Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen on yhtenä oikeuskanslerille tehdyn kantelun kohteista. Kantelun on jättänyt neljä lääkäriä. Kantelu liittyy Lehtosen aikaisempiin tehtäviin.
Kelan nykyinen pääjohtaja Lasse Lehtonen on joutunut oikeuskanslerille jätetyn kantelun kohteeksi. Kyse on neljän lääkärin tekemästä kantelusta koskien Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopirin (HUS) Diagnostiikkakeskuksen (DGK) johdon menettelyä vuosina 2023–2025.
Iltalehti uutisoi kantelusta kaksi viikkoa sitten.
Kantelun ovat jättäneet ylilääkäri Antti Markkola, erikoishammaslääkäri Marianne Nixdorf, osastonylihammaslääkäri Anni Suomalainen ja erikoislääkäri Riikka Linden Husin Meilahden Tornisairaalasta.
Kantelu koskee erityisesti erityisesti KNK- ja suuradiologian yksiköiden organisaatiomuutoksia, työnantajan menettelyä yhteistoimintavelvoitteiden suhteen ja yksikön johtoon kohdistunutta epäasiallista kohtelua.
– Tapahtumien kulku osoittaa mielestämme, että työnantajan menettelyt eivät ole kaikilta osin täyttäneet julkisen työnantajan velvollisuutta noudattaa lakia, hyvää hallintotapaa ja Husin omia ohjeistuksia.
– Kantelun tavoitteena on, että oikeuskansleri tutkii menettelyn lainmukaisuuden ja mahdollisia puutteita havaitessaan varmistaa, että Husissa toteutetaan asianmukaiset korjaavat toimet.
Kantelussa nousee vahvasti esiin entisen Husin diagnostiikkajohtajan, Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen nimi. Kantelijat kuvaavat Lehtosen johtamistapaa pelolla johtamiseksi.
– Useat henkilöt ovat kokeneet hänen käytöksensä asiattomaksi, kantelijat sanovat.
Osansa saa myös Husin ylin johto.
– (Husin) toimitusjohtaja Matti Bergendahl ja henkilöstöjohtaja Johanna Karppi eivät vaikuttaneet tosiasiallisesti puuttuvan Lehtosen toimintaan, vaikka sisäinen selvitys suositti vähintään varoituksen antamista hänelle, kantelijat sanovat.
Iltalehti yritti tavoittaa Lasse Lehtosta tiistaina. Hän vastasi jutun julkaisun jälkeen tekstiviestitse, ettei kommentoi asiaa, koska prosessi on kesken.
Näin tapahtumat etenivät
Joulukuussa 2022 Husin DGK:n vakituiset suuradiologit, Anni Suomalainen ja Marianne Nixdorf vaativat Husilta korjausta väärin maksettuihin lisätyöpalkkoihin.
Kantelijoiden mukaan kesällä 2022 suuradiologeilta evättiin mahdollisuus lisätöihin.
– Samassa yhteydessä DGK:n silloinen johtaja Lasse Lehtonen totesi ”katsovansa hammasradiologian organisaation syksyllä uusiksi, jos siellä on vaikeuksia sopeutua DGK:n toimintamalleihin ja prosesseihin”.
Suuradiologit kokivat lisätyökiellon heihin kohdistuvana syrjivänä toimenpiteenä, ja maininnan organisaation uudistamisesta tässä yhteydessä uhkaavana.
Marraskuun 21. päivänä 2023 suuradiologian osaston Suomalainen sekä ylilääkäri Markkola saivat Lehtoselta neuvottelukutsun seuraavaksi päiväksi. Markkola teki kokouksesta muistiinpanot.
– Muistiinpanoista ilmenee, että muun muassa Lehtosen toimintaan liittynyt mielivaltaisuus, kuten suuradiologien koulutusmäärien äkillinen kolminkertaistaminen tai vaihtoehtoisesti suuradiologien toimintojen lopettaminen lähes kokonaisuudessaan. Lisäksi muistiinpanoista käy ilmi Lehtosen asettamat kohtuuttomat vaatimukset epärealistisena aikatauluineen, kantelussa todetaan.
– Suomalainen pyysi vastauksessaan lisätietoja uudelleenorganisoinnista, jotta hän voisi vastata Lehtoselle parhaan kykynsä ja asiantuntemuksensa mukaisesti. Lehtonen kieltäytyi toimittamasta pyydettyjä tietoja, moitti Suomalaista asiattomasta toimintatavasta ja kyseenalaisti hänen osaamisensa esihenkilönä. Tämä menettely ilmentää Lahtosen epäasiallista, vähättelevää ja painostavaa johtamistapaa, kantelijat sanovat.
Lehtonen pyysi 28.11.2023 Markkolaa tapaamiseen seuraavana päivänä kello 14.00.
– Lehtonen ei kuitenkaan saapunut sovittuun tapaamiseen vaan soitti Markkolalle kello 14.30. Puhelun aikana Lehtonen tiedusteli, kiinnostaako Markkolaa hallinnollisen ylilääkärin tehtävä. Markkola vastasi olevansa tyytyväinen nykyiseen työnkuvaansa, johon Lehtonen totesi, että hän oli kysynyt asiaa, koska ”Markkolalla ei jatkossa ole enää mitään johdettavaa”. Lehtonen ilmoitti aikovansa uudelleenorganisoida KNK-radiologian, kantelussa todetaan.
Markkola toi keskustelussa esiin ihmetyksensä siitä, miksi Lehtonen halusi hajottaa hyvin toimivan yksikön, joka oli hiljattain saanut erinomaista palautetta sekä ammatillisesta osaamisestaan että kouluttajatehtävistään.
– Lehtonen ei puhelun aikana perustellut päätöstään, eikä hän myöskään selventänyt, mitä suunniteltu uudelleenorganisointi käytännössä olisi tai mitkä sen perusteet olivat. Edellä kuvattu puhelinkeskustelu kuvaa osaltaan Lehtosen johtamistapaa ja hänen suhtautumistaan alaisiinsa, kantelussa todetaan.
– Koska työnantaja ei toistuvista pyynnöistä huolimatta esittänyt mitään asiallisia perusteita suuradiologien toimintojen uudelleenorganisoinnille, henkilöstö jäi käsitykseen, että tämä oli uudelleenorganisointi oli yksi Lehtosen keinoista kiusata suuradiologeja.
Pelolla johtamista
Suomalaisen toimitusjohtaja Bergendahlille ja johtavalle ylilääkäri Mäkijärvelle toimitetussa kirjelmässä todettiin myöhemmin, että Lehtosen toimintatapa ja pelolla johtaminen olivat muodostuneet merkittäväksi riskiksi henkilöstön työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle ja että organisaatiokulttuuri oli muodostunut haitalliseksi.
– Tästä johtuen KNK-radiologian yksikölle oli myös käynnistetty Hus Työterveyden toimesta suunnattu ammattiryhmäkohtainen selvitys työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta, kantelussa todetaan.
Lehtonen siirtyi pois Husin palveluksesta kesäkuussa 2025, minkä jälkeen henkilöstö otti uudelleen yhteyttä Husin ylimpään johtoon. Huolena oli edelleen KNK-radiologian osaamisen ja toiminnan näivettyminen tilanteessa, jossa yksikkö oli siirretty alaan perehtymättömän neuroradiologian ylilääkärin alaisuuteen, kantelussa todetaan.
Elokuussa 2025 Markkola sai Karpilta sähköpostiviestin, jossa Karppi vaikutti yrittävän jälkikäteen etsiä tai muodostaa erilaisia perusteluja Lehtosen tekemälle päätökselle. Viestin perusteella yhtään kirjallista dokumenttia tai perustetta Markkolan päällikkyyden poistamiselle ei ollut löydettävissä, kantelussa todetaan.
Kanteluun on toimitettu Markkolan Karpille antamat vastineet, jotka eivät ole julkisia. Tuntematon henkilö puolustaa vastineessaan Markkolan esittämiä näkemyksiä ja vahvistaa edellä kuvattua tapahtumien kulkua. Hän kertoo myös Lehtosen epäasiallisesta käyttäytymisestä kokouksissa ja pohtii, olisiko yhteistoimintamenettelyn sivuuttaminen saanut alkunsa 12. toukokuuta 2022 pidetystä DGK:n yhteistoimintakokouksesta, kantelussa todetaan.
– Kyseisessä kokouksessa Lehtonen oli ilmoittanut irtisanoutuvansa yhteistoiminnasta, käyttäytynyt epäasiallisesti ja äänekkäästi sekä erityisesti kohdistanut huutamista ja hyökkäävää käytöstä henkilöstöjärjestöjen edustajiin. Kokouksessa oli läsnä useita henkilöstön edustajia, jotka vahvistavat tapahtumat, vaikka pöytäkirjaan tai muistioon niitä ei ole kirjattu. Lehtosen on kerrottu hyökänneen sanallisesti järjestöjen edustajia vastaan ja todenneen lopuksi, että ”jos riitaa hakee, niin riitaa myös saa”.
Juttuun lisätty Lasse Lehtosen kommentti 2.12. kello 21.30.