Kiistellyssä lausunnossa on esitelty muun muassa teoria siitä, olisiko Anneli Auer voinut luvata lapsille rahallisen korvauksen kertomusten muuttamisesta.
Anneli Auer median haastattelussa oikeustalolla keskiviikkona.
Anneli Auerin seksuaalirikosoikeudenkäynnissä esiteltiin syyttäjän todisteena lausunto, joka on laadittu Keskusrikospoliisin (KRP) pyynnöstä lisätutkinnassa vuonna 2023.
Lausunnossa esitellään kuusi mahdollista syytä sille, miksi Auerin lapset ovat vuosia myöhemmin muuttaneet kertomuksiaan ja peruneet puheensa väitetyistä seksuaalirikoksista.
Lausunnon on laatinut lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö. Lausunnon allekirjoittaneet psykologit ovat haastatelleet lapset vuonna 2011, laatineet tuolloin lausunnon kertomusten luotettavuudesta ja käyneet todistamassa oikeudessa.
Tästä syystä he toteavat lausunnossaan, että ovat pohtineet sitä kirjoittaessa omaa puolueettomuuttaan. Anneli Auer kritisoi lausunnon sisältöä keskiviikkona oikeudessa median haastattelussa.
1. Aikuiset lapset uskaltavat nyt kertoa totuuden
Auerin puolustuksen mukaan yksi Auerin tyttäristä oli jo 5. luokalla koulussa kertonut ystävälleen, ettei seksuaalinen hyväksikäyttö pidä paikkaansa. Tyttö oli jo tuolloin sanonut, että sijaisvanhemmat eli Auerin veli ja tämän puoliso, olivat syöttäneet lapsille valheita.
Lausunnossa todetaan, että erityisesti nuoret lapset saattavat uskoa seksuaalisen hyväksikäytön tapahtuneen, jos heiltä toistuvasti kysytään johdattelevia kysymyksiä.
Anneli Auer on tätä nykyä 60-vuotias. Hän sai aikoinaan seksuaalirikoksista 7,5 vuoden tuomion, ja nyt hänen lapsensa kertovat sepittäneensä todisteina olleet tarinat. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva
2. Anneli Auer ja hänen asianajajansa ovat voineet vaikuttaa lapsiin
Lausunnon mukaan Anneli Auer on voinut vaikuttaa vanhimman tyttärensä kautta ensin kahden nuoremman tyttärensä kertomuksiin. Auerin poika taas on kertonut keskustelleensa asiasta ensin sisarustensa kanssa ennen Auerin asianajajan ja poliisin kuulemista vuonna 2023.
Lausunnossa viitataan tutkimukseen siitä, miten lähisuhdeväkivallan uhrit päätyvät vetämään kertomuksensa takaisin. Tutkimuksen mukaan tekijä usein vähätteli tekoaan ja vetosi uhrin tunteisiin, mikä sai uhrin tuntemaan syyllisyyttä ja katumusta.
3. Henkilökohtaisen leiman ja häpeän välttäminen
Lausunnossa todetaan, että hyväksikäytöstä kertominen ja julkista huomiota herättäneet oikeudenkäynnit sekä asian käsittely mediassa ovat voineet aiheuttaa lapsille ja heidän läheisilleen negatiivista huomiota. Negatiivinen huomio kertomisen jälkeen voi aiheuttaa uhrille stressiä, minkä vuoksi osa uhreista vetää kertomuksensa takaisin.
Traumaattisen asian kieltäminen voi myös tutkimusten mukaan olla tehokas tapa selvitä trauman kanssa.
Anneli Auer kuvattuna Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kuva: Jussi Vierimaa
4. Halu olla osa sisarusryhmää ja perhettä
Lausunnossa todetaan, että kun lapset ovat etääntyneet sijaisvanhemmistaan, he ovat tarvinneet enemmän hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta äidiltään ja sisaruksiltaan. Lasten sosiaalinen verkosto on jäänyt pieneksi lapsuus- ja nuoruusvuosien eristäytyneisyyden vuoksi.
Kontaktit sisaruksiin voivat lisätä tarvetta ja painetta olla samaa mieltä myös menneisyyden tapahtumista.
5. Toive rahallisesta korvauksesta
Lausunnon mukaan Anneli Auer on voinut luvata lapsilleen rahallisen korvauksen kertomusten takaisinvetämisestä. Lisäksi on mahdollista, että aikuiset lapset toivovat saavansa rahallisen korvauksen, jos Anneli Auer saa korvauksia tuomionpurun jälkeen.
6. Julkisen häpeän siirtäminen sijaisvanhemmille
Lausunnon mukaan lapsilla on haasteita luoda uusia sosiaalisia suhteita, sillä he kohtaavat jatkuvasti julkisen tiedon kokemastaan hyväksikäytöstä.
Tämä saattaa lausunnon mukaan aiheuttaa negatiivisia tunteita, kuten turhautumista ja vihaa, mistä syystä lapset haluavat vyöryttää syyllisyyden ja häpeän entisille sijaisvanhemmilleen.
Tästä on kyse
Kuva: Aleksi Jalava / IS, Roni Lehti / Lehtikuva, Bo Stranden, Joel Maisalmi
-
Anneli Auer, 60, ja Jens Kukka, 62, tuomittiin 2013 Turun hovioikeudessa pitkiin vankeusrangaistuksiin seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Asianomistajina oli Auerin neljä lasta.
-
Auer tuomittiin 7,5 vuoden ja Kukka 10 vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. He kiistivät syyllisyytensä. Tuomiot perustuivat pitkälti Auerin lasten kertomuksiin.
-
Alkuvuonna 2023 ex-pari kertoi hakeneensa tuomioilleen purkua korkeimmasta oikeudesta. Auerin aikuisiksi varttuneet kolme nuorinta lasta kertoivat sepittäneensä tarinat äitinsä ja tämän miesystävän seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
-
Lapset olivat eläneet sijaisperheessä Auerin veljen luona vuodesta 2009. Lasten mukaan heidät oli painostettu valheisiin sijaisperheessä.
-
Joulukuussa 2024 KKO purki tuomion, joka oli perustunut pitkälti Auerin lasten kertomuksiin. Asia palautui Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käsittelyyn.