Dementia vaurioittaa aivoja vähitellen. Monet muutokset tapahtuvat elimistössä hiljalleen vuosikymmenien aikana ennen kuin varsinaiset muistisairauden oireet alkavat ilmetä.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että dementian riskiin vaikuttavat muun muassa ikä, geenit, sukupuoli ja elämäntavat, mutta moni tekijä muistisairauksien takana on edelleen tunnistamatta. Nyt tutkimuksissa on tehty jälleen yksi läpimurto.
Keski-iässä todetut merkit sydänlihaksen vaurioista ovat yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan myöhemmällä iällä, selviää University College Londonin johtamasta tutkimuksesta. Brittitutkijat havaitsivat, että henkilöt, joilla on keski-iässä veressä normaalia enemmän troponiini I -proteiinia, vaikuttaisivat olevan myöhemmin elämässä muita alttiimpia dementialle.
Riski saada dementia kasvoi
Ihmisillä, joiden veressä oli muita enemmän sydänlihaksen vauriosta kertovaa sydänperäistä troponiini I -proteiinia, diagnosoitiin muita todennäköisemmin myöhemmällä iällä dementia. Kohonneita troponiinitasoja löytyi jopa 25 vuotta ennen muistisairauden diagnosoimista.
Niillä tutkimukseen osallistuneilla, joilla troponiini I -arvot olivat tutkimuksen alussa kaikkein korkeimmat, dementian riski oli 38 prosenttia suurempi verrattuna heihin, joiden arvot olivat alhaisimmat.
Kognitiivinen heikkeneminen eteni nopeimmin 45–69-vuotiailla henkilöillä, joiden elimistössä troponiini I -proteiinin arvo oli koholla.
Hiljainen sydänvaurio voi näkyä myöhemmin aivoissa
Troponiini I -proteiinia vapautuu vereen, kun sydänlihaskudos vaurioituu esimerkiksi sydänkohtauksessa. Kohonnut troponiinipitoisuus ilman oireita voi puolestaan viitata piilevään sydänvaurioon, joka vaikuttaa verisuoniin ja verenkiertoon.
Pitkäaikainen sydänvaurio voi heikentää verisuonten kuntoa sekä verenvirtausta aivoihin ja siten vaikuttaa myös dementiariskiin.
”Sydämen huono terveys keski-iässä lisää riskiä sairastua dementiaan myöhemmällä iällä. Aivojen vauriot, joita nähdään dementiapotilailla, kertyvät hitaasti vuosikymmenten aikana ennen oireiden ilmaantumista”, kertoo professori Eric Brunner tutkimustiedotteessa.
Jo aiemmin on arvioitu, että jopa 17 prosenttia dementiatapauksista voitaisiin ehkäistä tai siirtää myöhemmäksi parantamalla sydän- ja verisuoniterveyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten verenpainetta ja kolesterolia, lisäämällä liikuntaa ja ehkäisemällä lihavuutta.
”Sekä sydänsairauksille, aivohalvaukselle että dementialle yhteisten riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen, hyvä hoito keski-iässä saattaa hidastaa tai jopa estää dementian kehittymistä. Samalla voidaan ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia”, Brunner sanoo.
Hänen mukaansa seuraava askel on selvittää, kuinka hyvin troponiinitaso pystyy ennustamaan yksilön dementiariskiä.
”Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että troponiinista voisi tulla tärkeä osa riskipisteytystä, jolla arvioidaan potilaan todennäköisyyttä sairastua dementiaan.”
Lue myös: Oikein syömällä voi torjua jopa muistisairautta – Nämä ruoat tukevat muistin toimintaa