Koomikko Eve Kulmalan suositun Instagram-äitihahmon innoittaja on oma äiti Päivi Kulmala. Hän opetti, että haaveitten toteutumisen eteen täytyy itsekin tehdä töitä.
Vastassa on yllätys: koomikko Eve Kulmalan äiti ei ole yhtään ”Äidin” näköinen. Siis sen hupaisan, hössöttävän ja monen riemulla tunnistaman äitihahmon, joka huvittaa jo lähes 90 000 seuraajaa Even Instagram-sketsivideoissa.
Järvenpääläisen omakotitalon oven on avannut vaalea polkkatukkainen lady, kun taas sketsivideoiden ”Äidillä” on tummanruskea, tätimäinen kampaus ja touhukas, tuulipuvun kahinan mieleen tuova olemus.
Päivi Kulmala puhkeaa nauruun huomatessaan hämmennykseni. Minäkin nauran. Vaikka Eve oli etukäteen kertonut, että hänen äidissään ja ”Äidissä” on paljon samaa, on totta kai hölmöä odottaa komediallisen äitihahmon muistuttavan ulkoisesti sen luojan ja esittäjän äitiä.
Eve ilmestyy eteiseen äitinsä taakse ja tajuaa tilanteen salamannopeasti. Nauramme ääneen kaikki kolme.
Lue myös: Koomikko Eve Kulmala loi someen hysteerisen hauskan äitihahmon – hän tietää, miksi sitä rakastetaan
Eve Kulmala, 27
Työ: Koomikko, käsikirjoittaja, tuottaja ja ohjaaja, jolla on Instagramissa ja Tiktokissa noin 110 000 seuraajaa.
Koti: Helsingissä.
Perhe: Puoliso Meeri ja kaksivuotias lapsi.
Päivi Kulmala, 52
Työ: Pornaisten Parkkojan kyläkoulun rehtori ja luokanopettaja.
Koti: Asuu miehensä ja kahden koiran kanssa omakotitalossa Järvenpäässä.
Perhe: Puoliso Mika ja kaksi tytärtä, Eve ja Alisa.
”Genetiikka on ihmeellistä”, Päivi sanoo astuessaan leivinuunin jakamaan tupakeittiöön. Ruokapöytää koristavat Marimekon pöytäliina ja kokoelma Iittalan tuikkuja.
”Joku sanoi joskus, että ulkonäössämme samaa ovat vain solisluut. Mutta meillä on samanlaisia eleitä ja ilmeitä, ja luonteeltamme olemme molemmat aika toimeliaita”, Eve jatkaa.
Eve asettaa pöydälle keittiön kaapista hakemansa kahvipurkin, mallaa sen päälle puuterirasian ja kurkistaa sen peiliin: hän meikkaa tässä samalla. Koska meikkipeiliä ei taloudesta löydy, homma hoituu kätevästi näinkin.
Kahvipurkkipeilipöytä edustaa äidin ja tyttären yhteisiä puolia: kätevyyttä, ongelmanratkaisukykyä, multitaskaamistakin. Etenkin Päivi on siinä haka. Hän ei esimerkiksi voisi kuvitella, että vain istuisi paikallaan puhuessaan puhelimessa tai kuunnellessaan äänikirjaa.
”Aina siinä nyt ainakin jokin rätti samalla heiluu.”
Eve sai inspiraation äidin puuhastelusta
Instagramin äitihahmo syntyi perheen kesämökillä puolitoista vuotta sitten. Kulmalan perhe oli tullut sinne suoraan Jukolan viesti -suunnistuskilpailusta, johon se on ottanut vuosien ajan osaa Hernemäen Porina -joukkueessa.
Koko perhe oli kisannut tosissaan, ja mökillä oli tarkoitus lomailla ja rentoutua.
Eve on parikymppisestä asti toiminut ammattimaisena sosiaalisen median sisällöntuottajana ja tiesi, että kohta hänen pitäisi tehdä taas uusi sketsivideo Instagramiin. Mutta mistä aiheesta?
Äitinsä loputonta puuhastelua ja siivoamista katsellessaan Eve sen keksi. Hän veti päähänsä tumman peruukin ja ylleen verkkaritakin ja alkoi imitoida äitinsä ”lomanviettoa”.
Syntyi sketsivideo Äiti lomalla, jossa äitihahmo kantaa järvestä vettä vaikka letkukin olisi, harjaa puhtaita puuportaita ja vähän pihaakin, suunnittelee vaihtavansa lipputangon, taivastelee terassille jätettyjä urheilusukkia, järjestelee halkopinoa, puhdistaa rätillä pihan koristekiviä ja kaiken keskellä vielä keppijumppaa saadakseen älykelloonsa aktiivisuusrinkulan.
Puuhastellessaan Äiti juttelee koko ajan, ja puheessa vilahtelevat sellaiset ilmaisut kuin ”mä ihan vähän otan tästä” ja ”hei ihan oikeesti nyt” ja ”joku raja sentään!”
Päivi oli sketsin teossa innolla mukana ja ideoi, mitä kaikkea hahmo vielä voisi tehdä.
”Ne koristekivet ja halkojen järjestelyn minä ainakin keksin”, hän muistelee.
Äitisketsi sai somessa riemukkaan vastaanoton. Aito ja tunnistettava hahmo herätti hilpeyttä, ja sana siitä alkoi levitä nopeasti.
Suomalaisen naisen arkkityyppi
Puolessatoista vuodessa sketsejä on tullut lisää ja Eve Kulmalan seuraajamäärät ovat yli kolminkertaistuneet.
”Äitihahmo on tavallisen suomalaisen naisen arkkityyppi”, Eve miettii suosion syytä.
”Hän pukeutuu käytännöllisesti ja mukavasti, viuhtoo eteenpäin matalapohjaisissa kengissä eikä heittäydy avuttomana odottamaan, että joku tulee hoitamaan asian, joka pitää hoitaa nyt.”
Sellaisiahan me monet suomalaiset naiset olemme, ja siksi Even siitä tekemä oivaltava mutta harmiton huumori osuu ja uppoaa juuri naisiin. Jos katsoja ei tunnista hahmosta itseään, hän tunnistaa siitä äitinsä tai naapurinsa.
”Äidin hauskuus perustuu myös itseironiaan – siihen, että katsoja nauraa samalla itselleen.”
Ammennettavaa riittää.
”Viisi-kuusikymppinen nainen ei ole mikään mummo, vaan aktiviinen ja kova tekemään”, Eve sanoo ja kääntyy äitinsä puoleen:
”Sinullakin on aina 15 äänikirjaa kuunneltu, 10 Netflix-sarjaa katsottu, koti siivottu, koirat hoidettu, ja jossain välissä olet käynyt vetämässä jumppakerhoakin.”
”Jos et kuole, tee niin jos haluat”
Vaikka Eve Kulmala naureskelee lempeästi äitinsä aikaansaavuudelle, hän on itse samaa maata. Luonteenpiirre nousi esiin jo lapsuudessa, jolloin Eve ei leikkinyt perinteisiä leikkejä vaan pikemminkin teki projekteja: askarteli, teki käsitöitä ja näytelmiä, esiintyi.
Omina ja pikkusiskonsa syntymäpäivinä Eve toimi projektikoordinaattorina. Ikean liitutauluun kirjoitettiin juhlan ohjelma esityksineen, kakunsyönteineen ja lahjanjakoineen.
Äiti ja tytär muistavat hyvin ne viisivuotissynttärit, jolloin kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
”Raivosin äänekkäästi”, Eve kuvailee.
”Tunteet tulivat läpi”, Päivi muotoilee.
Niin ne saivat tulla muulloinkin, sillä kasvatustapa kotona oli salliva ja ymmärtävä.
Even mukaan häntä ei lapsena tai nuorena pahemmin kielletty tekemästä mitään. Mielipiteitä toki kerrottiin.
”Jos halusin kiinnittää keinun kattoon, minulle sanottiin, että se kuulostaa todella tyhmältä idealta, mutta jos et kuole, tee niin, jos haluat.”
”En ollut kullanmurunen”
Päivin oma lapsuus oli ollut kurinalaisempi. Hänen sota-aikana syntyneet vanhempansa olivat sukupolvelleen tyypillisesti ankarampia kasvattajia.
”Siksi en itse ole halunnut liikaa kieltää, neuvoa, tai paheksua lasteni tekemisiä, sanoa että tuo on tuhon tie tai tuota et ainakaan tee.”
Vapaasta ja rajattomasta kasvatuksesta ei kuitenkaan ollut kyse, Eve tarkentaa ja kääntyy äitinsä puoleen.
”Minä en ollut mikään kullanmurunen, joka olisi ollut paras kaikessa. Sinä kyllä kannustit, mutta sanoit myös aina, että jos haluaa olla hyvä, pitää harjoitella. Laulamaan oppisin vain treenaamalla, ymmärränhän sen!”
Molempia naurattaa. Komediamaailmassa Eve Kulmala on tutustunut lempeään kannustamiseen ja on kommentoinut Päivin suorittamista ihannoivaa kasvatusta ennenkin.
Päivi ei pidä itseään suorittajana, mutta hänen mielestään on väärin odottaa, että asiat tippuvat taivaalta suoraan syliin.
”Soitin pitkään viulua, ja siinä jos missä oppi harjoittelun tärkeyden. Viulua ei opi soittamaan, ellei sitä treenaa päivittäin. ”
Ihmisen on Päivin mielestä hyvä oppia näkemään vähän vaivaa, ponnistelemaan ja vähän pettymäänkin välillä.
”Muuten sitkeyden tuoma palkinto ja omin voimin onnistumisen tyydytys voivat jäädä kokematta.”
Myös vanhemman on helpompaa tukea lapsen intohimoja, jos tämä ei odota saavansa kaikkea valmiina.
Lue myös Kotiliesi.fi: Miksi äidin ja tyttären suhde on usein niin vaikea? Psykoterapeutti kehottaa olemaan jämäkkä
Eve Kulmala: ”Kyllä minulla sitkeyttä löytyy”
Työn merkitys tavoitteiden saavuttamiseksi on perheessä sisäistetty myös urheilun kautta. Päivillä ja Even isällä Mika Kulmalalla on kilpaurheilutaustaa suunnistuksessa ja hiihdossa, ja Mika toimi vuosien ajan urheilun huippupestissä Hiihtoliiton toiminnanjohtajana.
Huippu-urheilussa on itsestäänselvyys, että tuloksia ei synny ilman pitkäjänteistä työtä ja itsensä likoon laittamista silloinkin, kun se on tylsää eikä huvittaisi yhtään.
Myös Eve treenasi urheilua pitkään tavoitteellisesti. Ensin lajeina olivat suunnistus ja hiihto. 15-vuotiaana hän osallistui showtanssin Suomen-mestaruuskisoihin, ja lukiolaisena hän treenasi triathlonille.
”Äidin musikaalisuus- ja kestävyysgeenit eivät valitettavasti periytyneet minulle. Olen vahva, painava ja astmakeuhkoinen, joten ei minusta huippu-urheilijaa tullut”, Eve Kulmala virnistää.
Kiinnostus esiintymistä kohtaan sen sijaan säilytti vetovoimansa. Eve oli yläkoululaisesta asti harrastanut nuorisoteatteria, ja varsinkin komedian teko kiehtoi. Sitä hän halusi tehdä isona, se olisi hänen unelma-ammattinsa.
”Minua ei välttämättä tunneta pitkäjänteisyydestäni, mutta kyllä minulta sitkeyttä löytyy, kun olen jostakin innostunut. Lukion jälkeen en ole tehnyt muuta kuin keskittynyt komedia-asioihin.”
Ensimmäinen askel kohti haaveiden toteutumista oli HEO-kansanopiston stand up – ja komedialinja. Opintojen ohessa Eve alkoi esiintyä stand up -keikoilla.
Even sketsit olivat yhteiskunnallisia ja feministisiä. Niissä hän otti kantaa muun muassa seksismiin, rasismiin ja sukupuolirooleihin.
Kun korona vei esiintymismahdollisuudet, Eve alkoi tehdä videoita someen. Hän piti tykkäyksistä kirjaa, teki tilastoja ja analysoi, mikä ihmisiä naurattaa, ja toimi sen mukaan.
Ahkeruus, omaleimaisuus ja rohkeus alkoivat tuottaa tulosta. Eve oli vain 22-vuotias, kun häntä pyydettiin tekemään sisältöjä Yle Areenan Stories-tilille. Oman yrityksensä hän perusti samana vuonna. Sitten ilmestyi Hauskan tytön käsikirja, jossa Eve kertoi kokemuksistaan komedian teosta ja sketsiensä aiheista.
Yleisradiossa Eve on päässyt myös käsikirjoittamaan ja ohjaamaan. Urahaaveista on monella tapaa tullut totta.
Äiti-sketsit syntyvät usein lapsuudenkodissa
Palataan vielä äitihahmoon ja -sketseihin, joiden ”tuottajana” Päivi toimii. Häntä termi hymyilyttää, mutta totta on, että kun Eve kertoo Päiville uuden äitivideon teeman, Päivin päässä alkaa raksuttaa. Kohta hän jo lähettelee tyttärelleen ideoita siitä, mitä videossa voisi olla. Päivi tekee myös taustatöitä ja kertoo Evelle esimerkkejä elävästä elämästä.
”Esimerkiksi sen, että osa puutarhaihmisistä menee aivan tolaltaan, jos sanoja istuttaa ja kylvää käyttää väärin.”
Sketsit kuvataan usein Even vanhempien luona Järvenpäässä. Täältä löytyy yleensä myös sketseissä tarvittava rekvisiitta.
Osa videoista on maksettuja tilaustöitä tai somemainoksia. Myös mainostajat ja PR-ihmiset ovat tajunneet Äidin suosion monet mahdollisuudet.
Tilaustöitä Eve tekee siksi, että hän on alusta lähtien halunnut myös elättää itsensä komiikallaan. Hän on onnistunut siinä jo neljän vuoden ajan.
Kun Evestä pari vuotta sitten tuli itse äiti, asia konkretisoitui entisestään.
”Aiemmin saatoin sinnitellä pari kuukautta ilman tuloja, mutta lapsen kanssa en voi niin enää toimia.”
Äidiksi tullessaan Eve oli 24-vuotias ja isoäidiksi tullut Päivi viisikymppinen. Even suunnitelmat perheen perustamisesta olivat tulleet hänen äidilleen yllätyksenä.
”Olin kävelyllä, kun Eve soitti minulle ja kertoi muuttaneensa Meerin kanssa yhteen. Vähän myöhemmin Eve ilmoitti, että ’by the way, älä pelästy, mutta me ollaan Meerin kanssa suunniteltu, että me hankitaan lapsi’.”
Päivi arvelee, että joku muu olisi voinut kehottaa tytärtään miettimään vähän aikaa ennen noin suuria päätöksiä.
”Mutta minä otan asiat aika rauhallisesti. En menettänyt yöuniani tai mitään.”
Even kutsumanimi muuttui ilmoitusasiana 12-vuotiaana
Päivi tietää, että kun tytär jotain päättää, hän myös päätöksessään pysyy. Se tuli selväksi jo, kun Ainoksi ristitty Eve 12-vuotiaana ilmoitusasiana kertoi, että hän on sitten tästä eteenpäin Eveliina toisen nimensä mukaan.
”Sinä et ole koskaan harrastanut vatulointa tai veivaamista vaan mennyt eteenpäin kertapäätöksellä. Sen jälkeen olet kysellyt muilta, että ’mikä tässä nyt on ongelma. Onko tässä muka jokin vaihtoehto?’”
”Ei, mä en oo pohtinut elämässäni mitään kertaakaan”, Eve sanoo ja nauraa.
Eve haluaa kasvattaa omaa kaksivuotiasta lastaan pitkälti lapsuudenkodin opeilla: hyväksyen, liikoja paineita asettamatta.
Päivi on kuitenkin huomannut yhden eron: Eve puhuu lapselleen tämän tunteista eri tavoin kuin hän itse teki.
”En minäkään hyssytellyt tunteiden näyttämistä, mutta niin vahva tunteiden sanoittaminen on minulle uutta”, Päivi sanoo.
Even mukaan seuraava sukupolvi oppii aina jotain edelliseltä ja lisää jotain omaa.
”Toivottavasti minultakin joku oppii jotain ja toisaalta katsoo kasvatusmetodejani siten, että tuo ei enää käy. Monessa muussakin asiassa toivoisin, että asiat menisivät niin.”
Even lapsi saa toteuttaa itseään ja käyttää omia vahvuuksiaan, mutta oppii perintonä senkin, että haaveiden toteutumiseen tarvitaan myös omaa panosta.
”Vaikka itseään pitää kuunnella ja olla armollinen, siitä on hyötyä, että välillä tekee myös asioita, joista ei pidä. Haluan kannustaa kaikkia muitakin siihen, että tavoitteiden eteen tehdään työtä ja välillä vähän myös suoritetaan. Se tekee ihmiselle ihan hyvää”, Eve sanoo.
Juttu on ilmestynyt Anna-lehden numerossa 49/2025.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Juha Hurme ei kaipaa enää parisuhdetta – hallitseva äiti vaikutti liittojen päättymiseen
-
Tiina ryhtyi kissahotellin emännäksi – tämän kaiken asiakas saa 48 eurolla päivässä
