Tutkija Hanna Smithin mukaan Ukraina haluaa pitää kiinni itsemääräämisoikeudestaan.
– On aika muuttaa mielenmaisemaamme siitä ajatuksesta, että rauhasta tulee täydellinen, että tästä tulee lopullinen voitto.
Näin vaati tasavallan presidentti Alexander Stubb rauhanvälitysorganisaatio CMI:n 25-vuotisjuhlassa keskiviikkoiltana. Stubbin mukaan suomalaisten onkin nyt syytä muuttaa ajatteluaan Ukrainan sodan lopputuloksen suhteen, vaikka asiaan liittyykin Suomessa voimakkaita tunteita.
– Se tulee olemaan monille meistä vaikeaa sulattaa, mutta muistakaa, että se tulee olemaan vielä vaikeampaa ukrainalaisille. Sen takia meidän tehtävämme on tukea ukrainalaisia siinä, minkä tahansa päätöksen he tekevät.
Liikkeelle koko keskustelun kompromissirauhan hyväksymisestä sysäsi Stubbin itsensä keskiviikkoinen avaus MTV:llä. Asian ytimessä -ohjelman erikoishaastattelussa Stubb sanoi, että suomalaisten pitää varautua siihen, että Ukrainaan ei saada oikeudenmukaista rauhaa.
– Realiteettia on se, että rauha voi olla joko hyvä, huono tai jonkinnäköinen kompromissi. Realiteettia on myös se, että meidän suomalaisten on valmistauduttava hetkeen, kun rauha syntyy, ja kaikki ne oikeudenmukaisen rauhan ehdot, josta olemme paljon neljän vuoden aikana puhuneet, eivät tule todennäköisesti täyttymään, Stubb sanoi.
Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kansainvälisen politiikan asiantuntija ja Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith katsoo, että ”epäoikeudenmukainen rauha” tarkoittaisi todennäköisesti alueluovutuksia, jotka olisivat Ukrainalle hyvin kipeitä.
Se tarkoittaisi myös sitä, että 2000-luvulla voi valloitussodalla saada itselleen lisää alueita.
– Mutta on ollut jo jonkin aikaa selvää, että rauhaa ei tule ilman jonkinlaisia alueluovutuksia.
Venäjä vaatii itselleen osittain miehittämiään Luhanskin, Donetsikin, Zaporizzjan ja Hersonin maakuntia sekä vuonna 2014 valtaamansa Krimin niemimaata.
Lähes neljä vuotta kestäneen sodan aikana on kuollut tai haavoittunut jo lähes puoli miljoonaa sotilasta. Ukrainalle olisi karvasta kaikkien menetysten jälkeen luopua alueistaan.
– Ukrainan näkökulmasta tämä on epäreilu kokonaisuus. Mutta voi olla, että sitä tässä nyt vaaditaan.
Smithin on vaikeampi nähdä, että Ukraina suostuisi itsemääräämisoikeutensa rajoituksiin.
Tällä viitataan muuan muassa Ukrainan oikeuteen itse määritellä, haluaako se hakea Naton jäsenyyttä. Venäjä on vaatinut, että yhtenä rauhan ehtona on oltava Ukrainan Nato-jäsenyyden kieltäminen.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Hanna Smith arvioi Stubbin Ukraina-lausuntoa. Kuva: Lassi Rinne
Voiko Stubbin kommentin epäoikeudenmukaisen rauhan hyväksymiseen valmistautumisesta tulkita niin, että länsi on luovuttamassa Ukrainan suhteen?
Hanna Smithin mukaan näin ei ole.
– Euroopan lähtökohta on kuitenkin koko ajan ollut, että mitä Ukraina hyväksyy, sen mukaan mennään, Smith sanoo.
– Luulen, että näissä kommenteissa reflektoituu hyvin vahvasti se, millaista viestiä tulee Kiovasta. Ukrainassa aletaan olla valmiita siihen, että voidaan tehdä raskaitakin päätöksiä.
Smithin mukaan kipuilu alueluovutusten suhteen on isoa, mutta se voidaan nähdä loppupeleissä hyväksyttävänä, jos Ukraina saa vahvat turvatakuut.
Smith arvelee, että turvatakuiden lisäksi Ukrainalle on tärkeää saada pitää optio Nato-jäsenyydestä. Hän ei usko, että Ukraina alkaisi muuttaa perustuslakiaan Venäjän toiveiden mukaisesti.
Lisäksi Smith huomauttaa, että vaikka nyt perustuslakiin tehtäisiin muutoksia, ne eivät ole välttämättä pysyviä. Tulevat hallinnot voivat aikanaan äänestää perustuslain muuttamisesta takaisin entisenlaiseksi.
– Tämän Venäjä myös tietää. Siksi oma veikkaukseni on, että Venäjä yrittää näitä asioita vetää nyt vaatimuksissaan maksimiin ja käyttää sitä neuvotteluvälineenä. Koska joustaessaan näistä Venäjä voi näyttää, että se joustaa jostakin.
”
Oma veikkaukseni on, että Venäjä yrittää näitä asioita vetää nyt vaatimuksissaan maksimiin ja käyttää sitä neuvotteluvälineenä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi torjui Yhdysvaltain esittelemän 28 kohtaisen rauhansuunnitelman. Kuva: POU / ZUMA
Alkaako Ukraina olla siinä pisteessä, että heillä olisi halua jopa kipeisiin ratkaisuihin, vai onko maalla vielä kestokykyä jäljellä?
– Tuo on hyvin pitkälle myös psykologinen kysymys. Kyse ei ole välttämättä resursseista. Ukraina on ollut koko ajan resurssien puolella altavastaaja.
Smith huomauttaa, että Ukrainan oma aseteollisuus ja innovatiivisuus erityisesti droonituotannossa ovat kehittyneet koko sodan ajan.
– On kuitenkin omia heikkoja kohtia, joiden kanssa kipuillaan. Esimerkiksi korruptioskandaali.
Smithin mukaan jossain vaiheessa jonkun on tehtävä päätös siitä, että sota on käynyt liian kalliiksi.
– Tällöin katsotaan, onko tarjolla sellainen rauhansopimus, johon voidaan suostua. Mutta jos ehdot ovat mahdottomat, Ukraina ei sitä hyväksy. Ja sitten heidän on löydettävä taistelutahto uudelleen.
Smithin mukaan on huomioitava myös se, että Venäjä ei pidä Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä laillisena johtajana.
– Kuka sen rauhansopimuksen silloin allekirjoittaa?
Smith ei näe, että Ukraina olisi vielä valmis luovuttamaan.
– Mutta tiukassa paikassa he ovat. Vakavia ratkaisuja täytyy tehdä, tässä on ehdottomasti mietinnän paikka.