Suomen ilmastotoimet|Valtiontalouden tarkastusvirasto paljastaa laajassa raportissaan vakavia puutteita Suomen ilmastopolitiikan valmistelussa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Petteri Orpon hallitus teki keväällä 2024 tärkeimmät päätökset ilmastotoimista puutteellisella tiedolla.
Ministeriöiden toimikartoituksesta puuttuivat riittävät arviot päästövaikutuksista ja kustannuksista, vaikka ilmastolaki velvoittaa huomioimaan ilmastotoimien kustannustehokkuuden.
Valtiontalouden tarkastusvirasto ehdottaa, että päästövähennystoimista tehtäisiin julkinen kartoitus virkamiestyönä, joka sisältäisi tiedot toimien päästö- ja kustannusvaikutuksista.
Jos Suomi jää ilmastotavoitteista, päästöyksiköiden ostaminen muilta EU-mailta voi maksaa ilmastopaneelin mukaan yli miljardi euroa.
Petteri Orpon hallitus teki keväällä 2024 tärkeimmät päätökset ilmastotoimista puutteellisella tiedolla, arvioidaan valtiotalouden tarkastusviraston (VTV) tänään torstaina julkaisemassa raportissa.
Ministeriöiden yhteisesti tuottamasta toimikartoituksesta puuttuivat riittävät arviot päästövaikutuksista ja kustannuksista. Tämän vuoksi ilmastotoimia ei voitu valita kustannustehokkuuden perusteella.
Tämä on ongelmallista, sillä ilmastolaki velvoittaa poliitikkoja huomioimaan ilmastotoimien kustannustehokkuuden. Se tarkoittaa, että päättäjien pitäisi valita sellaisia toimia, jotka vähentävät päästöjä mahdollisimman paljon suhteessa niiden hintaan.
Virkamiehet täydensivät tietoa toimien vaikutuksista ja kustannuksista prosessin aikana, mutta liian myöhään. Hallitus oli jo tehnyt merkittävimmät valinnat.
VTV:n raportin mukaan osa ilmastotoimista karsiutui pois jo ennen kuin poliitikot pääsivät niitä arvioimaan. Virkamiehet ja ministeriöt siis arvioivat etukäteen, mitkä toimet eivät ole poliittisesti hyväksyttäviä, ja jättivät ne pois listoilta.
Tämän vuoksi ministerityöryhmä ei ole saanut kokonaiskuvaa kaikista mahdollisista ilmastotoimista. Tarkastuksessa havaittiin esimerkiksi, että listalta puuttuivat esimerkiksi elintarvikkeiden päästöpohjainen verotus sekä kansallisten maataloustukien uudelleenkohdennus.
Valtiontalouden tarkastusvirasto ehdottaa, että päästövähennystoimista tehtäisiin julkinen kartoitus virkamiestyönä jo ennen hallituskauden alkua.
Se olisi kaikille avoin ja sisältäisi tiedot toimien päästö- ja kustannusvaikutuksista. Tämä erottaisi selkeämmin poliittisen päätöksenteon ja virkamiesvalmistelun toisistaan ja myös nopeuttaisi suunnitelmien valmistumista.
Suomi on sitoutunut EU:n asettamiin päästötavoitteisiin. Ilmastolain tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
Jos Suomi jää tavoitteista, hallituksella on kaksi vaihtoehtoa. Joko toteuttaa lisää kansallisia päästövähennystoimia tai ostaa päästöyksiköitä muilta EU-mailta.
Päästöyksiköiden ostaminen voi tulla kalliiksi. Ilmastopaneelin mukaan tämä saattaisi maksaa Suomelle yli miljardi euroa.
Miten on mahdollista, että hallitus on tehnyt näin merkittäviä päätöksiä ilman kustannustietoja, VTV:n finanssipolitiikan tarkastaja Ville Seppälä?
”Löydöksemme on, että [hallitukselle tehdyssä] kartoituksessa ei ole ollut riittävää tietoa eri toimien kustannuksista ja kustannustehokkuudesta. Osa toimista on esitetty epämääräisesti tai tavoitteen luontoisesti, jolloin on voinut olla hankala arvioida päästövaikutusta tai kustannuksia. Voi olla, ettei virkamiehillä ole ollut tietoa tutkimustuloksista, joita olisi voinut hyödyntää arvioinnissa.”
Oliko ministerityöryhmä tietoinen siitä, että heillä ei ole riittävää tietoa päätöksenteon tueksi?
”Heillä on ollut osassa toimista käytössään näitä vaikutusarvioita eli mikä on [minkäkin toimen] päästövaikutus, ja mitkä ovat valtiontaloudelliset vaikutukset. Mutta heillä ei ole ollut esimerkiksi tietoa, mikä on [eri toimien] euro per tonni -hinta eli kustannustehokkuus. Näkisimme, että se olisi ollut hyödyllistä tietoa ministerityöryhmälle.”
Voiko huono tietopohja johtaa siihen, että Suomi valitsee tarpeettoman kalliita ilmastotoimia?
”Jos tavoitellaan tiettyä päästötasoa ja valitaan siihen kalliimpia toimia, koska ei ole riittäviä tietoja kustannustehokkuudesta, niin kyllä kokonaiskustannukset kasvavat.”
Onko riski, että Suomi joutuu ostamaan päästöyksiköitä tarpeettomasti, jos kotimaiset toimet on valittu huonosti?
”Jos Suomi ei valitse tarpeeksi päästötoimia taakanjakosektorilla tai maankäyttösektorilla, vaihtoehto on ostaa päästöyksiköitä muilta EU-mailta. Silloin olisi tärkeää tietää kotimaisten päästötoimien kustannustehokkuus, jotta niitä voitaisiin verrata päästöyksiköiden hintaan. Suomen kannattaisi toteuttaa ainakin kaikki ne omat toimet, jotka ovat edullisempia kuin päästöyksiköiden ostaminen.”
Raportin mukaan virkamiehet karsivat toimia poliittisin perustein jo ennen kuin ministerit näkivät kartoituksen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
”Toimikartoituksessa oli ohjeistettu, että sinne tuotaisiin kaikki mahdolliset päästötoimet riippumatta siitä, mitä kirjauksia on hallitusohjelmassa tai muista etukäteen tehdyistä arvioista toimien poliittisesta hyväksyttävyydestä. Tämä ei ole ollut ihan selkeää kaikille virkamiehille, ja jonkin verran hallitusohjelma on voinut vaikuttaa siihen, mitä toimia päätyi ministerityöryhmän nähtäväksi.
Sen lisäksi on tosiaan niin, että joissain ministeriöissä poliittinen johto on vaikuttanut siihen, mitä toimia listalle on päätynyt. Jonkinlaista karsintaa on tehty. Ylipäätään on vaikea välillä nähdä, missä kohtaa kyse on poliittisesta päätöksenteosta ja missä virkamiesvalmistelusta.”