Yhdysvaltain edustajan Steve Witkoffin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiistaiset neuvottelut eivät tuoneet selvyyttä Ukrainan rauhannäkymiin, ainakaan julkisuuteen.
Viisi tuntia kestäneiden neuvottelujen jälkeen Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ušakov laskeutui viimein puhumaan Kremlissä odottaville toimittajille.
Kommersant-lehden kokenut Kremlin-seuraaja Andrei Kolesnikov pumppasi Ušakovilta, onko rauha näiden neuvottelujen jälkeen lähempänä vai kauempana.
– Ei ainakaan kauempana, se on varma, Juri Ušakov vastasi ja toisti vielä sanansa.
Siitä Kolesnikov päätteli, että ei lähempänäkään.
Katso tästä, miten Ušakov kommentoi eilisiä neuvotteluja:
Video: Jukka Koski / Yle, kuvalähde: AFP
Arvostettu analyytikko Tatjana Stanovaja arvioi X-viestipalvelussa, että näissä keskusteluissa ei edes ollut kyse sopimukseen pääsemisestä.
Stanovajan mukaan Putin ei aio perääntyä keskeisistä vaatimuksistaan.
Tapaamisen tarkoitus oli vain esittää Witkoffille ja hänen kauttaan Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille mahdollisimman kirkkaasti, mitkä Putinin vaatimukset ovat ja mistä hän pitää kiinni.
– Moskovan laskelmat ovat yksinkertaiset: Washingtonin pitää nyt painostaa Kiovaa hyväksymään nämä ehdot ainoana toteuttamiskelpoisena reittinä rauhaan, Stanovaja kirjoitti.
Venäjän johdolle sopii hyvin, että Yhdysvallat keskittyy käymään rauhanneuvotteluja eikä esimerkiksi kiristä pakotteita Venäjää vastaan.
Trumpin pakotteet Venäjän kahdella suurimmalle öljy-yhtiölle olivat Kremlille ikävä yllätys. Välttääkseen mahdolliset jatkotoimet Venäjän on annettava ainakin kuva, että se haluaa neuvotella.
Kovin rauhanomaisia eivät olleet Putinin puheet ennen eilisiä keskusteluja.
Putin pohjusti tapaamista lähettämällä median kautta uhkaavan viestin Euroopan maille: Venäjä ei aio sotia Euroopan kanssa. Jos Eurooppa haluaa sotaa, Venäjä on siihen valmis vaikka heti.
Katso tästä, mitä Putin sanoi sodasta Euroopan kanssa:
Jukka Lehto / Yle, Kuvalähde: Reuters
Putin saattoi viitata Saksan viranomaisten arvioihin, että Venäjä voisi olla valmis hyökkäämään Nato-maiden kimppuun vuoteen 2029 mennessä.
Sotaisat puheet kielivät siitäkin, että Putinia ärsyttävät Ukrainan iskut Venäjän varjolaivaston tankkereihin Mustallamerellä.
Hän antoi ymmärtää, että Venäjä voi ryhtyä vastatoimiin, myös Ukrainan tukijoita vastaan.
Putinin puheita voi myös tulkita viestinä kotimaiselle yleisölle.
Venäjän vallanpitäjät eivät halua antaa kansalaisille kuvaa, että Ukrainassa käytäisiin sotaa pelkkää Ukrainaa vastaan. Ukrainan takana on oltava todellinen suuri vihollinen, ”kollektiivinen länsi”, viime kädessä Yhdysvallat.
Kun Venäjän hallinto nyt lämmittelee suhteita Yhdysvaltain johtoon, Eurooppa saa esittää tätä arkkivihollisen roolia.
Putin syyttikin Euroopan maiden sabotoivan rauhanneuvotteluja lisäämällä esityksiä, joita Venäjä ei voi hyväksyä.
Katso tästä, mitä Putin sanoi Euroopan lisäyksistä rauhansuunnitelmaan:
Jukka Lehto / Yle, Kuvalähde: Reuters
Euroopan maat tosiaan yrittävät jarruttaa malttamatonta Trumpia kiirehtimästä läpi Ukrainalle – ja niille itselleen – epäsuotuisaa rauhansopimusta.
Euroopan toimissa on diplomaattisen viivytystaistelun maku. Viivyttely toimii, jos Ukrainan tilanne jatkossa kohenee eikä huononnu.
Putinin laskelma on, että aika on Venäjän puolella, kun näännytyssota kuluttaa päivästä toiseen Ukrainan voimia suhteessa enemmän kuin Venäjän. Siksi Putin tuskin kokee mitään suurta kiirettä sopia rauhasta.
Tätäkin Putin viesti ennen neuvotteluja, kun hän väitti Venäjän saaneen Pokrovskin kaupungin hallintaansa. Ukraina kiistää tämän.
Toisaalta Trumpin hallinnon aikana Venäjällä on mahdollisuus saada paremmat ehdot kuin hänen mahdollisen seuraajansa aikana. Jo vajaan vuoden päästä järjestettävät välivaalit Yhdysvalloissa voivat kaventaa Trumpin poliittista liikkumatilaa.
Trumpin väelle keskeinen porkkana ovat rauhasta koituvat taloudelliset hyödyt.
Tästä kielii sekin, että neuvotteluiden kärjessä ovat molemmin puolin liikemiehet: Witkoff, Trumpin vävy Jared Kushner ja Venäjän puolelta Kirill Dmitrijev, valtiollisen investointirahaston RFPI:n johtaja.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja hänen ministeriönsä sen sijaan on ollut sivuraiteella.
Avaa kuvien katselu
Juri Ušakov, Jared Kushner, Kirill Dmitrijev ja Steve Witkoff Moskovassa 2. joulukuuta 2025. Heistä vain Ušakov on diplomatian ammattilainen. Kuva: Kristina Kormilitsina / EPA
Jos Ukrainan asema taistelukentällä heikkenee ja talouden sietokyky murenee, rauhanehdot eivät ainakaan parane.
Siksi EU:n pitäisi onnistua sorvaamaan vankka rahoituspaketti Ukrainalle. Rahojen löytyminen ei tunnu olevan helppoa.
Belgia ei edelleenkään ole innokas hyväksymään Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämistä. Eilen tiistaina Financial Times -lehti kertoi, että Euroopan keskuspankki kieltäytyy takaamasta näihin varoihin nojaavaa lainajärjestelyä.
Jos Eurooppa ei kykene hoitamaan Ukrainan rahoitusta, sen on turha toivoa merkittävää roolia rauhanneuvotteluissakaan.
Uutista korjattu 3.12.2025 kello 19.09: Jared Kushner on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vävy, ei Venäjän presidentti Vladimir Putinin vävy, kuten tekstissä aiemmin virheellisesti luki.