä tavalla?
Läpimurto: 2026
Adaptiiviset rajapinnat
Mistä on kyse: Palvelurajapinnat muuttuvat tekoälypohjaisiksi. Ne tarjoavat nykyisiä malleja joustavamman toimintatavan, jossa käytön logiikkaa ei ole etukäteen tiukasti rajattu. Ihmismäisempi, yksilöllinen ja interaktiivinen tapa saada palvelua. Uudenlainen joustavampi tapa kommunikoida myös koneiden välille. Palvelurajapinnat oppivat toimimaan erilaisten asiakaskuntien kanssa, koko ajan paremmin ja paremmin.
Miksi on tärkeää: Palveluiden käyttöön liittyvä kankeus poistuu, kun niiden kanssa voi kommunikoida joustavilla tavoilla, tarvittaessa rennosti small-talk -tyyliin. Rajapinta ymmärtää käyttäjän tarpeita ja intentioita kontekstin perusteella. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä pystyy päättelemään asiakkaansa pyyntöjen taustalla olevat tavoitteet ja vastaamaan niihin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, tilanne huomioiden. Teknologian esteettömyys ja saavutettavuus kohentuvat riippumatta siitä onko käyttäjänä ihminen tai kone.
Läpimurto: 2026
Digitaalinen agentuuri
Mistä on kyse: Digitaalinen agentuuri on automatisoitu, tekoälypohjainen ekosysteemi, joka saa tarjonnan ja kysynnän kohtaamaan, helposti ja osuvasti. Agentuuri toimii linkkinä palveluntarjoajien ja asiakkaiden henkilökohtaisten erikoistuneiden assistenttien välillä.
Digitaalinen agentuuri kerää ja yhdistää tietoa ja palveluita lukuisista lähteistä, kuten julkisista, kaupallisista ja käyttäjän omista yksityisistä lähteistä.. Se toimii välittäjänä, joka haastaa perinteiset välityspalveluiden mallit, tarjoamalla asiakkailleen juuri heidän tilanteeseen ja tarpeisiin soveltuvaa palvelua.
Miksi on tärkeää: Agentuurin ekosysteemi kuratoi, räätälöi ja välittää eri kategorioiden palveluita, kuten musiikkia, elokuvia, kirjoja, pelejä, uutisia sekä muita alueita kuten teemamatkoja, yksilöllistä terveydenhuoltoa ja erikoiskoulutusta.
Yrityksille osallistuminen tällaiseen digitaaliseen agentuuriin on elintärkeää, jotta ne voivat säilyttää kilpailukykynsä nopeasti muuttuvassa digitaalisessa maisemassa. Kuluttajien odotukset ja mieltymykset kehittyvät jatkuvasti, ja agentuuri tarjoaa tehokkaan tavan vastata näihin.
Läpimurto: 2027
Täydennetty todellisuus
Mistä on kyse: Täydennetty todellisuus, maailmoja joissa fyysinen, virtuaalinen ja synteettinen sulautuvat yhteen tavalla, joka hämärtää perinteisten rajojen merkityksen. Ihmisten käsitys todellisuudesta ja identiteetistä muokkautuu täysin uudelleen. Teknologiat ja tekoäly luovat täysin uusia todellisuuksia ja ekosysteemejä, joissa käyttäjät voivat elää, luoda ja vaikuttaa reaaliaikaisesti. Käyttäjät voivat rakentaa omia maailmoja, muokata niiden sääntöjä ja jopa luoda uusia kulttuureja. Tarjoaa pääsyn rikkaaseen ja moniaistilliseen kokemukseen, joka voi olla yhtä aikaa sekä fyysinen että virtuaalinen. Täydennetty todellisuus mahdollistaa esimerkiksi ihmisten osallistumisen maailman tapahtumiin virtuaalisesti, historian elävöittämisen ja jopa taideteoksiin astumisen.
Miksi on tärkeää: Täydennetyt todellisuudet häivyttävät perinteisiä maantieteellisiä, poliittisia ja kulttuurisia rajoja, ja samalla haastavat perinteiset käsitykset elämästä, yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tarjoaa syvemmän ja rikkaamman kokemuksen, rikkoo perinteiset mediamuodit ja luo elämyksellisiä tapoja viihtyä, oppia ja kokea maailmaa.
Radikaali muutos voi muovata ihmisten arvoja, identiteettejä ja suhteita. Täydennetyt todellisuudet luovat pohjan tulevaisuuden yhteiskunnalle, jossa digitaalinen ja fyysinen ovat erottamattomasti yhdistyneet ja muokkaavat myös mediakenttää perustavalla tavalla, määrittämällä uudelleen sen, miten sisältöjä ja elämyksiä luodaan, jaetaan ja koetaan.
Läpimurto: 2030
Tekoäly maailman kapellimestarina
Mistä on kyse: Tekoäly muuttaa radikaalisti sitä, miten organisaatiot toimivat ja tekevät päätöksiä. Pankit tekevät jo nyt lainapäätöksiä tekoälyyn pohjaten. Kun tekoäly toimii maailman kapellimestarina, se ohjaa laajoja kokonaisuuksia. Tekoäly ottaa roolin operatiivisena johtajana, optimoiden prosesseja ja resursseja reaaliaikaisesti ja objektiivisesti, monialaiseen dataan perustuen.
Miksi on tärkeää: Tekoälyn ohjauksessa organisaatiot ja yksilöt pystyvät tekemään valintoja vähemmällä politikoinnilla. Tekoälyn syvällinen ymmärrys datasta ja kyky kerätä dataa kollektiivisesti elollisilta, elottomilta ja virtuaalisilta osapuolilta auttaa löytämään uusia, kestäviä ratkaisuja niin liiketoiminnassa kuin sosiaalisissa ja ekologisissa uudistuksissa.
Tekoäly tarjoaa ihmiskunnalle valtavia mahdollisuuksia ratkaista globaaleja ongelmia ja uudistaa toimintaa sekä oppimista. Se nousee merkittävyydessään ihmiskunnan historian avainhenkilöiden rinnalle.
Läpimurto: 2028
Kuva: Matti Kurkela / Yle
tekoäly,Tekoälyohjelmisto,tekoälytaide
Tekijänoikeuksien muuttuminen
Mistä on kyse: Digitaalisen kehityksen ja tekoälyn myötä perinteiset tekijänoikeuksien ja patenttien määritelmät ja rajat haastetaan, ja niille haetaan uutta suuntaa. Sisältöjen, palveluiden ja tuotteiden muistuttaessa yhä enemmän toisiaan, luovan työn tuloksille luotujen suojarakenteiden merkitys ja toteutus joutuvat uudelleenarvioitavaksi.
Miksi on tärkeää: Tekijänoikeuksien muuttumisen merkitys korostuu, kun pohditaan luovien ja tieteellisten alojen tulevaisuutta ja niiden arvostusta yhteiskunnassa. Tekijänoikeuksien uudelleenmäärittely ja mahdollinen murtuminenkin voivat tarjota uusia mahdollisuuksia luovien ja intellektuaalisten aikaansaannosten jakamiseen, hyödyntämiseen ja jopa kulttuurin leviämiselle. Mutta samalla kohdataan monia kysymyksiä siitä, miten varmistetaan, että alan ammattilaiset saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.
Läpimurto: 2028
Avaruuden hyödyntäminen
Mistä on kyse: Palveluita luodaan paikkoihin, joita ei vielä ole tähän mennessä hyödynnetty: maata kiertäville radoille, Kuuhun, jopa Marsiin. Avaruudesta käsin voi kerätä paljon dataa maapallon tapahtumista. Infrastruktuurin kehittyessä avaruus voi toimia maanpäällisen infran korvaajana.
Miksi on tärkeää: Avaruuteen perustetaan yhteiskunnallisesti hyödyllisiä palveluita, jotka ovat myös kaupallisesti kannattavia. Globaalien jättien uusi pelikenttä. Tämä voi disruptoida monia aloja, kun kustannukset laskevat ja myös pienemmät toimijat pääsevät mukaan peliin. Tiedekeskukset, biologiset laboratoriot, energiakeräimet ja uudet tietoliikenneverkot kiertoradalle nykyisten rinnalle. Avaruusturismi ja muu viihdekäyttö seuraavat perässä. Energian ja mineraalien metsästys on vasta alussa. Studio avaruudessa tai ulkotuotantoasema kiertoradalle? Entä etätyöpaikka tai kesämökki? Datan varmuuskopiot Kuuhun tai Marsiin?
Läpimurto: 2035
Keinoelämä
Mistä on kyse: Keinoelämä vakiintuu osaksi ihmiskunnan teknologista ja biologista ekosysteemiä. Tekoälyn ja bioteknologian yhdistyessä luodaan täysin uudenlaisia olioita, jotka muistuttavat orgaanisia organismeja, mutta ovat ihmisen suunnittelemia ja optimoimia. Näitä voivat olla esimerkiksi hyönteisrobotit, joiden älykkyys perustuu kasvatettuihin aivosoluihin, tai kokonaiset rakenteet, jotka kasvavat itsestään. Talon seinät voivat olla biologisia rakenteita, jotka mukautuvat ympäristöönsä ja tarjoavat elävän, hengittävän pinnan, joka voi säädellä lämpötilaa tai tuottaa energiaa. Suuret, teollisesti tuotetut sadan kilon painoiset aivot korvaavat supertietokoneet ja ovat täydellinen infra neuroverkoille ja tekoälylle.
Miksi on tärkeää: Keinoelämä on paradigmaattinen muutos ihmiskunnan tavassa nähdä teknologia ja luonto. Keinoelämällä luodaan tehokkaampia, itsensä ylläpitäviä systeemejä, jotka integroituvat osaksi luonnollisia ekosysteemejä. Se voi parantaa ihmisen ja muiden eliöiden elinolosuhteita ja jopa edistää luonnon monimuotoisuutta. Keinoelämä voidaan tulkita myös elinympäristöön kuulumattomaksi, ympäristö alkaa hylkiä sitä. Tai keinoelämä voi muuttua agressiiviseksi uhkaksi luonnon ekosysteemeille.
Keinoelämä tarjoaa mahdollisuuden luoda olioita, jotka ovat ekologisempia ja humaanimpia kuin perinteiset koneet, sillä ne jäljittelevät luonnon prosesseja ja toimintaa. Siksi keinoelämä haastaa perinteisiä käsityksiä elämästä ja teknologiasta, ja herättää keskusteluja siitä, mitä tarkoittaa olla elävä olento.
Läpimurto: 2045
Pimeä puoli
Mistä on kyse: Haitanteko, tietojen vääristely, uskottavuuden murentaminen, korruptio, valtiollinen vaikuttaminen ja jopa sodat näkyvät ihmisten elämässä entistä enemmän. Keskinäinen luottamus vähenee. Konetta ei erota ihmisestä. Pimeissä verkoissa piilotettu toiminta pääsee operoimaan oman agendansa mukaisesti. Ihmisen ohjaamana tekoälystäkin tulee terroristi. Vielä siitä kehittyessään se voi kehittää ihmiseltä salassa hyvinkin tuhoisia asioita. Tai käy pelkkä vahinko – hupsis, kävikin näin.
Miksi on tärkeää: Kuka tai mikä nykyisessä moniarvoisessa maailmassa määrittää, mikä on oikein, mikä väärin, mikä on pimeää puolta, kehen voi enää luottaa? Mitkä ovat oman edun tavoittelussa tai arvojen puolustamisessa sallitut keinot? Miten varmistutaan, että kehitys menee oikeaan suuntaan? Kuka kertoo “totuuden”, kuka voi eliminoida “väärät” tiedot? Sodat kiihdyttävät joitakin kehityskulkuja, lamauttavat useita muita, vastuullisuuden teot unohtuvat kokonaan.
Dataa varastetaan tai tahallisesti korruptoidaan alkuperäisen ajatuksen vastaisesti kaupallisiin ja rikollisiin tarkoituksiin. Vaikka tieto olisi julkisesti saatavilla, niin mitkä ovat hyväksyttävät rajat datan käytölle ja kuinka varmistetaan, ettei oma data päädy rikolliseen käyttöön muun datan mukana?
Mediatoimijan tehtävänä on tuoda kaikki nämä kysymykset ja ilmiöt näkyviksi, jotta voimme yhdessä pohtia, miten varmistaa vastuullinen kehitys ja luottamuksen säilyminen yhteiskunnassa.
Ajaton ilmiö
Virtuaalisuus osana ihmisten arkeaTekoäly työkaverina
Mistä on kyse: Tekoäly toimii tiiviissä yhteistyössä ihmisten kanssa, toimien avustajana, asiantuntijana, tarkkailijana tai jopa päätöksentekijänä tietyissä tilanteissa. Tekoäly voi ilmetä monissa muodoissa, kuten applikaatioina, virtuaalihahmoina, kameroina ja älykaiuttimina tai fyysisinä robotteina. Se tuo pöytään syvällistä tietoa ja analyysikykyä, tarjoten vaihtoehtoisia näkemyksiä ja automatisoituja ratkaisuja. Se tekee jatkuvaa havainnointia ja reagoi tarvittaessa. Tekoäly varmistaa laadun ja hoitaa tärkeiden tietojen kirjaamisen työnkulkujen ketjussa. Se tunnistaa työntekijän ammattitaidon tason ja opettaa työntekijää vaikeissa asioissa, jopa fyysisellä palautteella. Tekoälyjä on erilaisia, niillä on erilaiset lähtökohdat sekä arvopohjat ja sen seurauksena niiden tuotokset voivat olla keskenään ristiriitaisia.
Miksi on tärkeää: Tekoäly mahdollistaa merkittävän tuottavuusloikan, automatisoimalla rutiinitehtäviä ja vapauttamalla ihmisten aikaa luovaan ja strategiseen työhön. Kun tekoäly integroituu osaksi työprosesseja, se edistää uusien ratkaisujen kehittämistä. Kuuleva, näkevä ja keskusteleva tekoäly luo uudenlaisen tekemisen ympäristön, jossa uuden äärellä saa valmentavaa palautetta. Tekoälyn käyttöönotto työkaverina luo perustan tulevaisuuden työpaikoille.
Pohdittavaksi: Koska tekoäly ei ole ihminen, millaisia virheitä annat sille anteeksi? Kuka sitä kouluttaa ja millaisella aineistolla, kuka kantaa juridisen vastuun?
Ajaton ilmiö
Kuva: Jari Ruotsalainen / Yle
Assistenttisovellus,teknologia,tekoäly
Erikoistuneet assistentit
Mistä on kyse: Ihmisen apureita, omia itsenäisiä entiteettejään, jotka palvelevat ihmisiä eri elämänalueilla, kuten vapaa-ajassa, työssä tai harrastuksissa. Nämä assistentit voivat hoitaa tehtäviä itsenäisesti tai puoliksi itsenäisesti, tarjoten personoidun tuen omistajalleen. Ne kykenevät oppimaan käyttäjänsä tarpeet ja mieltymykset, ja toimivat siten tulkkina ihmisen ja digitaalisen maailman välillä. Arkisia tehtäviä voi jättää assistenttien huoleksi. Apuri voi ilmentyä monissa muodoissa, kuten tekstibottina, virtuaalihahmona tai älykaiuttimena.
Miksi on tärkeää: Ihmiselle mahdollisuus olla offline, kun avustajat ovat aina online. Tulevaisuudessa nämä assistentit ovat tie omistajiensa tietoisuuteen. Ne valikoivat ympäröivän maailman tarjontaa omistajan puolesta, pyörittävät rutiinitehtäviä verkon muiden assistenttien kanssa ja voivat antaa käyttäjänsä mielipiteen kuuluville erilaisissa kyselyissä ja asioiden hoitamisessa. Markkinointi kohdistuukin assistentteihin – tämä muuttaa myös median suosittelualgoritmeja.
Erikoistuneilla assistenteilla on kyky helpottaa ihmisten elämää personoimalla teknologian käyttöä. Ne tarjoavat saavutettavuutta ja tukea erilaisilla kyvykkyyksillä varustetuille henkilöille, mahdollistaen kaikille tasavertaisemman pääsyn digitaalisiin palveluihin.
Läpimurto: 2026
Käyttöliittymätön käyttöliittymä
Mistä on kyse: Käyttöliittymätön käyttöliittymä on ihmisen ja digitaalisen ympäristön välistä sujuvaa vuorovaikutusta, jossa perinteiset käyttöliittymät, kuten näppäimistöt ja kosketusnäytöt, korvataan intuitiivisemmilla muodoilla. Ihminen liittyy digitaaliseen ympäristöön saumattomasti teknologian häiritsemättä, käyttäen luonnollisia keinoja kuten puhetta, katsetta ja eleitä. Teknologia ymmärtää sinua kuin läheisesi, ja tuntee tapasi toimia. Siirrytään luonteviin käyttöliittymiin, jotka toimivat kaikissa arjen käyttötilanteissa.
Miksi on tärkeää: Käyttöliittymätön käyttöliittymä edustaa merkittävää askelta kohti intuitiivisempaa ja luonnollisempaa ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta. Sen myötä digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttö muuttuu saavutettavammaksi, mukavammaksi ja virheettömämmäksi. Tämä parantaa merkittävästi käyttökokemusta ja avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti niille, jotka kokevat perinteiset käyttöliittymät haastaviksi. Käyttöliittymättömän käyttöliittymän kehitys haastaa myös kehittäjiä ja suunnittelijoita pohtimaan uudelleen koko vuorovaikutuksen luonteen.
Läpimurto: 2027
Ihmisen ja koneen sulautuminen
Mistä on kyse: Ihminen ja kone sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Ihminen toimii koneelle monipuolisena aistimena, joka kykenee havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöään tavalla, jota teknologiset anturit eivät vielä mahdollista. Tämä sisältää perinteisten aistimuksien – näkö, kuulo, maku, haju ja tunto – lisäksi myös monimutkaisemmat kokemukset, kuten mielentila, biometrinen data ja alitajuiset reaktiot. Samalla esimerkiksi hermoärsykkeitä generoivien rannekkeiden avulla ihminen voi kokea ja tuntea digitaalisia objekteja. Ihmisen ja koneen sulautuminen luo perustan moniaistilliselle immersiolle ja syvemmälle vuorovaikutukselle ympäristömme kanssa.
Miksi on tärkeää: Ihmisen ja koneen sulautuminen on evoluution seuraava askel kohti syvällisempää liityntää fyysisen ja digitaalisen ympäristön välillä. Tämä mullistaa kaiken vuorovaikutuksen robotiikan tai digitaalisten objektien kanssa.
Miten tasapainotetaan teknologisen kehityksen ja inhimillisen kokemuksen välinen suhde niin, ettei kumpikaan kärsi? Ihmisen syvempi integroituminen koneiden kanssa pakottaa pohtimaan eettisiä kysymyksiä, kuten ihmisyyttä ylipäätään. Oletko valmis hyväksymään, että aistisi eivät enää kuulu vain sinulle? Entä jos sillä voi samalla ansaita hieman lisätienestejä?
Läpimurto: 2034
Läsnä joka paikassa – ja ajassa
Mistä on kyse: Mitä jos voisimme jutella menneisyyden henkilöiden kanssa? Teknologian avulla voimme olla läsnä joka paikassa ja ajassa. Chattailet esivanhempiesi kanssa pikaviestimissä. Tai kohtaat kaukaisen ystäväsi etälaitteiden, kuten robottien sekä virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden avulla. Nämä teknologiat imitoivat ihmisen liikkeitä, puheita ja aistimuksia sekä välittävät aistihavaintoja etäympäristöstä takaisin käyttäjälle. Teknologialla luodaan digitaalisia kaksoiskappaleita tai ympäristöjä, jotka integroivat fyysisen ja digitaalisen, nykyisen ja menneen maailman. Moniaistilliset kokemukset ja vuorovaikutus sekä muiden ihmisten että digitaalisten objektien kanssa.
Miksi on tärkeää: Mullistaa tapamme kommunikoida ja kokea maailmaa. Se parantaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää läsnäolon kokemusta. Teknologia tekee paikoista saavutettavampia, vähentää fyysisen matkustamisen tarvetta ja tarjoaa uudenlaisia elämyksiä turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Voit kokea sukusi, kyläsi tai koko maailman historian henkilökohtaiseksi räätälöitynä, aidon ja elävän tuntuisena kulttuuriperintönä. Lisäksi, kun fyysinen ja digitaalinen maailma konvergoituvat, se luo mahdollisuuksia luovuudelle, kulttuurin erilaisille ilmentymille ja sosiaaliselle toiminnalle. Tämä määrittelee uudelleen kokemuksemme todellisuudesta.
Läpimurto: 2030
Digitaalinen kaksonen
Mistä on kyse: Ihmisen digitaalinen kopio, entiteetti ihmisen ja digitaalisen maailman rinnalla. Se koostuu omistajansa digitaalisisista ilmentymistä. Kulkee ja kasvaa omistajansa mukana, toimii yksilöstä lähtevänä identiteettinä, myös digitaalisena passina. Kaksonen on aina hereillä, tarkkailee ja tallentaa maailmaa omistajansa näkökulmasta ja osaa ennakoida tilanteita. Mahdollistaa asioiden tekemisen omistajansa puolesta, pyynnöstä ja pyytämättä, luottamuksella. Parhaimmillaan pystyy emuloimaan omistajaansa niin hyvin, että ulkopuolinen ei havaitse eroa.
Miksi on tärkeää: Digitaalisessa kaksosessa ihmisen identiteetistä muodostuu kattava, eheä ja koko elämän mittainen toiminnallinen kokonaisuus. Sen avulla voi kokeilla uusia ideoita ja suunnitelmia virtuaalisesti ennen niiden toteuttamista todellisessa maailmassa. Digitaaliselle kaksoselle voi antaa luvan omien ajatuksien käyttöön ja päätöksentekoon – neuvotteluissa, luottokortin käytössä tai jopa äänestämisessä.
Miten ihmisen kokemat onnettomuudet, vammat tai muut hänen identiteettiinsä kohdistuvat muutokset peilautuvat digitaaliseen kaksoseen? Päivittääkö kaksonen oman tilansa ja käyttäytymisensä vastaamaan uutta tilannetta, vai säilyttääkö se vanhat tutut ominaisuudet?
Mitä digitaalisesta kaksosesta jää jäljelle, kun ihminen kuolee? Voisiko digitaalinen kaksonen hallita vainajan omaisuutta, tai toimia taiteilijan sopimusten ja tekijänoikeuksien haltijana? Entä mistä digitaalisen kaksosen voi ostaa palveluna, riittävällä luottamuksella – pankista tai vakuutusyhtiöstä?
Läpimurto: 2035
Kuva: Matti Kurkela / Yle
tekoäly,generatiivinen tekoäly,tekoälytaide
Kuolemattomuus
Mistä on kyse: Ihmisestä luodaan niin hyvä pysyvä digitaalinen kopio, että sitä ei voi erottaa aidosta. Digitaalinen hahmo kykenee vuorovaikutukseen oikean ihmisen tavoin. Sen avulla ihmisen ilmentymää, ja jopa brändiä, laajennetaan eri kielisiksi, mukautetaan nykyaikaan ja eri heimoille ymmärrettäväksi. Ihmisen tunnistettava olemus pysyy kuitenkin kaiken ytimenä. Kirjallisuuden ja tallenteiden sijasta ihmiset säilyvät kokonaisina, ihmisenkaltaisina ja keskustelukykyisinä entiteetteinä. Ihmisistä tulee kuolemattomia.
Miksi on tärkeää: Tällainen entiteetti voi kommunikoida ja mukautua ajan myötä, säilyttäen yksilön henkisen läsnäolon ja persoonallisuuden digitaalisessa muodossa. Kuolemattomuus toteutuu aluksi julkisuuden henkilöille, ja teknologian kehittyessä mahdollisuus laajenee kaikkiin ihmisiin. Se tarjoaa uudenlaisen tavan säilyttää ja jakaa ihmisen olemusta ja perintöä, jopa jälkipolven tilanteeseen dynaamisesti muokkautuvan testamentin kautta.
Digitaalinen kuolemattomuus haastaa perinteiset käsitykset elämästä, kuolemasta, muistamisesta ja myös vallasta. Se säilyttää ihmisten tiedon, kokemukset ja persoonallisuuden tavalla, joka tukee henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä muistoja sekä kulttuurin säilymistä. Kuolemattomuus herättää syvällisiä eettisiä, filosofisia ja teologisia kysymyksiä ihmisyydestä.
Läpimurto: 2040
Missä on yksityisyys
Mistä on kyse: Ihmisistä syntyy ja kerätään jatkuvasti erilaisia vahvasti henkilökohtaisia tietoja – kuten ammattiin liittyvät tiedot, omat kiinnostukset, sosiaaliset kontaktit, paikkatiedot, median käyttö, emotionaaliset kokemukset, rahan käyttö, verotiedot ja terveystiedot. Koko elämän mittaisen datan kerääminen mahdollistaa koko ihmisen elinkaaren kertomisen. Mitä olet tehnyt, missä olet ollut, keitä olet tavannut, mitä olet tuntenut.
Miksi on tärkeää: Ihmisistä kerätyn datan turvalliseen käsittelyyn pitää voida luottaa. Miten yksilöiden tuottamaa dataa kerätään, säilytetään ja käytetään? Mitä tietoja yksilöt voivat ja haluavat itse säilyttää tai poistaa, ja miten tämä data voidaan suojata väärinkäytöltä? Mitkä tiedot kuolevat sinun mukanasi, ja mitkä eivät? Selkeät säädökset ja teknologiat, jotka tukevat yksityisyyden suojaa ja datan omistajuutta, ovat kriittisiä luottamuksen ylläpitämisessä ja digitaalisen yhteiskunnan kehittämisessä.
Koko elämän mittaisen datan hallinta tulee ihmisyyden perustaidoksi. Ihmisyyteen kuuluu myös asioiden unohtaminen ja väärin muistaminen. Miten tietojamme tulkitaan, ja millaisessa kontekstissa? Millainen on yksilön oikeus itsemääräämiseen digitaalisessa ympäristössä – tarvitaanko digitaalinen näkymättömyysviitta?
Ajaton ilmiö
Nostalgia
Mistä on kyse: Ihmisten halu valita tuotteita ja palveluita, jotka tarjoavat suoraviivaisen ja vaivattoman käyttökokemuksen, mieluisan tunnelman sekä syvemmän, henkilökohtaisen vaikutuksen tai uudelleen kokemisen. Vaikka nostalgian eri muodot esiintyvät eri tavoin eri sukupolvilla ja kohdistuvat eri ajanhetkiin, niitä yhdistää kaipuu yksinkertaisempiin, fyysisiin laitteisiin – vastavoimana monimutkaisille ja jatkuvasti verkossa oleville teknologioille.
Nostalgia näkyy kasvavana kysyntänä retrotuotteita, kuten perinteisen kaltaisia puhelimia, kameroita, äänilevyjä, autoja, vaatteita tai muita arjen tavaroita kohtaan. Se on reaktio digitaalisen elämäntavan aiheuttamaan stressiin. Ihmisten mukavuudenhalu saa aivot kaipaamaan tuttuutta ja rutiineja, mikä tekee yksinkertaisista ja tunnistettavista tuotteista houkuttelevia.
Miksi on tärkeää: Nostalgia heijastaa laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista trendiä, jossa ihmiset etsivät tasapainoa digitaalisen ja fyysisen maailman välillä. Käyttäjäkokemuksen ja inhimillisen kosketuksen merkitys ei ole vähentynyt digitaalisessa aikakaudessa, vaan pikemminkin korostunut.
Nostalgia tarjoaa markkina-aukon, johon luoda tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat ihmisten kaipuuseen yksinkertaisuuteen ja autenttisuuteen. Lisäksi nostalgia voi tarjota keinoja vähentää teknologian käytöstä aiheutuvaa ympäristökuormaa, kun ihmiset suosivat kestävämpiä ja pitkäikäisempiä tuotteita.
Ajaton ilmiö
Digitalisaation saaret
Mistä on kyse: Digitalisaation kehitys on luonut yhteiskuntaan useita digitalisaation saaria. Saaret edustavat erilaisia sukupolvia, yhteisöjä, kulttuurigenrejä, etnisiä- ja intressiryhmiä, jotka ovat muodostuneet digitaalisen maailman ympärille. Digitalisaatio yhdistää maailmaa, mutta samalla myös korostaa eroja ryhmien välillä, luoden sekä tahattomia että tarkoituksellisia saaria.
Digitalisaation nopea kehitys voi synnyttää kuiluja ihmisten muutoskyvyn ja palveluiden tarjonnan välille, mikä korostaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi on olemassa kaikille yhteisiä ja pakollisia asioita, joiden toimivuus tulee varmistaa kaikkien käyttäjien näkökulmasta.
Miksi on tärkeää: Digitalisaation saaret tarjoavat yhteisöille luontevan tavan jakaa elämäänsä ja kokemuksia, sekä tuntea yhteenkuuluvuutta. Saarten huonot puolet näkyvät ihmisten arjessa silloin, kun heillä ei ole mahdollisuutta hyödyntää digitaalisia palveluita tai teknologiaa tasa-arvoisesti, oma kulttuuritausta huomioiden. Digitaalisia alustoja kohdennetaan entistä kapeammille käyttäjäryhmille, eikä niihin haluta vääränlaisia ihmisiä.
Eriarvoisuutta voi syntyä liian nopeasti kehittyvien palveluiden seurauksena, jos ei huomioida kaikkien kykyä sopeutua uuteen teknologiaan. Toisaalta, osa ihmisistä haluaa ottaa etäisyyttä teknologiasta, ja sen takia ovat enemmän offline.
Median tehtävänä on auttaa ymmärtämään digitalisaation saarten monimuotoisuutta. Miten media voisi auttaa siltojen rakentamisessa tahattomasti syntyneiden saarten välille?
Ajaton ilmiö
Kehitys vaatii pohjan, jolle voi rakentaaRajaton energia
Mistä on kyse: Energia on käytännössä ilmaista ja sen tuottaminen ei vaadi uusiutumattomia luonnonvaroja. Tämä on mahdollista aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, aaltovoiman ja muiden uudenlaisten energialähteiden avulla. Energiantuotanto hajaantuu, samalla tuotannon riskit pienenevät. Energian varastointi nousee keskeiseksi ja markkinoille ilmaantuu uudenlaisia akkuja ja energiavarastoja, joilla pienet laitteet toimivat ”ikuisesti”.
Miksi on tärkeää: Rajattoman energian yleistymiseen tarvitaan merkittäviä teknologisia läpimurtoja, ja niiden käyttöönottoon kuluu aikaa. Yhteiskunnat muuttuvat energiaomavaraisiksi, maailmanlaajuisesti ja paikallisesti. Energia ei ole enää kehittämisen jarruna. Edesauttaa autonomisen ja älykkään infrastruktuurin kuin myös virtuaalisten maailmojen rakentumista.
Mitkä kaikki asiat muuttuvat, kun energia on ilmaista? Lisääkö kasvava energiankulutus maapallon lämpenemistä entisestään? Entä miten geopolitiikka muuttuu, kun energian viennillä tai tuonnilla ei olekaan enää merkitystä?
Läpimurto: 2035
Maapallon pelastaminen
Mistä on kyse: Teknologia tekee planeetastamme kestävämmän, mutta vain jos pystymme hallitsemaan ympäristöjalanjälkemme lisäksi myös digitaalista jalanjälkeämme.
Teknologiaa käytetään kestävän kehityksen tukemiseen ja ympäristövaikutusten pienentämiseen. Joustavilla palveluilla pystytään hyödyntämään tuotantokapasiteettia tehokkaasti ja vähentämään resurssien ja materiaalien turhaa käyttöä. Digitaalisilla palveluilla voi vähentää tarvetta fyysiseen kulutukseen. Virtuaaliset maailmat tarjoavat uusia tapoja oppia ja kokea asioita ilman reaalimaailman rajoituksia.
Miksi on tärkeää: Teknologian kehittäminen ja soveltaminen kestävän kehityksen näkökulmasta on kriittistä maapallon tulevaisuuden kannalta. Kestävät teknologiset ratkaisut eivät pelkästään vähennä ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta, vaan tarjoavat taloudellisia hyötyjä säästämällä kustannuksia. Niiden avulla voidaan parantaa ihmisten elämänlaatua tarjoamalla uusia tapoja kokea maailmaa ja olla yhteydessä toisiinsa. Kestävä kehitys vaatii globaalia yhteistyötä ja tuoreita lähestymistapoja, ja teknologia tarjoaa välineet, jotka auttavat varmistamaan maapallon elinkelpoisuuden tuleville sukupolville.
Myös digitaalisella jalanjäljellä, ja erityisesti tarpeettomalla tai käyttämättömällä datalla, digitaalisella roskalla, on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Pitääkö luoda digitaalisen ympäristön puhtaanapitolaitos? Miten se muuttaisi yhteiskunnan ja yksilöiden välisiä vastuita?
Ajaton ilmiö
Ihmisen ja teknologian välinen pelikenttä mullistuu
Teknologia on vallannut uusia elämän osa-alueita, ja varsinkin tekoälyn kehitys on ottanut viimeisten vuosien aikana suorastaan ennustamattoman suuria loikkia. Tekoälylle on onnistuttu luomaan inhimillisyyttä ja lähestyttävyyttä, ja samalla monien ihmisten suhtautuminen sitä kohtaan on muuttunut entistä avoimemmaksi, jopa kaverilliseksi. Samalla se kuitenkin koetaan entistä suuremmaksi uhaksi ihmisyydelle ja ihmisyydestä muodostuvalle aitoudelle. Sekä odotukset että pelot teknologian kehitystä kohtaan voivat olla osin epärealistisia, mutta varmaa on, että ihmisen ja teknologian välinen pelikenttä mullistuu.
Ylen tulevaisuustyö on monen ihmisen yhteistyötä. Kymmenet yleläiset ovat kirjanneet havaintoja maailmasta työn syötteeksi. Ilmiökartaksi työn tulokset kiteyttivät Arto Markku ja Jari Ruotsalainen.
Kuvat: Matti Kurkela / Yle sekä Jari Ruotsalainen / Yle
Kuvien tuottamisessa on käytetty generatiivista tekoälyä apuna.