Kuopiolainen koruseppä Laura Lampinen elää jännittäviä aikoja. Hänen suunnittelemansa Sudenmarja-korut nousivat Vuoden koru 2026 -kilpailun finaaliin, mikä tuli tekijälle itselleen yllätyksenä.
– En meinannut uskoa sitä todeksi. Luin sähköpostin viikon myöhässä ja piti varmistaa vieressä olevalta ihmiseltä, että tämä on ihan oikeasti totta. Kävin takahuoneessa hyppimässä innosta, Lampinen nauraa.
Lampisen korupaja sijaitsee Kuopiossa H-talossa, ja hänen töissään näkyy vahva yhteys luontoon ja suomalaisiin uskomuksiin.
– Olen lapsuuteni asunut maalla ja seikkaillut metsissä. Sudenmarja kiehtoo minua, koska se on herkkä ja kaunis, mutta samalla myrkyllinen ja kontrasti viehättää. Koruni eivät ole tavanomaisia, niissä on aina jokin juju, hän kertoo.
Lampinen ammentaa inspiraatiota myös kansanperinteestä – ja omasta suvustaan.
– Minua kiehtovat vanhat uskomukset ja tarinat. Omistan Kalevalan neljässä eri muodossa, hän sanoo.
Lampisen kiinnostus juontaa juurensa lapsuuteen. Hänen isoisänsä äiti, ”pikku mummo”, oli karjalaisevakko, jonka vanhoista kirjoista Lampinen löysi kansantaruja ja uskomuksia.
– Sieltä löytyi tarinoita, kuten että pihlaja on pyhä puu. Ne kiehtoivat minua jo lapsena ja kulkevat mukana korujen tarinoissa, Lampinen kertoo.
Korut eivät olleet Lampisen lapsuuden haave.
– Halusin joskus arkeologiksi, mutta kouluarvosanat eivät riittäneet. Opo ohjasi minut taidealoille, ja kuva-artesaaniopinnoista olin jo lähdössä yliopistoon lukemaan taidehistoriaa. Sitten vierailin korunmuotoilun pajalla ja ihastuin täysin. Siitä lähtien tiesin, että tämä on minun juttuni, hän kertoo.
Lampiselta on tulossa myös oma korumallisto, joka jakautuu kolmeen teemaan: Lehto, Hovi ja Tuoni.
– Lehto on herkkää ja feminiinistä, Hovi neutraalia ja arkikäyttöön sopivaa, kun taas Tuoni ammentaa synkemmistä aiheista, kuten eläinten luista ja rosoisista pinnoista, Lampinen kuvailee.
Vaikka korualalla hyödynnetään nykyään 3D-mallinnusta, Lampinen tekee suurimman osan töistään käsin.
– Rakastan työstää kultaa, se on unelmamateriaali. Hopea on yleisin omissa koruissani, mutta myös vanhojen perintökorujen korjaaminen on iso osa työtäni. Niissä on tarinoita, joita arvostan, hän kertoo.
Lampinen muistuttaa, että vanhoja koruja ei kannata hylätä.
– Niitä voi muokata uuteen tyyliin tai korjata. Vihkisormuksen voi suurentaa, ketjun korjata ja kivien istutukset tarkistaa – näin korut kestävät sukupolvelta toiselle.
Vuoden koru -kilpailun voittajan valitsee yleisö.
– Jännittää ihan älyttömästi. On ihanaa saada viestejä ihmisiltä, jotka ovat äänestäneet koruani. Jokainen finalisti ansaitsee voiton, mutta totta kai toivon, että oma koruni saa ääniä, Lampinen sanoo hymyillen.
Savon Sanomat ja Savon Aallot kuuluvat molemmat Keskisuomalainen-konserniin.