Vaikea puutiaisaivotulehdus lisääntyy ja on ohittanut jo herpesviruksen vaikeiden aivokuumeiden aiheuttajana, kertoo Hus.

Puutiaisaivokuumetapausten määrä näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Adobe stock/AOP

Puutiaisaivotulehdusten (TBE) määrä on kasvanut selvästi viime vuodesta, kertoo Hus.

Tämä näkyy Husin päivystyksissä, neurologian osastoilla sekä teho- ja tehovalvontaosastoilla.

Kesällä Jorvin sairaalan neurologisen vuodeosaston potilaista pahimmillaan kolmasosa oli TBE-potilaita.

Husin mukaan puutiaisaivokuume on ohittanut varsinkin kesäaikaan herpesviruksen vaikeiden aivokuumeiden aiheuttajana. Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys painottuu vahvasti kesään ja alkusyksyyn.

HUSin alueella 14 prosenttia TBE-potilaista on vaatinut teho- tai tehovalvontahoitoa. Osa tehohoitoa saaneista potilaista tarvitsee pitkää kuntoutusta ennen kotiutumistaan.

Husin mukaan puutiaisaivotulehdukseen on kuollut 2 prosenttia diagnosoiduista tapauksista.

TBE-virus tarttuu punkin puremasta jo pureman alkuvaiheessa. Oireita ilmenee vain osalla tartunnan saaneista ja sairastuneista noin 20–30 prosentille kehittyy varsinainen aivotulehdus.

Punkin puremilta voi suojautua pukeutumalla ja tekemällä punkkisyynin säännöllisesti myös lemmikeille. Adobe Stock / AOP

Koko maassa

Iltalehti on kertonut jo aiemmin, että puutiaisaivotulehdukset ovat lisääntyneet koko Suomessa. Viime vuonna koko Suomessa todettiin 195 puutiaisaivotulehdustapausta. Tänä vuonna tapauksia oli ilmoitettu THL:n tartuntatautirekisteriin marraskuun loppuun mennessä 228.

Hus kertoo, että Länsi-Uudellamaalla puutiaisaivokuumepotilaita on ollut aikaisempinakin vuosina runsaasti, mutta nyt määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä. Osa Helsingissä sairastuneista on voinut saada tartunnan muualta.

Tapausmäärien kasvuun on useita syitä. Punkkien levinneisyysalue on laajentunut ja niiden aktiivisuuskausi pidentynyt. Ilmaston lämpeneminen vahvistaa osaltaan punkkikantaa, ja punkkeja tavataan jo lähes koko maassa.

Lääkärilehdessä ylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Tuula Hannila-Handelberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) arvelee, että myös ihmisten tieto puutiaisaivotulehduksesta on voinut lisääntyä ja diagnosointi voinut tarkentua.

TBE-rokote antaa suojaa punkkien eli puutiaisten levittämää puutiaisaivotulehdusta vastaan. Toiseen punkkien levittämään tautiin, borrelioosiin, ei ole rokotetta. Levi Vepsä

Rokotus suojaa

Hus kertoo, että puutiaisaivotulehdukseen sairastuneista 69 prosenttia on ollut täysin rokottamattomia. 13 prosentilla rokotussuoja on ollut keskeneräinen tai vanhentunut.

Rokote estäisi sairastumisen noin 90 prosentilla sen ottaneista. Tietyillä riskialueilla asuville rokotus on maksuton. THL:n määrittelemiin riskialueisiin, joissa rokotusta erityisesti suositellaan kuuluvat esimerkiksi Lohja, Kirkkonummi, Espoo, Sipoo sekä osa Helsinkiä. Alueet koko Suomen osalta voi tarkistaa täältä.

–Riskialueilla luonnossa liikkuvien olisi tärkeä hakea puutiaisaivotulehdusrokote jo nyt ensi kesää varten, jotta sairastuvien määrää saataisiin vähennettyä, kehottaa infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela HUSin Tulehduskeskuksesta.

Täysi suoja edellyttää kolmen rokotuksen sarjaa. Kaikille annetaan tehosterokote kolmen vuoden kuluttua. Sen jälkeen tehosterokotteiden väli määräytyy iän perusteella.

TBE-rokote suojaa vain puutiaisaivotulehdukselta. Se ei suojaa borrelioosilta eikä se estä punkkia kiinnittymästä iholle.

FAKTAT

Tartunta minuuteissa

TBE-virus tarttuu punkin syljestä sen kiinnityttyä iholle jo pureman alkuvaiheessa. Myös punkkien varhaiset kehitysvaiheet, nymfit ja toukat, voivat levittää virusta.

Suuri osa punkkien puremista jää huomaamatta.

Puutiaisaivotulehduksen oireita saa 10‒30 prosenttia tartunnan saaneista. Aikaa puremasta ensimmäisiin oireisiin voi mennä 4‒28 vuorokauteen.

Tauti on taudinkuvaltaan tyypillisesti kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa noin viikon kuluttua puremasta oireena on kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Tämä vaihe kestää keskimäärin alle 7 päivää. Valtaosa oireista päättyy tähän.

Noin 20–30 prosentille tartunnan saaneista kehittyy 3–21 vuorokauden oireettoman vaiheen jälkeen varsinainen aivotulehdus. Sen oireita ovat kuume, päänsärky, niskajäykkyys, valonarkuus, pahoinvointi ja mahdolliset neurologiset oireet.

Suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää pitkäkestoisia, ja osalle jopa pysyviä keskushermosto-oireita. Niitä voivat olla ärtyneisyys, muistivaikeudet, kuulovauriot ja halvaukset.

Virustautiin ei olemassa erityistä lääkehoitoa. Hoito on oireenmukaista. Aivotulehdus vaatii usein sairaalahoitoa.

Puutiaisaivotulehdukseen voi sairastua missä iässä tahansa, mutta lapsilla tautia esiintyy vähän.