Linnan juhlat on instituutio, joka on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten itsenäisyyspäivän vietossa. Onko miljoonia suomalaisia tavoittava lähetys kansakunnan viimeisiä yhteisiä iltanuotioita?

Yle on välittänyt itsenäisyyspäivän juhlintaa suomalaisille koko olemassaolonsa ajan. Aluksi radiossa välitetty kansallinen tunnelmointi levittäytyi 1950-luvun lopulla televisioon, 1990-luvulla verkkosivuille, sitten suoratoistopalvelu Yle Areenaan ja viime vuosina myös virtuaaliselle Roblox-pelialustalle.

Linnan juhlat on televisioitu säännöllisesti presidentti Mauno Koiviston ensimmäisistä juhlista 1982 asti, lukuun ottamatta koronavuosia 2020 ja 2021, jolloin juhlia ei järjestetty lainkaan. Lähetyksen seuraamiseen liittyy edelleen vahvasti kokemus samanaikaisuudesta ja yhteisöllisyydestä muiden suomalaisten kanssa. Nykyään Yle Areenan chat mahdollistaa myös reaaliaikaisen keskustelun muiden juhlia seuraavien kanssa, eli jutustelu on laajentunut kotisohvilta ulospäin.

Mutta miksi juuri Yle välittää merkkipäivän tunnelmia ja sen kruununjalokiven eli Linnan juhlat?

”Tasavallan presidentin kanslia on aikoinaan uskonut tämän tehtävän Yleisradiolle, ja jatkamme nykyaikanakin tätä pitkää perinnettä. Ylen tehtävä on ollut ja on edelleen välittää koko kansakuntaa koskettavia asioita. Suomalaisille itsenäisyyspäivän juhliminen merkitsee paljon ja juhlinnan näyttäminen ja siinä mukana oleminen sopii Ylen tehtävään täydellisesti”, kertoo Linnan juhlien päätuottaja Ville Mättö.

Jotkin Linnan juhlien lähetysten elementit ovat pysyviä: kättelyiden seuraamista, pukuloiston ihailua, musiikkiesityksiä, vieraiden ja presidenttiparin haastattelut. Mutta vakiintuneetkin sisällöt muokkautuvat vuosien varrella ja uusien tekniikoiden myötä.

”Uskon, että uudenlaiset vuorovaikutuksen välineet, kuten vaikkapa lähetyksen chat, ovat pitäneet tätä juhlainstituutiota relevanttina ja ajan hengessä mukana. Pelillisyys tai chattaily muiden katsojien kanssa saattaa tehdä kokemuksesta kokonaisvaltaisemman joillekin katsojille”, Mättö pohtii.

Kollaasi Matti Röngän ja Marjukka Havumäen valokuvista Linnan juhlien juontajana. Pohjana kuva, jossa kuvaaja Jari Kärkkäinen opastaa juontajia.

Kuvateksti
Yleltä kuluvana vuonna eläköitynyt Marjukka Havumäki on toiminut Linnan juhlien juontajana 11 kertaa (2000–2021). Kuusi kertaa Marjukan juontoparina toimi Matti Rönkä.

Kuva: Jyrki Valkama

Linnan juhlat,Matti Rönkä,Marjukka Havumäki

Ylellä järjestäydytään seuraavia juhlia varten jo keväällä

Seuraavan vuoden Linnan juhlat -lähetys on päätuottajan mielessä heti kun edellinen on ohi.

”Ylen oman tuotantoporukan kesken pidetään jälkipalaveri, jossa katsotaan, miten asiat menivät ja onko asioita, mitä pitäisi ottaa seuraavalla kerralla huomioon”, Mättö kertoo.

Varsinaisesti Ylen puolella järjestäydytään seuraavia juhlia varten keväällä, jolloin katsotaan, ketkä ovat tulevan tuotannon avainhenkilöt. Työtahti kiihtyy syys–lokakuussa ja tiivistyy, kun h-hetki lähestyy.
Linnan juhlien kaltaisen ison ja suoran tuotannon tekemiseen tarvitaan kymmeniä ammattilaisia, jotka työskentelevät ympäriinsä Linnan liepeillä ja sisällä.

”Minä olen lähetyksen tuottaja eli istun lähetysautossa. Ja siellä tärkeässä roolissa lähetyksen kannalta ovat läheisimmät työparini eli lähetyksen ohjaaja Gitte Enjala ja tuotantokoordinaattori Pia Puustinen”, Mättö avaa.

Lähetyksen aikana ohjelman sujumisesta ja tuotantotekniikasta huolehtivat lähetysautossa työskentelevien kuvaussuunnittelijan, äänisuunnittelijan, käyttömestarin ja mediaoperaattorin lisäksi eri puolilla Linnaa eri kamerapaikoilla olevat kuvaajat, äänisuunnittelijat, valaisijat, studio-ohjaaat sekä esimerkiksi lavastetyöntekijä ja tuotantojärjestäjä. Kaikki on tarkkaan aikataulutettua ja erilaisia illan kulkuun liittyviä tilanteita pitää valmistella illan edetessä. Esimerkiksi kamerapaikkoja vaihdetaan ja lavastekynttilöitä siirrellään.

Eri puolella Presidentinlinnaa pelkästään kameroita on reilusti yli kaksikymmentä. Osa kameroista on miehitettyjä ja osa on robottikameroita, mutta jokaisen kuvan tulee olla hyvälaatuista. Sama koskee myös ääntä. Lähetyksessä on musiikkia ja haastatteluita. Etukäteen on siis tehtävä runsaasti niin kuvaus- kuin äänisuunnitteluakin.

Ylen tuotantotiimi tuntee Presidentinlinnan hyvin

Viime vuonna, 2024, juhlia Linnassa isännöi uusi presidenttipari, Alexander Stubb ja Suzanne Innes-Stubb. Jonkin verran muutoksiakin tehtiin edellisvuoden juhliin verrattuna, näkyvin niistä oli uusi lämpimämmän sävyinen tunnelmavalaistus.

”Muutos tehtiin tasavalla presidentin kanslian toiveesta. Valaistuksen muuttaminen vaikuttaa tietysti myös televisiolähetykseen. Kuvaussuunnittelija Henri Heino oli Ylen puolelta pohtimassa sitä, miten uudenlainen valaistus hoidetaan niin, että se näyttää hyvältä myös tv-kameroissa”, Mättö kuvailee.

Ville Mättö kokee muutosten osalta eduksi sen, että tuotanto tuntee talon hyvin sen joka nurkkaa myöten, myös teknisestä näkökulmasta.

Meidän on helppo suhteuttaa muutoksia siihen, miten me ollaan toteutettu lähetys aikaisemmin”.

Tino Savolainen kättelee Suzanne Innes-Stubbia.

Kuvateksti
Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa ensimmäistä kertaa Linnan juhlia Helsingissä 6. joulukuuta 2024. Juhlien teemana oli Yhdessä. Adjutantti ojensi käsidesiä entiselle 1. adjuntanttille Tino Savolaiselle.

Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomen itsenäisyyspäivä,Helsinki,2024,Linnan juhlat,Linnan juhlat 2024,Suzanne Innes-Stubb,Alexander Stubb

Ensimmäistä radioitua itsenäisyyspäivää vietettiin Suomessa pian sata vuotta sitten

Yle on välittänyt itsenäisyyspäivän juhlintaa koko olemassaolonsa ajan, kerrotaan marraskuussa julkaistussa Kansan ääni ja kuva – Yle, Suomi ja suomalaiset 1926–2026 -teoksessa. Etenkin kaksi traditiota on pitänyt paikkansa itsenäisyyspäivän juhlinnassa: Linnan juhlat ja Tuntematon sotilas -elokuva, joista jälkimmäinen tosin säännöllisesti vasta vuodesta 2000. Molemmat näkyvät Ylen kanavilla tänäkin vuonna.

”Itsenäisyyspäivän vietossa Yleisradiolla on ollut keskeinen kansallinen rooli ja se on pitkälti tehnyt siitä Suomen merkittävimmän kansallisen juhlan”, kertoo Yle 100 -tutkimusryhmän osahankkeen vetäjä, dosentti Jukka Kortti Helsingin yliopistosta.

Ensimmäistä radioitua itsenäisyyspäivää vietettiin jo vuonna 1926, vain noin kolme kuukautta ohjelmayhtiö Oy Suomen Yleisradio Ab:n ensimmäisen lähetyksen jälkeen. Lähetys sisälsi lausuntaa, yksinlaulua, esitelmän, kuorolaulua, puhetta ja soittoa. Televisiolähetysten alettua 1950-luvun lopulla monet radion itsenäisyyspäivän ohjelmista kopioitiin sellaisenaan televisioon. 1960- ja 1970-luvuilla itsenäisyyspäivän ohjelmistossa alkoi suurmiesten rinnalla kuulua ja näkyä yhä enemmän myös tavallisia kansalaisia.

Vuonna 1982 Mauno ja Tellervo Koivisto ovat ensimmäistä kertaa isäntäparina Linnan juhlissa Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen. Eeva Polttilan ja Antero Kekkosen kommentoidessa presidenttipari viihdyttää vieraitaan ja nauttii tunnelmasta iloisessa puheensorinassa.



Toista Yle Areenassa

Viimeisiä yhteisiä iltanuotioita?

Vaikka suomalaistenkin mediankäyttö ja televisionkatselu on muuttunut viimeisinä vuosina merkittävästi, liimaa Linnan juhlat suomalaiset edelleen kotisohville seuraamaan muutaman tunnin mittaista lähetystä suorana televisiosta. Esimerkiksi viime vuonna (2024) Linnan juhlat -tv-lähetystä seurasi Finnpanelin mukaan keskimäärin 2,1 miljoonaa ihmistä. Lähetys tavoitti 2,8 miljoonaa suomalaista.

”Tällainen traditionaalinen katselu pitää edelleen pintansa, vaikka aina puhutaan myös, että tämä on näitä viimeisiä yhteisiä iltanuotioita”, Mättö kertoo.

Elegantit iltapukuihin ja frakkeihin pukeutuneet Ylen Linnan juhlien juontajat säihkyvässä miljöössä.

Kuvateksti
Linnan juhlat 2025 -ohjelmaa juontavat Kreeta-Maria Kivioja, Jussi-Pekka Rantanen, Laura Arffman ja Nicke Aldén.

Kuva: Ilmari Fabritius / Yle, grafiikka: Ville Mennander / Yle

Linnan juhlat

Tänä vuonna Linnan juhlien lähetys alkaa Yle TV1:llä, Yle Areenassa ja Yle Radio Suomessa klo 18.15 eli puoli tuntia tavallista aikaisemmin. Selostajina tv-lähetyksessä ovat Laura Arffman, Jussi-Pekka Rantanen, Ari Hakahuhta ja Sami Sykkö. Ruotsiksi lähetystä selostavat Jonas Blomqvist, Jenny Jägerhorn ja Märta Nummenmaa. Radion puolella taas äänessä ovat Reetta Arvila ja Paavo Häikiö. Laineen Tuntematon sotilas tulee Yle Teemalta klo 12.02.

Linnan juhlia voi selostusvalinnasta riippuen seurata televisiossa ja Yle Areenassa joko suomeksi tai ruotsiksi, lähetys myös kuvailutulkataan.

Lue lisää itsenäisyyspäivän ohjelmistosta: Näin itsenäisyyspäivää juhlitaan Ylen kanavilla – Linnan juhlien ovet avautuvat aiemmin

Tarinoita Ylestä -sarja taustoittaa ja kertoo Ylen monipuolisista osaajista, ohjelmista, kokeiluista ja työarjesta Ylessä. Lue lisää tarinoita Ylestä!